Nuorison ruokatavat ja mielenterveys – laiminlyöty yhteys

Norjalainen tutkimus selvitti nuorison huonojen ruoka- ja juomatapojen merkitystä mielenterveydelle. Lääkepainotteinen terveydenhuoltomme ei vielä ymmärrä riittävästi ravitsemuksen merkitystä eikä osaa ehkäistä ja hoitaa mielenterveysongelmia oikein. Lääkitys ja psykoterapia eivät korjaa virheellisen ravitsemuksen aiheuttamia biokemiallisia häiriöitä.

Oslon yliopisto tutki tohtori Lars Lienin johdolla yli 5 000 15–16-vuotiaan nuoren ruokailutottumuksia ja niiden yhteyksiä mielenterveyteen. Mitä enemmän nuoret joivat virvoitusjuomia, sitä enemmän heillä oli ylivilkkautta ja muita käytöshäiriöitä. Eniten limsoja joivat – jopa kuusi pullollista viikossa – ne nuoret, jotka jättivät väliin aamiaisen ja lounaan. Heillä oli myös eniten erilaisia psyykkisiä häiriöitä, kirjoittavat tutkijat American Journal of Public Health -lehdessä.

Eniten ongelmia oli pojilla ja tytöillä, jotka joivat makeita juomia neljä pullollista tai enemmän viikossa. Tällaisia nuoria oli kaksi prosenttia kaikista tutkituista. Muutkin makeiset ja korkean glykemiakuorman ruoat sekä runsas kahvin juonti saattavat aiheuttaa häiriöitä, muistuttavat tutkijat.

Norjassa suositellaan, että ravinnon kaikista kaloreista 10 % tulisi hiilihydraateista. Ainakin neljännes tutkituista sai sen verran pelkästään limsoista, sanovat tutkijat. He suosittavat juoma-automaattien postamista kouluista.

Lien L, Lien N, Heyerdahl S et al. Consumption of Soft Drinks and Hyperactivity, Mental Distress, and Conduct Problems Among Adolescents in Oslo, Norway. Am J Public Health 2006 96: 1815-1820, [Abstract]

Tohtori Tolosen kommentti

Samantyyppisiä tuloksia saatiin äsken STAKESin tutkimuksessa. Monet koululaiset ilmoittivat etteivät he syö lainkaan aamiaista. Ja muutoinkin ruokatavat olivat varsin yksipuolisia ja masennus yleistä. Nuorison psyykkisen pahoinvoinnin syitä haetaan useimmiten ulkopuolisista seikoista, kuten 15 vuotta sitten vallinneesta lamasta – joka oli jo ennen monien nykynuorten syntymää – ja unohdetaan täysin ravitsemuksen merkitys. Näin oli esimerkiksi HS pääkirjoituksessa 2.10.2006, jossa hämmästeltiin masennuksen liian yksipuolista lääkehoitoa. Nuoriso saa ravinnosta aivan liian vähän kalaöljyn omega-3-rasvahappoja ja vastaavasti liikaa sokereita ja rypsiöljyn omega-6:a (lue Jyväskylän yliopiston tutkimuksista). Se ei voi olla vaikuttamatta myös henkiseen hyvinvointiin.

Lukijaa kiinnostanevat opettajien ja vanhempain kokemukset Marbellan Calpe International Collegessa, jossa koulu julisti pannaan limsat ja muun roskaruoan ja tarjosi oppilaille ravintolisiä. Tulokset olivat erinomaiset.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Ruokalajien glykemiaindeksi ja -kuorma
Ravintolisiä tutkitaan Englannin kouluissa
Odotusajan kalaöljy lisää lasten älykkyyttä
Näin EPA-rasvahappo vaikuttaa aivoissa