Suojaako alkoholi aivoja?

Voiko drinkki päivässä ehkäistä henkisen suorituskyvyn laskua? Uusi tutkimus viittaa siihen, että viini ja olut – kohtuullisesti nautittuina – todellakin pitävät yllä kognitiivisia taitoja. Kohtuuden ja liikakäytön raja on kuitenkin hyvin kapea, kaksi drinkkiä päivässä. Tietyt lisäravinteet ehkäisevät alkoholin haittoja.

"Kaksi paukkua on hyvä; yksi on liian vähän, kolme on jälleen liian vähän", kerrotaan suuren suomalaisen valtiomiehen opastaneen nuorempia kollegoitaan. Kuinka oikeassa hän olikaan.

Alkolilin eduista ja haitoista on puhuttu paljon. Jo 1990-luvulla tuli esille "ranskalainen paradoksi", jonka mukaan ranskalaiset sairastuvat verrattain harvoin ydän- ja verisuonitauteihin, vaikka he syövät rasvaista ruokaa ja juovat paljon viiniä, erityisesti punaviiniä (J. Heart 90, 107-111 (2004). Selitystä on haettu punaviinin resveratrolista, foolihaposta ja antioksidanteista. Äskettäin on havaittu myös kohtuullisen oluenjuonnin olevan hyväksi sydän- ja verisuoniterveydelle.

Aivotutkijat sitä vastoin ovat aina vain varoitelleet alkoholin vaaroista. Nyt Harvardin yliopiston maailmankuulu epidemiologien työryhmä on tutkinut yli 12 000 naista, iältään 70–81 vuotta. Naiset ovat sairaanhoitajia ja kuuluvat Nurses' Health Studyyn, joka on ollut Harvardissa käynnissä jo vuodesta 1976 (1).

Tässä raportissa kerrotaan, kuinka nämä naiset selviytyivät puhelimitse tehdyssä kognitiivisisa taitoja mittaavassa testeissä, joita tehtiin kahden vuoden välein. Naisia pyydettiin luettelemaan minuutissa niin monta eläintä kuin muistavat. Muut testit mittasivat heidän kykyään muistaa asioita ja luetella numerosarjoja takaperin. Naisten alkoholin käyttöä tiedusteltiin myös.

Parhaiten testeissä selvisivät naiset, jotka olivat käyttäneet kohtuullisesti alkoholia. Yhden drinkin päivässä ottaneilla todettiin 23 % pienempi riski henkisen suorituskyvyn heikkenemiseen kahdessa seurantavuodessa. Viini ja olut osoittautuivat tässä suhteessa samanarvoisiksi.

Kuinka alkoholi voi tehostaa aivojen toimintaa?

Alkoholin suotuisat vaikutukset aivoissa voivat perustua siihen, että alkoholi parantaa aivojen verenkiertoa, mikä ehkäisee piileviä aivoinfarkteja. Ennestään tiedetään, että ne ovat yllättävän yleisiä, ja jäävät useimmiten diagnosoimatta ikäihmisillä (lue tutkimus).

Aikaisempien tutkimusten mukaan alkoholi voi vaikuttaa edullisesti Alzheimerin tautia aiheuttavaan apolipoproteiini E:hen. Harvardin tutkimuksessa analysoitiin erikseen apolipoproteiini E:tä tuottavaa geeniä kantavien naisten testituloksia. Heidän keskuudessaan ei havaittu eroja alkoholin käyttäjien ja raittiiden välillä. Tämän perusteella vaikuttaisi siltä, ettei alkoholi suojaa naisia, joilla on tämä perinöllinen taipumus Alzheimerin tautiin.

Alkoholi on kaksiteräinen miekka. Luontaistuotteet ehkäisevät haittavaikutuksia. Eilinen tiedelehti Naturekin selosti tätä tutkimusta. Lehden haastattelemat tutkijalääkärit eivät uskalla yleisesti suositella alkoholia aivotoiminnan parantamiseen, koska pelkäävät että ihmiset innostuvat juomaan liikaa. Alkoholin haittavaikutukset ovat varsin hyvin tunnettuja (maksa-, hermosto- ym. vaurioineen). Harvardin huippututkijoiden mukaan miesten aivohalvauksen riski kasvaa jo kahdesta päivittäisestä drinkistä alkaen (elleivät he käytä suojaravinteita) (2). Aikaisemmin on osoitettu, että alkoholi vaurioittaa herkemmin naisten kuin miesten aivoja. Haitat eivät johdu suoranaisesti itse alkoholista, vaan sen palaessa elimistössä syntyvistä myrkyllisistä yhdisteistä, kuten aldehydeistä ja AGE-yhdisteistä (Advanced Glycation End products). Ne vanhentavat ihmistä ennen aikaisesti.

Karnosiinitutkijat ovat osoittaneet, että karnosiini ehkäisee biokemiallisesti aldehydien ja AGE-tuotteiden haittavaikutuksia kudoksissa. Karnosiini ehkäisee myös (alkoholin aiheuttamaa) aivohalvausta ja sen uusiutumista. Vaikutus perustunee sihen, että karnosiini parantaa verenkiertoa, jolloin aivot saavat paremmin happea. Karnosiini suojaa myös punasoluja alkoholin haitoilta.

Alkoholi nostaa tunnetusti verenpainetta ja heikentää verenpainelääkeiden tehoa. Kohonnutta verenpainetta alentavia luonnon yhdisteitä sitä vastoin ovat karnosiini, foolihappo ja kalaöljyn
EPA-rasvahappo. Nämä aineet suojaavat valtimoiden sisäseinämän endoteelia ja laajentavat valtimoita, jolloin veri virtaa paremmin, myös aivoissa. Foolihappo ehkäisee muutoinkin alkoholin haittoja, todetaan Harvardin yliopiston toisessa tutkimuksessa. Foolihapon vaikutus aivoissa perustuu ainakin osittain homokysteiinin hillintään. Runsas alkoholin käyttö nostaa veren homokysteiiniä ja kohonnut homokysteiini jouduttaa valkean aivoaineen katoa, leukoaraioosia, mikä vie muistin. Niinpä Harvardin tutkijat suosittavatkin kaikille aikuisille foolihappoa ruoan lisänä (800 µg/vrk), riippumatta terveydentilasta ja ruokavaliosta. Myös soijasta uutettu fosfoseriini ehkäisee lähimuistin heikkenemistä (lue tutkimus).

Kokemuksesta tiedetään, että illan viimeisen drinkin kanssa otettu kourallinen kalaöljykapseleita, karnosiinia ja vitamiineja ehkäisee hyvin krapulaa. En silti kehota ketään juomaan enempää kuin näissä tutkimuksissa esitetään.

Karnosiini suojaa punasoluja alkoholin haitoilta
Dementian ehkäisy vitamiineilla

1. Meir J. Stampfer, Jae Hee Kang, Jennifer Chen, Rebecca Cherry, and Francine Grodstein. Effects of Moderate Alcohol Consumption on Cognitive Function in Women Engl. J. Med. 352, 245-253 (2005).[ Article]
2. Mukamal KJ, Ascherio A, Mittleman MA, Conigrave KM, Camargo CA Jr, Kawachi I, Stampfer MJ, Willett WC, Rimm EB. Alcohol and risk for ischemic stroke in men: the role of drinking patterns and usual beverage. Ann Intern Med. 2005 Jan 4;142(1):11-9 [PubMed]