Leptiini - monivaikutteinen lihavuushormoni

Uutta tietoa ylipainosta, hormoneista ja laihdutuksesta. Alkoholi nostaa liikaa veren leptiinipitoisuutta. Siksi alkoholi lihottaa myös epäsuorasti leptiinin välityksellä ja lisää syövän riskiä. Liika leptiini altistaa lapsia ja aikuisia astmalle. Muita yhtä tärkeitä "uusia" hormoneja ovat adiponektiini, obestatiini ja oreksiinit.

Tekstissä suluissa olevat numerot viittaavat lopussa oleviin julkaisuihin. Tekstin linkit saat esille kuljettamalla kursoria tekstin päällä lukiessasi.

Isoäitini sanoi jo 1950-luvulla, että hänellä on varmaankin hormonihäiriö, kun hän lihoo vaikka syö kuin lintu. Lääkäkit olivat jyrkästi toista mieltä. Vuonna 153 G.C. Kennedy esitti kuitenkin teorian, jonka mukaan rasvakudoksesta kulkeutuu aivoihin verenkierron välityksellä viestiaine, jonka avulla keho pystyy säätelemään pitkällä tähtäimellä painoaan ja erityisesti rasvan määrää, muun muassa kylläisyyttä muuttamalla. Ny tiedämme, että tällainen aine on todella olemassa. Se on peptidihormoni leptiini, 167 aminohappoa sisältävä 16-kDa:n kokoinen proteiini (valkuaisaine). Leptiini on siis luonteeltaan proinflammatorinen sytokiini, mikä selittää sen moninaisia haittavaikutuksia terveydelle (American Journal of Clinical Nutrition 2005).

Leptiinista suunniteltiin 10 vuota sitten laihdutuslääkettä, kun sen oli osoitettu hillitsevän rottien ruokahalua. Lääkehaanke kariutui, kun kävikin ilmi, että ihmisellä liika leptiini voikin lisätä ruokahalua ja myös riskiä sairastua syöpään, diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Se vaikuttaa testosteronin, siittiöiden ja neuropeptidi Y:n (NPY:n) eritykseen (45) ja jopa lapsettomuuteen. Leptiinin vaikutusten ymmärtäminen on hankalaa, sillä rottakokeiden perusteella leptiini vaimentaa aivoissa ruokahalukesuksen toimintaa. Toisaalta ylipainoisten ihmisten ravskudos erittää liikaa leptiiniä, jolloin ihminen voi tula resistentiksi tälle leptinin vaikutukselle, ja ruokahalu voi vain lisääntyä. Painonhallinnassa on siis kyse leptiinin sopivasta erityksestä rasvasoluista.

Leptiinin liikaeritystä voidaan onneksi vähentää monin keinoin, joista kerron tässä katsauksessa. Uuden tutkimuksen mukaan alkoholin nauttiminen nostaa veren leptiinimäärää (47). Samoin kortisoni lisää leptiiniä; mitä enemmän leptiiniä, sitä enemmän astmaa (lue lisää).

Lihavuus on hiljaa kytevä tulehdustila!

Lihavien lasten ja aikuisten veressä ovat monet tulehdusta osoittavat arvot koholla. Tällaisia tulehduksen osoittimia ovat mm:

leptiini (8)
seerumin CRP (C-reaktiivinen proteiini)
interleukiini-6 (IL-6)
tuumorinekroositekijä-alfa (TNF-alfa)
neuropeptidi Y (NPY)

Lihavuus on krooninen, hiljalleen kytevä tulehdustila, jossa yllä luetellut veren tulehdusmarkkerit ovat koholla. Se selittää, miksi ylipainoiset ihmiset sairastuvat muita useammin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, nivelvaivoihin, eräisiin syöpätauteihin ja moniin muihin kroonisiin sairauksiin (8). Nämä tilat liittyvät toinen toisiinsa, ja leptiini on yleensä silloin kuvassa mukana.

Tulehdusteoria sopii hyvin yhteen sen nykyisen käsityksen kanssa, että myös valtimonkovetustauti on hiljaa kytevä, etenevä verisuonten sisäseinämän (endoteelin) tulehdustila (lue artikkeli). Tulehduksen vuoksi suonen sisäseinämään tarttuu valkosoluja, hapettunutta kolesterolia ja homokysteiiniä, jotka ahtauttavat ja kovettavat suonta ja vaikeuttavat verenkiertoa (ks. kuva). Yhtenä syynä tulehdustilaan on adiponektiini-nimisen hormonin puute. Rasvahakudos erittää adiponektiinia.

Tulehdus tuottaa aina ylimäärin haitallisia vapaita radikaaleja, jotka saavat aikaan noidankehän: Tauti etenee, ja se puolestaan tuottaa lisää vapaita radikaaleja. Leptiini löisää lasten ja aikuisten riskiä sairastua astmaan. Ylipainoisen ihmisen kannattaa ottaa ruuan lisänä sellaisia ravintolisiä jotka hillitsevät tulehdusta. Näitä ovat muun muassa

konjugoitu linolihappo (CLA),
E-EPA
antioksidantit
vihreä tee
kalsiumpyruvaatti
magnesium

Laihduttaminen ja liikunta vähentävät tulehdusta osoittavia "tulehdusmarkkereita" veressä. Parhaiten se onnistuu noudattamalla ortoglykeemistä ruokavaliota, jonka glykemiakuorma on pieni. Samalla terveys kohenee ja kroonisten tautien riski vähenee ja ehkä jo alkaneen sairauden kulku hidastuu. EPA-rasvahappo tehostaa (insuliinin tavoin) glukoosin siirtymistä verestä lihaksiin ja sen polttoa ja hapettumista mitokondrioissa (lue lisää). Tämä selittää sitä, että kalaöljy + liikunta laihduttavat yhdessä enemmän kuin pelkkä liikunta.

Leptiini - lihavuushormoni

Leptiini on adiponektiinin, greliinin, oreksiinien ja obestatiinin ohella tärkeä ihmisen ihmisen ruokahalua ja painoa säätävä hormoni, jolla on viime aikoina havaittu olevan yllättävän monia muitakin vaikutuksia elimistössä. Näiden hormonien löytyminen vahvisti jo 1950-luvulla esitetyn teorian, jonka mukaan hormonit säätelevät ruokahalua ja ihmiselimistön rasvan määrää (17). Nyt tiedetään, että leptiini ja oreksiinit säätävät syömiskäyttäymistä ja energiatasapainoa (14, 15, 43) ja että adiponektiini säätää insuliinin eritystä haimasta sekä sen toimintaherkkyyttä.

Leptiini löydettiin ja kloonattiin vuonna 1994 (32). Hormonin nimi tulee kreikankielisestä sanasta leptós (= laiha). J.S.Flier (46) oivalsi ensimmäisenä, että rasvakudos ei olekaan pelkkää varastotavaraa, vaan että se on aktiivinen elin, joka syntetisoi ihmisen energian tuotantoa, ruokahalua ja muita elintoimintoja säätäviä yhdisteitä, kuten leptiiniä (lue Flierin katsaus).

Sen jälkeen rasvasolujen ja leptiinin tutkimus vilkastui kaikkialla maailmassa. Tällä hetkellä siitä on PubMed-tietokannassa tuhansia tieteellisiä julkaisuja (joiden abstraktit voi lukea maksutta kirjoittamalla hakusanaksi "leptin").

Leptiiniä syntyy ihmisen ja muiden nisäkkäiden rasvasoluissa (adiposyyteissä) ns. lihavuusgeenin (obesity-geenin) vaikutuksesta (25). Leptiini välittää aivojen hypothalamukselle tietoa elimistön rasvavarastojen määrästä (1, 12, 18). Se säätelee muun muassa talviunta nukkuvien eläinten aineenvaihduntaa, energiankulutusta ja rasvakerroksen määrää. Leptiini lisää kudoksissa olevien rasvahappojen hapettumista (härskiintymistä), joka puolestaan tuottaa vapaita radikaaleja ja aiheuttaa sekä pitää yllä tulehdustilaa elimistössä (34).


Rasvasolu eli adiposyytti tuottaa leptiiniä, adiponektiinia ja monia muita yhdisteitä. Leptiinin oikea määrä on tärkeä painonhallinnan kannalta.

"Leptiini huijaa elimistöä olemaan onnellinen laihdutuksen jälkeen", sanoo tohtori Michael Rosenbaum, New Yorkin Columbia-yliopiston tutkija. Hänen työryhmänsä on havainnut, että liian matala leptiinipitoisuus tekee painonhallinnan vaikeaksi laihdutuksen jälkeen ja että sopiva leptinimäärä auttaa painonhallinnassa (48). Leptiinä siis tarvitaan tietty määrää, muttei liikaa. Leptiini osallistuu aivoissa hermosignaalien kulkuun; se on välttämätöntä myös oppimisessa ja tiedonkäsittelyssä ja sen tallentamisessa muistiin. Rasvasolut tuottavat leptiiniä unen aikana. Vuorotyötä tekevät ovat taipuvaisia lihomaan, koska heidän leptiinintuotantonsa on epäsäännöllistä.

Leptiini siirtyy rasvasoluista verenkiertoon

Entä kuinka leptiini pääsee rasvasoluista verenkiertoon? Se tapahtuu siten, että leptiini stimuloi angiogeneesiä eli uudisverisuonten muodostusta ja tekee näistä poikkeavista verisuonista huokoisia, jolloin muun muassa hormonit pääsevät kudoksista vereen. Leptiini säätää itse omaa pitoisuuttaan verenkierrossa lisäämällä angiogeneenisten suonten läpäisykykyä; niiden sanotaan muuttuvan suorastaan hyperpermeabileiksi (permeabilitetti = läpäisykyky). Mitä enemmän rasvasolut tuottavat leptiiniä, sitä huokoisempia ja läpäisevämpiä nämä uudissuonet ovat, ja sitä enemmän leptiiniä pääsee rasvakudoksesta verenkiertoon (34).

Koska leptiini edistää angiogeneesiä, se kasvattaa samalla alkaneen syövän suurenemista ja leviämistä sekä vaikuttaa noin 30 muuhunkin, angiogeneesista riippuvaan tautiin. Uudet tutkimukset vahvistavat käsitystä, jonka mukaan myös lihavuus on angiogeneesistä riippuvainen tila. Angiogeneesistä lisää hieman tuonnempana.
Lue lisää englanniksi leptiinin vaikutuksesta angiogeneesiin

Veren leptiinipitoisuus lisääntyy tilapäisesti kirurgisten leikkausten jälkeen niin aikuisilla kuin lapsilla (Horm Res 2003;59(4):184-90).

Muita ruokahalun säätäjiä

Vastikään on löydetty toinenkin nälkähormoni, greliini. Greliiniä syntyy pääasiassa mahalaukun seinämän soluissa. Sitä erittyy runsaasti tyhjällä vatsalla, jolloin nälkä kasvaa; mahan täyttyessä eritys vähenee ja nälkä häviää. (Greliinin löytyminen ja sen erityksen tutkimus selittää sitä, miksi kuidut ovat tehokkaita apukeinoja laihdutettaessa: Ne turpoavat mahassa ja täyttävät vatsaa, jolloin greliinin eritys vähenee mahalaukun seinämien soluissa.)

Muita tunnettuja ruokahalua säätäviä yhdisteitä ovat dopamiini, serotoniini, neuropeptidi Y (NPY), PYY-hormoni, asetyylikoliini, melaniini, typpioksidi, sytokiinit, adiponektiini, okseksiinit A ja B, obestatiini ja insuliini sekä aivojen insuliinireseptorit. Kaikkien näiden yhteisvaikutus säätää syömistä ja ruokahalua.

Leptiinin määrä veressä

Ihmisen veressä kiertävän leptiinin pitoisuus on suoraan verrannollinen henkilön painoindeksiin, joka kuvastaa elimistön rasvavarastojen määrää. Toisin sanoen, mitä enemmän rasvaa, sitä korkeampi leptiinipitoisuus (katso seuraava taulukko). Ylipainoisten ihmisten - niin lasten kuin aikuistenkin - seerumin leptinipitoisuus on usein jopa moninkertainen normaalipainoisiin verrattuna (2, 35, 40). Mitä enemmän rasvasolut tuottavat leptiiniä, sitä enemmän sitä kiertää veressä. Kohonnut leptiini liittyy erityisesti vyötärölihavuuteen (35), mikä on terveydelle haitallisin lihavuuden muoto. Tuore tutkimus osoitti, että vyötärölihavuus nostaa poikien verenpainetta.

Lihavan ihmisen veren leptiinipitoisuus nousee jo siitä, että hän näkee ruokaa ja syljen eritys alkaa. Leptiinin pitoisuus on yhteydessä myös syömistä ja näläntunnetta säätelevän aivoalueen (hypotalamuksen) verenkiertoon.

Aivojen kuvantamismenetelmin on havaittu, että lihavat ihmiset reagoivat eri tavalla ruuan näkemiseen kuin normaalipainoiset: Lihavien ihmisten aivoverenkierto vilkastuu, normaalipainoisten ei.

Painoindeksi ja leptiinin pitoisuus 90 henkilön veressä

Painoindeksi Leptiini ng/ml Henkilöiden
lukumäärä
yli 40 55 34
25-40 30 44
19-25 10 12

Lähde: Diabetes Nutr Metab. 2001;14(6):329-36.

Tuore tutkimus osoitti ehkä yllättäen, että jo vauvana saadun ravinnon laatu vaikuttaa veren leptiinipitoisuuteen ainakin toistakymmentä vuotta, ehkä koko ihmisen eliniän (41). Tämä havainto saa vahvistusta uudesta tutkimuksesta.

Miten leptiini saadaan vähenemään?

Laihdutus ja liikunta vähentävät veren ja kudosten liiallista leptiiniä. Tutkimusten mukaan seerumin leptiini vähenee paaston jälkeen ja kun energian muutoin saantia rajoitetaan eli ihminen (tai koe-eläin) siirtyy dieetille (3, 9, 11, 12, 30).

Paaston aikana veressä kiertävä leptiinipitoisuus alenee, mikä käynnistää hormonaalisia muutoksia, jotka auttavat immuunijärjestelmäämme sopeutumaan paastoon. Paasto vaikuttaa usein edullisesti immuunijärjestelmän toimintaa, muun muassa nivelreumassa, mutta leptiinin anto (lääkkeenä) kumoaa nämä edulliset (immunosuppressiiviset) vaikutukset (21, 27).

Liikunta vähentää seerumin leptiinin pitoisuutta; se alenee esimerkiksi maratonjuoksun (19) ja 12 viikon aerobisen kuntoilun jälkeen (16). Mitä kovempi fyysinen kuormiotus, sitä enemmän leptiini alenee (42). Liikunnan myönteiset vaikutukset terveyteen voivat siis ainakin osittain välittyä juuri leptiinin alenemisen kautta.

Konjugoitu linolihappo eli CLA alentaa leptiinin määrää veressä ja parantaa leptiinireseptoreiden toimintaa ja vähentää TNF-alfaa. Silloin energiaa kuluu (kaloreita palaa) enemmän ja tulehdus vähenee. Samoin vihreä tee alentaa seerumin leptiinin pitoisuutta ja ehkäisee elimistön tulehdusreaktioita (37-39). Myös karnosiini toimii leptiinin vastavaikuttajana. Karnosiinia saa luontaistuotekaupoista ja -osastoilta sekä hyvin varustetuista apteekeista.

Tässä pari pätevää tutkimusta edellä olevien väitteiden tueksi:
CLA effects on leptin concentrations and appetite
CLA reduces leptin in the adipocytes

Laihdutuslääkehanke kaatui

Paradoksaalista kyllä, ihmisellä on kuvattu harvinainen synnynnäinen leptiinin puutostauti, josta kärsivät lihovat jo nuorina ja jossa leptiinin anto laihduttaa potilasta huomattavasti (23). Kun myös koe-eläimet laihtuvat leptiinihoidolla (14), alettiin viime vuosikymmenellä leptiiniä kehittää laihdutusvalmisteeksi liikalihavien hoitoon. Ajatuksesta kuitenkin jouduttiin luopumaan, kun todettiin että lihavien ihmisten ja diabeetikkojen leptiinitasot ovat ennestään koholla (2, 7) ja liika leptiini näyttää olevan monessa suhteessa vaarallista terveydelle. Ei siis tuntunut järkevältä antaa sitä lisää.

Nyt tiedetään, että ylipainoisten ihmisten korkeat leptiinipitoisuudet johtuvat rasvasolujen liiallisesta leptiinin tuotannosta sekä leptiiniresistenssistä, jossa näiden henkilöiden kohdalla leptiinin kuljetus keskushermostoon kyllästyy jo fysiologisesti huomattavan matalilla leptiinitasoilla (6, 11).

Leptiini, insuliiniresistenssi ja diabetes

Leptiini vaikuttaa moniin muihin hormoneihin, todennäköisesti keskushermoston kautta. Se estää insuliinin tuotantoa haiman ß-soluissa, mikä voi myötävaikuttaa aikuistyypin diabeteksen puhkeamiseen. Leptiini lisää insuliiniherkkyyttä koe-eläimillä (ks 31), mutta sen vaikutusta ihmisen insuliiniherkkyyteen ei vielä tunneta. Lihominen ja leptiinin kohoaminen liittyy yleisesti aikuistyypin sokeritautiin, jolloin sen liitännäistautien riski kasvaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan suurella osalla lihavista lapsista ja nuorista on poikkeava sokerinsietokyky eli glukoosi-intoleranssi johon liittyy insuliiniresistenssi (lue raportti). Ne taas liittyvät veren kohonneeseen leptiinitasoon.

Leptiini ja luukato

Leptiini säätää luustossa luuta muodostavien osteoblastisolujen toimintoja, ja seerumin leptiini korreloi suoraan ikääntyvien naisten luun tiheyteen (33). Arvellaan, että diabetes lisäisi luukadon vaaraa leptiinin välityksellä (20). Diabeteetikkojen riski sairastua osteoporoosiin on tunnetusti suurempi kuin ei-diabeetikoilla. Lue leptiinin osuudesta luun muodostukseen Lancetista

Leptiinistä ja osteoporoosista on MEDLINE:ssa runsaasti julkaisuja (Ohje: kirjoita hakusanoiksi "Leptin; osteoporosis" ja paina sitten "Go", niin saat julkaisujen bibliograafiset tiedot ruutuun. Klikkaa haluamaasi otsakkeeseen, niin tutkimus avautuu ruudullesi).

Leptiini ja muut hormonit

Leptiini estää lisämunuaisen kuorikerroksen hormonin, kortisolin, eritystä. Lisäksi leptiini säätää kasvuhormonin eritystä, kilpirauhasen toimintaa sekä lisääntymishormonien eritystä. Leptiini ei suoranaisesti säädä estrogeenia, mutta on kuitenkin ilmeisesti sen kanssa jonkinlaisessa vuorovaikutuksessa.

Koe-eläimillä leptiinin anto lisää rasvahappojen vapautumista ja hyväksikäyttöä (18). Leptiini lisää rasvahappojen ß-oksidaatiota, jota puolestaan kalsiumpyruvaatti tehokkasti estää.

Sydän- ja verisuonitauti, diabetes

Veren koholla olevan leptiini lisää sydän- ja verisuonitautien, erityisesti sydäninfarktin ja muiden sydänkohtausten vaaraa. Kohonnut seerumin leptiini on itsenäinen sepelvaltimotaudin riskitekijä ja ehkäpä kolesteroliakin parempi sydänkohtausriskin ilmaisin (31). Mitä korkeampi veren leptiinipitoisuus, sitä korkeampi on myös verenpaine. Verenpaineen haittavaikutukset verisuonistoon saattavatkin selittyä - ainakin osittain- juuri leptiinin avulla (35). Uuden tutkimuksen mukaan leptiini aiheuttaa sydänlihassolujen sairaalloista suurenemista, hyperplasiaa.

Diabeetikolla on huomattavasti muita ihmisiä suurempi riski sairastua ja kuolla verisuonitauteihin. Leptiini antaa myös tälle tunnetulle seikalle aivan uuden selityksen, sillä leptiini ja lihavuus sekä leptiini ja insuliini liittyvät toisiinsa. Leptiini lisää insuliiniresistenssia, mikä on sokeritaudin esiaste.

Liikakilojen laihduttaminen (jolloin veren leptiinipitoisuus alenee) on entistä tärkeämpää näiden tautien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Myös muut tulehdusta osoittavat "markkerit", kuten CRP ja il-6 ovat ylipainoisilla koholla, ja ne lisäävät sydän- ja verisuonitautien vaaraa (36). Laihdutus alentaa näitä haitallisia aineita. Laihdutus saa siis aikaan monia terveyttä edistäviä muutoksia samanaikaisesti.

Syöpätaudit - angiogeneesi

Ylipaino lisää ylipainoisten naisten rintasyövän ja ylipainoisten miesten eturauhassyövän riskiä. Noin 30.000 ruotsalaismiehen terveysseurannassa havaittiin merkitsevä yhteys jo lievänkin ylipainon, leptiinin ja eturauhassyövän välillä. On todennäköistä, että tulevissa tutkimuksissa havaitaan vastaavia yhteyksiä leptiinin ja muidenkin syöpätyyppien kesken.

Entä miten leptiini sitten lisää syövän riskiä? Asiaa on tutkitaan erityisesti Tukholman Karoliinisen Instituutin (KI) angiogeneesilaboratoriossa. Siellä (ja muualla) on saatu selville, että leptiini stimuloi ja kiihdyttää uusverisuonten syntyä eli angiogeneesiä (24, 26) synergisesti muiden verisuonten kasvutekijöiden (FGF-2 ja VEGF) kanssa (34). Leptiini ilmeisesti lisää muiden angiogeneesiä stimuloivien tekijöiden aktiviteettia. Leptiini stimuloi verisuonen sisäseinämän endoteelisolujen proliferaatiota (lisääntymistä), joka on angiogeneesissä välttämätön tapahtuma. Angiogeneesin avulla uinuvassa tilassa oleva mikroskooppisen pieni syöpä alkaa kasvaa ja leviää muualle elimistöön, kun veren leptiinipitoisuus nousee (ihmisen lihoessa). Kasvain kehittää itselleen oman verisuoniston ja se saa verenkierron, joka tuo sille happea ja ravintoa. Syöpä lähettää etäpesäkkeensä näiden poikkeavien, angiogeneenisten, huokoisten suonten kautta. Ilman angiogeneesiä syöpä jää nuppineulan pään kokoiseksi, eikä siitä aiheudu ihmiselle vaaraa.

Koska leptiini ja eräät muutkin hormonit (esim. kasvuhormoni) ja adiponektiinin puute stimuloivat angiogeneesiä, on lihavuutta alettu pitää angiogeneesistä riippuvana tilana. Sen hoidoksi voidaan suositella angiogeneesin estäjiä, kuten vihreää teetä ja monia muita luonnonaineita. Leptiini selittää - ainakin osittain - miksi ylipaino altistaa tietyille syöpätaudeille.

Angiogeneesistä on kirjastossamme erillinen artikkeli. Leptiinistä ja angiogeneesista on MEDLINE:ssa tällä hetkellä 23 julkaisua, joten asiasta on näyttöä. (Ohje: Kirjoita hakuruutuun "Leptin; angiogenesis" ja klikkaa "Go".)

Syöpätaudit – vitamiinit – leptiini

A- ja D-vitamiini, retinoidit ja karotenoidit toimivat leptiinin vastavaikuttajina (22). Aiheesta on nyt MEDLINEssa yli 10 julkaisua (hakusanoiksi "leptin; carotenoids"). Tämä mekanismi selittää näiden vitamiinien syöpää ehkäisevää ja jarruttavaa vaikutusta. Mekanismista ei kenelläkään ollut mitään tietoa muutama vuosi sitten, jolloin vitamiinien nauttimista ruuan lisänä ja varsinkin niiden antoa syöpäpotilaille vastustettiin eräillä tahoilla kiivaastikin. Nyttemmin esimerkiksi Tampereella professori Pentti Tuohimaan johtamissa tutkimuksissa on havaittu, että suomalaisilla miehillä on yleisesti puutetta D-vitamiinista ja että puute lisää eturauhassyöpää, erityisesti sen aggressiivista muotoa. D-vitamiini estää suolistosyöpää eri mekanismin avulla.

Uuden tiedon valossa näyttäisi järkevältä suositella syöpäpotilaille näitä vitamiineja (ja CLA:ta) ruuan lisänä. Lykopeenin tehokas annos syöpäpotilaalle on 6 mg/vrk (saanti suomalaisesta ruuasta on vain 0,2 mg eli 1/20 osa tehokkaasta määrästä). Saattaa olla, että monien muidenkin syöpää ehkäisevien luonnonaineiden osoitetaan alentavan veren leptiinipitoisuutta ja toimivan siten angiogeneesin estäjänä. Vihreän teen kohdalla Karoliinisen Instituutin tutkijat (R. Cao ja Y. Cao) ovat sen jo näyttäneet toteen.

Leptiini säätää lisääntymistä

Tyttöjen normaali kuukautiskierto alkaa vasta, kun rasvakudosta (joka on pääasiassa triglyseridejä) on kertynyt riittävästi (2, 13). Leptiinin puutteesta kärsivien hiirten hedelmättömyys on voitu korjata antamalla niille leptiiniä (5). Ihmisillä, joilta leptiini tai leptiinisignaalia välittävä reseptori ei toimi kunnolla, jää sukuelinten kehitys vajavaiseksi, johtuen hypothalamuksen toiminnanhäiriöstä (6, 29).

Ennen murrosikää veren leptiinipitoisuus alkaa nousta (2). Naisten leptiinipitoisuus nousee miehiä korkeammalle. Jos tytöllä havaitaan leptiinin puute, voidaan sitä antaa hoitona, jolloin sukuhormonien eritys käynnistyy (10). Raskauden aikana veren leptiini kohoaa ja myös istukka erittää leptiiniä. Sen arvellaan olevan tärkeää äidin aineenvaihdunnalle ja sikiön kehitykselle. Napanuoran verestä mitattu leptiinipitoisuus on suhteessa vastasyntyneen painoon (18).

Leptiinillä on osoitettu muitakin vaikutuksia terveyteen: se säätelee verisolujen ja verisuonten muodostusta, neste - ja elektrolyyttitasapainoa ja T-soluvälitteistä immuniteettia (18). Leptiinistä on valtavasti uusia tutkimuksia MEDLINE:ssa. Jos haluat lukea niitä, kirjoita hakusanaksi "leptin" tai tarkemmassa haussa esim. "leptin; heart" tai "leptin; cancer", "leptin; angiogenesis". Tämän katsauksen kirjallisuusluettelossa on keskeisiä julkaisuja.

Vyötärölihavuus

Keskivartalolihavuus on terveyden kannalta vaarallisin lihavuuden laji. Uudessa valtakunnallisessa lihavuuden hoitosuosituksessa rajoina on naisilla 90 cm ja miehillä 100 cm. Kun vyötärön ympärys on näitä lukuja suurempi, vaara edellä mainittuihin kroonisiin tauteihin kasvaa. Silloin laihduttaminen ja sen jälkeinen painonhallinta ovat tarpeen.

Entä miksi keskivartalolihavuus sitten on niin vaarallista? Nykykäsityksen mukaan vatsaontelon sisään kertyvä rasva aiheuttaa sellaisia häiriöitä, että ne muuttavat sokeri- ja rasva-aineenvaihtaa huonoon suuntaa ja lisäävät sitä kautta sokeritaudin ja sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Keskivartalolihavuus aiheuttaa insuliiniresistenssiä ja lisää metabolisen oireyhtymän vaaraa (43).

Laihdutettaessa jo parin kilon painonpudotus näkyy kaventuneena vyötärönä, sillä vatsan sisällä oleva rasva häviää nopeammin kuin ihonalainen rasvakudos.

Uutta tietoa leptiinistä Sciencessä
Ortoglykeeminen painonhallinta
Lisää tietoa laihdutuksesta
Painotaulukko

Turvallisia, vain luonnon aineita sisältäviä laihdutusvalmisteita:

Kilo-Stop
Diet Control
Tehokas 10 päivän laihdutuskuuri
CLA Plus
Solakax
Bio-Kuitu

Usein esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia laihduttamisesta

Kirjallisuutta (nämä ja paljon muita löytyvät maksutta PubMedistä, hakusanaksi leptin)

1. Ahrén B, Mansson S, Gingerich RL, Havel PJ. Regulation of plasma leptin in mice: influence of age, high-fat diet, and fasting. Am. J. Physiol. 1997;273:R113-R120
2.Blum WF, Englaro P, Heiman M, ym. Plasma leptin levels in healthy children and adolescents: dependence on body mass index, body fat mass, gender, pubertal stage and testosterone. J Clin Endocrinol Metab 1997;82:2904-2910
3. Boden G., Chen X., Mozzoli M., Ryan I. Effect of fasting on serum leptin in normal human subjects. J. Clin. Endocrinol. Metab. 1996;81:3419-3423
4. Campfield L. A., Smith F. J., Guisez Y. ym.. Recombinant mouse OB protein: evidence for a peripheral signal linking adiposity and central neural networks. Science 1995;269:546-549
5. Chehab FF, Lim ME, Lu R. Correction of the sterility defect in homozygous obese female mice by treatment with the human recombinant leptin. Nature Genetics 1996;12:318-320.
6. Clement K, Vaisse C, Lahlou N, Cabrol S et al. A mutation in the human leptin receptor gene causes obesity and pituitary dysfunction. Nature 1998;392:398-401.
7. Considine RV, Sinha MK, Heiman ML.Serum immunoreactive-leptin concentrations in normal-weight and obese humans. N Engl J Med 1996;334:292-295
8. Das UN. Is obesity an inflammatory condition? Nutrition. 2001 Nov;17(11-12):953-966.
9. Dubuc G. R., Phinney S. D., Stern J. S., Havel P. J. Changes of serum leptin and endocrine and metabolic parameters after 7 days of energy restriction in men and women. Metabolism 1998;47:429-434
10. Farooqi IS, Jebb SA, Langmack G, Lawrence E, Cheetham CH, Prentice AM, ym. Brief report: effects of recombinant leptin therapy in a child with congenital leptin deficiency. N Engl J Med 1999;341:879-884.
11. Frederich R. C., Hamann A., Anderson S., Löllmann B., Lowell B. B., Flier J. S. Leptin levels reflect body lipid content in mice: evidence for diet-induced resistance to leptin action. Nature Med 1995;1:1311-1314
12. Friedman JM, Halaas JL. Leptin and the regulation of body weight in mammals. Nature 1998;395:763-770.
13. Frisch RE, McArthur JW. Menstrual cycles: fatness as a determinant of minumum weight for height necessary for their maintenance or onset. Science 1974;185:949-951.
14. Halaas JL, Gajiwala KS, Maffei M. ym. Weight-reducing effects of the plasma protein encoded by the obese gene. Science 1995;269:543-546
15. Havel PJ. Leptin production and action: relevance to energy balance in humans. Am. J. Clin. Nutr. 1998;67:355-356
16. Hickey MS, Houmard JA, Considine RV.Gender-dependent effects of exercise training on serum leptin levels in humans. Am. J. Physiol. 1997;272:E562-E566
17. Kennedy GC. The role of depot fat in the hypothalamic control of food intake in the rat. Proc R Soc Lond B Biol Sci 1953;140:578-592.
18. Koistinen HA. Through thick and thin - studies on leptin. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 1999.
19. Landt M, Lawson GM, Helgeson JM. ym. Prolonged exercise decreases serum leptin concentrations. Metabolism 1997;46:1109-1112
20. Leidig-Bruckner G, Ziegler R. Diabetes mellitus a risk for osteoporosis? Exp Clin Endocrinol Diabetes. 2001;109(Suppl 2):S493-S514.
21. Lord GM, Matarese G, Howard JK, Baker RJ, Bloom SR, Lechler RI. Leptin modulates the T-cell immune response and reverses starvation-induced immunosuppression. Nature 1998;394:897-901.
22. Menendez C, Lage M, Peino R. ym. Retinoic acid and vitamin D(3) powerfully inhibit in vitro leptin secretion by human adipose tissue. J Endocrinol. 2001;170(2):425-31.
23. Montague CT, Farooqi S, Whitehead JP, Soos MA, Rau H, Wareham NJ, ym. Congenital leptin deficiency is associated with severe early-onset obesity in humans. Nature 1997;387:903-908.
24. Park HY, Kwon HM, Lim HJ. ym.Potential role of leptin in angiogenesis: leptin induces endothelial cell proliferation and expression of matrix metalloproteinases in vivo and in vitro. Exp Mol Med. 2001 Jun 30;33(2):95-102.
25. Pelleymounter MA, Cullen MJ, Baker MB. ym. . Effects of the obese gene product on body weight regulation in ob/ob mice. Science 1995;269:540-543
26. Ribatti D, Nico B, Belloni AS, ym. Angiogenic activity of leptin in the chick embryo chorioallantoic membrane is in part mediated by endogenous fibroblast growth factor-2. Int J Mol Med. 2001;8(3):265-8.
27. Romijn JA, Coyle EF, Sidossis LS, ym. Regulation of endogenous fat and carbohydrate metabolism in relation to exercise intensity and duration. Am. J. Physiol. 1993;265:E380-E391
28. Rose DP, Gilhooly EM, Nixon DW. Adverse effects of obesity on breast cancer prognosis, and the biological actions of leptin (Review). Int J Oncol 2002 Dec;21(6):1285-92 (Abstract)
28. Strobel A, Issad T, Camoin L, Ozata M, Strosberg AD. A leptin missense mutation associated with hypogonadism and morbid obesity. Nature Genetics 1998;18:213-215. 22.
30. Wadden TA, Considine RV, Foster GD, ym. Short- and long-term changes in serum leptin in dieting obese women: effects of caloric restriction and weight loss. J. Clin. Endocrinol. Metab. 1998;83:214-218
31. Wallace AM, McMahon AD, Packard CJ, ym.Plasma Leptin and the Risk of Cardiovascular Disease in the West of Scotland Coronary Prevention Study (WOSCOPS). Circulation. 2001;18;104(25):3052-3056.
32. Zhang Y., Proenca R., Maffei M. ym. Positional cloning of the mouse obese gene and its human homologue. Nature 1994;372:425-432
33. Yamauchi M, Sugimoto T, Yamaguchi T. ym. Plasma leptin concentrations are associated with bone mineral density and the presence of vertebral fractures in postmenopausal women. Clin Endocrinol (Oxf). 2001 Sep;55(3):341-7.
34. Cao R, Brakenhielm E, Wahlestedt C, Thyberg J, Cao Y. Leptin induces vascular permeabiliy and synergistically stimulates angiogenesis with FGF-2 and VEGF. Proc Nat. Acad Sci USA 2001;98(11)6390-5.
35. Hu FB, Chen C, Wang B, Stampfer MJ, Xu X. Leptin concentrations in relation to overall adiposity, fat distribution, and blood pressure in a rural Chinese populationInternational Journal of Obesity (2001) 25, 121–125
36. de Ferranti S, Rifai N. C-reactive protein and cardiovascular disease: a review of risk prediction and interventions. Clin Chim Acta. 2002 Mar;317(1-2):1-15.
37. Sayama K, Lin S, Zheng G, Oguni I. Effects of green tea on growth, food utilization and lipid metabolism in mice. In Vivo. 2000;14(4):481-4.
38. Sun F, Yu J. The effect of a special herbal tea on obesity and anovulation in androgen-sterilized rats. Proc Soc Exp Biol Med. 2000 ;223(3):295-301.
39. Kao YH, Hiipakka RA, Liao S. Modulation of endocrine systems and food intake by green tea epigallocatechin gallate. Endocrinology 2000;141(3):980-7.
40. Adam JA, Menheere PP, van Dielen FM, Decreased plasma orexin-A levels in obese individuals. Int J Obes Relat Metab Disord. 2002;26(2):274-6.
41. Singhal A, Farooqi SI, O'Rahilly S, ym. Early nutrition and leptin concentrations in later life. Am J Clin Nutr 2002 75: 993-999
42. Simsch C, Lormes W, Petersen KG et al. Training intensity influences leptin and thyroid hormones in highly trained rowers. Int J Sports Med. 2002;23(6):422-7. (Medline)
43. Ikezaki A, Hosoda H, Ito K, Iwama S, et al. Fasting Plasma Ghrelin Levels Are Negatively Correlated With Insulin Resistance and PAI-1, but Not With Leptin, in Obese Children and Adolescents. Diabetes. 2002 Dec;51(12):3408-3411. (Abstract)

44.Söderberg S, Stegmayr B, Ahlbeck-Glader C ym. High leptin levels are associated with stroke. Cerebrovasc Dis. 2003;15(1-2):63-9. (Medline)
45. Glander HJ, Lammert A, Paasch U, Glasow A, Kratzsch J. Leptin exists in tubuli seminiferi and in seminal plasma. Andrologia. 2002 Sep;34(4):227-33. (PubMed)
46.Flier JS. Clinical review 94: What's in a name? In search of leptin's physiologic role. J Clin Endocrinol Metab. 1998 May;83(5):1407-13. Review. Free full text
47. Roth MJ, Baer DJ, Albert PS, et al. Relationship between serum leptin levels and alcohol consumption in a controlled feeding and alcohol ingestion study. J Natl Cancer Inst. 2003;95(22):1722-5. [PubMed]
48. Rosenbaum M et al. Low-dose leptin reverses skeletal muscle, autonomic, and neuroendocrine adaptations to maintenance of reduced weight. Journal of Clinical Investigation. 2005; 115(12):3579-3586.