Syöpälääke tuhoaa aivosoluja

Syövän kemoterapia aiheuttaa usein viipeellä neurologisia haittavaikutuksia, joita kutsutaan nimellä "kemoaivo" (chemobrain). Se heikentää potilaan elämänlaatua. Journal of Biology -lehdessä julkaistu hiiritutkimus osoittaa, että yleinen syöpälääke, 5-fluorourasiili (5-FU) vaurioittaa aivosoluja ja rappeuttaa keskushermostoa. 5-FU:ta käytetään sekä yksinään että yhdistettynä muihin syöpälääkkeisiin paksusuoli-, peräsuoli-, rinta-, vatsa-, haima-, rakko- ja munasarjasyöpien hoidossa. Mutkin yleisesti käytetyt sytostaatit, sisplatina ja adriamysiini (doksorubisiini) aiheuttavat terveissä kudoksissa haitallisia muutoksia, joita voidaan ehkäistä ja vähentää ravintolisillä.

Solusalpaajien keskushermostolle aiheuttamia haittoja on tutkittu vasta vähän, vaikka asia on kliinisesti tärkeä. Syöpälääkärit eivät ole ymmärtäneet lääkkeiden sivuvaikutusten biologiaa. Asiaa ei ole tutkittu tätä ennen edes koe-eläinmalleissa.

Rochesterin ja Harvardin yliopistojen tutkijaryhmä, johtajanaan professori Mark Noble, havaitsi hiirikokeissa, että jo lyhytaikainen 5-FU-altistus vaurioittaa aivoja ja että vaurio etenee viipeellä. Vaurio ei korjaannu itsestään, vaan pahenee ajan oloon. 5-FU oli myrkyllistä jakaantuville soluille sekä neuronien myeliinitupille, joita se rikkoi. Vaurio heikensi muun muassa hermoinpulssien kulkua korvasta aivoihin.

"Monet kliiniset raportit ovat osoittaneet solusalpaajien, kuten 5-FU:n neurotoksisuuden. Koska kemoterapia on syövän vakiohoito, jota tullaan käyttämään vielä monia vuosia, on erittäin tärkeää että näiden lääkkeiden sivuvaikutukset opitaan tuntemaan ja ehkäisemään", sanoo professori Noble.

Tämä eläinmallitutkimus tarjoaa ensimmäisen näytön siitä, että viivästynyt aivovaurio voi aiheutua yhdestä ainoasta solusalpaajasta. Tutkimus osoitti myös sen, että solusalpaajan aiheuttama vaurio oli erilainen kuin säteilyn aiheuttama.

MedScape Press Release 21.4.2008

1. Han R, Yang YM, Dietrich J, Luebke A, Mayer-Pröschel M, Noble M. Systemic 5-fluorouracil treatment causes a syndrome of delayed myelin destruction in the CNS. Journal of Biology (in press) [Free Full Text, pdf]
2. Meyers CA. How chemotherapy damages the central nervous system. Journal of Biology, (in press)[Free Full Text, pdf]

Tohtori Tolosen komentti

Sisplatina (cis-diamminedichloroplatinum II, Cpt) on voimakas syöpäsolujen kasvua estävä, DNA:ta alkyloiva yhdiste, jota käytetään yleisesti kiinteiden kasvainten (tuumoreiden) hoitoon. Tällaisia kasvaimia ovat mm. kives-, munasarja-, rinta-, keuhko, virtsarakko- sekä pään ja kaulan alueen ja kohdunkaulan syövät. Sisplatina aiheuttaa valitettavasti palautuvia ja palautumattomia muutoksia (haittoja) myös terveissä kudoksissa, mm. munuaisissa, luuytimessä, mahassa ja suolistossa, aivoissa sekä sisäkorvassa (kuulovaurio). Ubikinoni voi ehkäistä tai vähentää sisplatinan aiheuttamia sivuvaikutuksia sisäkorvassa; ubikinonin vaikutus perustuu sen antioksidanttiominaisuuksiin (Astolfi ym. 2016). Berberiini, E-EPA, karnosiini, ja muutkin ravintolisät vähentävät sisplatinan ja muiden sytostaattien haittavaikutuksia ja vahvistavat elimistön puolusutskykyä tautia vastaan.

Syöpäpotilas tarvitsee ravintolisiä kahdesta syystä. Ensinnäkin ne hillitsevät syöpäsolujen kasvua ja leviämistä muualle elimistöön ja toiseksi ravintolisät ehkäisevät ja vähentävät syöpähoitojen sivuvaikutuksia. Valitettavasti juuri syöpälääkärit ja Suomen syöpäjärjestöt ovat olleet kiivaita ravintolisien vastustajia. Vasta viime vuonna HYKSn syöpäklinikka julkaisi ensimmäisen tutkimuksen, jonka mukaan maitohappobakteerit vähentävät 5-FU:n aiheuttamia sivuvaikutuksia suolistossa (linkki alla).

Karnosiini on erinomainen hermosoluja suojaava biologisesti aktivinen peptidi. Suosittelen sitä kaikille syöpäpotilaille riippumatta siitä, mitä hoitoja heille annetaan. Karnosiini, E-EPA, pro- ja prebiootit ja ubikinoni eivät estä syöpähoitojen tehoa millään lailla, mutta vähentävät niiden sivuvaikutuksia.

Astolfi L, Simoni E, Valente F, et al. Coenzyme Q10 plus Multivitamin Treatment Prevents Cisplatin Ototoxicity in Rats.
PLoS One. 2016 Sep 15;11(9):e0162106. doi: 10.1371/journal.pone.0162106. eCollection 2016.