Masennusta lähes joka 5. odottavalla naisella

Naiset ovat tunnetusti herkempiä masentumaan kuin miehet. Raskausaikana masennusta ilmenee erityisen herkästi, sanoo tohtori Sheila M. Marcus, jonka uusi tutkimus julkaistiin 22.5.2003 Journal of Women's Health -lehdessä. Tohtori Marcus toimii Michiganin yliopistossa Ann Arborissa. Hänen työryhmänsä on ennenkin tutkinut raskaudenaikaista masennusta ja laatinut sen hoito-ohjeita (Marcus ym. 2001).

Synnytyksen jälkeen masennusta ilmenee 12-16 prosentilla naisista, mutta nainen masentuu odotusaikana vielä helpommin kuin synnytyksen jälkeen. Kaikki naiset eivät kuitenkaan tuo esille masennusoireitaan esimerkiksi neuvolassa, sanoo tohtori Marcus. Tulevat äidit katsovat velvollisuudekseen esittää onnellista, eivätkä he halua pettää hoitohenkilökunnan odotuksia, tri Marcus tulkitsee. Äitiysneuvolat olisivat ihanteellinen paikka seuloa esiin masennusoireita ja ehkäistä sekä hoitaa niitä, hän neuvoo.

Tohtori Marcusin työryhmä tutki 3472 odottavaa äitiä, joiden raskaus oli kestänyt keskimäärin 25 viikkoa. Vähän yli 20 % naisista oli kokenut masennusoireita tutkimusta edeltävän viikon aikana. Heistä 86 % ei kuitenkaan ollut saanut minkäänlaista hoitoa (lääkitystä, psykoterapiaa tai neuvontaa) oireisiinsa, kirjoittavat tutkijat. Lisäksi ilmeni, että pätevää hoitoa sai vain neljännes naisista, joiden masennus oli kestänyt jo yli puoli vuotta.

Aikaisempi masennus uusii helposti odotusaikana ja synnytyksen jälkeen

Tutkituista naisista 28 % oli ollut kliinisesti masentunut vähintään kerran aikaisemmin. Masennuksella tässä yhteydessä tarkoitettiin, että ne olivat olleet vähintään kahden viikon ajan lähes päivittäin masentuneita, alakuloisia ja/tai he eivät tunteneet mielenkiintoa työtään tai muita tavanomaisia aktiviteetteja kohtaan. Yli 40 % näistä naisista ilmoitti, että oireet olivat uusineet raskauden aikana. Aiemmin masentuneilla oli viisi kertaa muita suurempi riski masentua raskauden aikana. Aikaisemmin masentuneilla naisilla on myös muita suurempi riski synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

Muita masennuksen riskitekijöitä ovat runsas tupakointi, alkoholinkäyttö, alikuntoisuus ja huono yleisterveys, sanovat tutkijat. Masennustaipumusta odotusaikana ilmenee yhtä lailla eri rotuisten naisten kohdalla.

Hoitamattomat mielenterveysongelmat ovat haitallisia sikiön kehitykselle, varoittavat tutkijat. Haitat voivat ilmetä alipainoisuutena, sikiövaurioina ja erilaisina aivojen kehityshäiriöinä (autismi, Aspergerin oireyhtymä, ADHD, lukivaikeus, Touretten syndrooma ym.).

Masennusoireista kärsivien naisten ei pitäisi teeskennellä onnellista, vaan puhua ongelmistaan jollekulle, tohtori Marcus korostaa. Hänen mielestään äitiysneuvoloiden tulisi kiinnittää asiaan entistä enemmän huomiota. Odottavien äitien tulisi syödä terveellisesti, nukkua hyvin ja harkita itsehoitoa ja psykoterapiaa, tri Marcus neuvoo. Tarvittaessa pitäisi määrätä mielialalääkkeitä, hän ehdottaa.

Journal of Women's Health 2003;12.

Tri Tolosen lisäys

Aivojen uudet kuvantamismenetelmät ovat antaneet uutta tietoa masennuksen, kroonisen väsymyksen, skitsofrenian ja muiden mielenterveysongelmien biologisesta taustasta. Myös odottavien äitien aivoja on tutkittu magneettikuvien (MRI) avulla. Sikiön aivojen kasvu verottaa äidistä niin paljon välttämättömiä rasvahappoja, ennen muuta EPA:a, että äidin omat aivot surkastuvat tilapäisesti odotusaikana. Siinä yksi todennäköinen syy raskauden aikaiseen masennukseen, sillä tiedetään, että EPA ehkäisee masennusta. EPA näet tuottaa aivoissa serotoniinia. Toinen tunnettu syy raskauden aikaiseen ja sen jälkeiseen masennukseen ja väsymykseen on sinkin puute.

Naisten tulisi periaatteessa syödä raskauden aikana kala-ateria vähintään kaksi kertaa viikossa. Ongelmana on kuitenkin kalaan kertyvät ympäristömyrkyt, elohopea ja digoksiini, jotka voivat vahingoittaa sikiötä. Myrkkyjä voi välttää ottamalla kalaöljyä kapseleina.

Kalan elohopea vaarallista raskauden aikana