ADHD-lapsilla usein raudan puutetta

Raudan puute haittaa lasten hermojen myeliinituppien muodostumista ja aivojen välittäjäaineiden toimintaa. Raudan anto ruoan lisänä voi vähentää stimulanttilääkityksen tarvetta, kirjoittavat ranskalaiset lastenpsykiatrit. Uusi ADHD-lääke Strattera voi vaurioittaa maksaa, varoittaa valmistaja.

Raudan puute haittaa dopamiinin normaalia toimintaa, sanoo ADHD-lapsia tutkinut ranskalainen tohtori Eric Konofal (Hopital Robert Debre, Paris). Hänen työryhmänsä arvioi 4–14 vuotiaiden lasten raudanpuutetta mittaamalla 53 ADHD-potilaan ja 27 verrokin veren ferritiiniä, joka on rautaa varastoiva valkuaisaine.

ADHD-lapsista 42:lla (84 %) oli liian pieni ferritiinipitoisuus (ja 18 %:lla verrokeista). Hälyttävän vähän ferritiiniä oli 17 lapsella (17 %:lla), mutta ei yhdelläkään verrokkilapsella. Mitä vähemmän ferritiiniä, sitä vaikeammat ADHD:n oireet ja henkisen suorituskyvyn puutokset, raportoivat tutkijat. "Rauhan anto [puutoksesta kärsiville] voi vähentää stimulanttilääkityksen tarvetta", kirjoittavat ranskalaiset lastenpsykiatrit.

Konofal E, Lerendcreux M, Arnulf I, Mouren MC. Iron deficiency in children with attention-deficit/hyperactivity disorder. Archives of Pediatric and Adolescent Medicine 2004 Dec;158(12):1113-5 [PubMed]

Tohtori Tolosen kommentti
Raudan puutteen toteamiseen ei riitä pelkkä hemoglobiini eikä pieni verenkuva, vaan siinä pitää mitata myös ferritiini. Ellei raudan puutosta ole, rautaa ei pidä antaa, koska se on hapettava aine, joka tuottaa elimistössä liikaa myrkyllisiä hapen radikaaleja. Toisen tutkimuksen mukaan jotkut ADHD-lapset saavat liikaa rautaa, ehkä siitä syystä, että äidit uskovat siitä olevan kaikille lapselle hyötyä ja antavat sitä varmuuden vuoksi – ilman verikoetta. Näin ei siis tulisi menetellä, ellei raudanpuutetta ole pätevästi todettu.

Rauta ja välittäjäaineet

Miten rauta liittyy ADHD:hen ja ylipäätään keskushermoston toimintaan? Terveet aivot sisältävät kauttaaltan runsaasti rautaa, joka läpäisee hyvin veriaivoesteen. Toisin sanoen ravinnon rauta pääsee hyvin verestä aivoihin, jossa sillä on täektiyä tehtäviä. Toisaalta aivot – etrityisesti aivokuori, hippokampus ja striatum – ovat hyvin herkät kärsimään raudanpuutteesta. Rauta osallistuu neuronien myelinisoitumiseen (myeliinituppien muodostumiseen) ja se toimii monien entsyymien kofaktorina. Tällaisia entsyymejä ovat muun muassa serotoniinia muodostava tryptofaanihydroksilaasi ja adrenaliinia ja dopamiinia tuottava tyrosiinihydroksylaasi. Eläinkodeiden mukaan raudanpuute vähentää dopamiinireseptorien tiheyttä, mikä vähentää dopamiinin takaisinottoa hermo päätteisiin synapsiraoista. Rautaa näyttää olevan aivoissa enitren samoilla alueilla, joilla on GABAa. Tämä viittaa niiden vuorovaikutukseen sellaisilla aivojen alueilla. Rauta on siis välttämätöntä hermojen keskinäisessä viestinnässä. Se säätää kognitiivisia (tietotaito) ja emotionaalisia toimintoja sekä käyttäytymistä. Nämä biokemialliset seikat selittävät sitä, että aneemiset lapset menestyvät koulussa muita heikommin.

Lääkkeitä vai ravintolisiä vaiko molempia?

Eräät lastenpsykiatrit suosittavat ADHD:n hoitoon ensisijaisesti keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä. Niistä on kuitenkin raportoitu ikäviä sivuvaikutuksia. Viimeksi 17.12.2004 Stratteran valmistaja julkisti varoituksen, jonka mukaan lääke voi vaurioittaa maksaa.

Sitä vastoin lisäravinteet – karnosiini, rasvahapot, vitamiinit ja hivenaineet – ovat osoittautuneet hyödyllisiksi ADHD:ssa niin lapsilla kuin aikuisilla ja lisäksi ne ovat täysin turvallisia jatkuvassa, pitkäaikaisessa käytössä. Niitä kuitenkin laiminlyödään lastenpsykiatriassa ja -neurologiassa, koska hoitosuositukset ovat lääketeollisuuteen sidoksissa olevien lääkäreiden antamia. Niinpä he eivät ole kiinnostuneita ravitsemushoidosta. Lue siitä lisää alla olevasta linkistä.

Lasten dyspraksian onnistunut rasvahapohoito
ADHD:n ravitsemushoidosta

ADHD-Oireyhtymä