Kasvi- ja kalaöljyjen omega-3-rasvahappojen vertailua

Keskivertosuomalainen saa 80 % omega-3:staan rypsiöljystä ja 20 % kalasta. Tilannetta on kehuttu hyväksi, mutta nyt tulee lunta tupaan: Omega-6- ja omega-3-rasvahappoja tulisi saada ravinnossa yhtä paljon, siis suhteessa 1:1, EU:n mukaan enintään 4:1. Rypsi- ja pellavansiemenöljyjen omega-3 (alfalinoleenihappo ALA) on biologisesti heikkotehoista, sillä sen on ensin muututtava EPAksi ja DHA:ksi, jotka ovat biologisesti aktiivisia yhdisteitä. Ihminen kykenee kuitenkin muuntamaa vain alle 10 % ALA:sta EPAksi ja siitä edelleen DHA:ksi. Kroonisten tautien – esim. syöpä-, sydän- ja verisuonitautien ja masennuksen – ehkäisyssä ja hoidossa kalaöljy on ylivoimainen; kasviöljyt ovat vain rikkana rokassa. Jo yksi E-EPA -kapseli vastaa EPAn puolesta n. 2 dl rypsiöljyä (joka olisi myös valtava kaloripommi!).

Ihminen ei kykene valmistamaan eikä varastoimaan elimistöönsä omega-3-rasvahappoja, joten niitä on joko saatava jatkuvasti joko sellaisenaan ravinnosta (tai ravintolisistä) tai ihmisen on muunnettava omega-3-sarjaan kuuluvaa alfalinoleenihappoa eli ALAa EPAksi ja DHA:ksi. Paras kasviperäinen ALAn lähde on pellavansiemenöljy, joka sisältää 50 % ALAa; rypsiöljyssä ja kasvirasvamargariineissa sitä on 10–12 %. Kasviöljyissä ei siis ole lainkaan valmista EPAa eikä DHA:ta. Ihmisen on joko itse valmistettava niitä ALAsta tai saatava ne valmiina kalasta tai kalaöljystä. Peruskalaöljy sisältää omega-3-rasvahappoja (EPA + DHA) 30 % (josta EPAa on noin 15–18 %), muita tyydyttymättömiä rasvahappoja 35 % ja tyydyttyneitä rasvahappoja 30 %. Väkevöidyt kalaöljyt sisältävät enemmän EPAa ja/tai DHA:ta. Suomessa saa E-EPAa, joka sisältää EPAa 70 % tai 90 %, muttei lainkaan DHA:ta.

Peruskalaöljy ja E-EPA

Kuva. Peruskalaöljyssä on vain 30 % omega-3-rasvahappoja (EPA + DHA), loput 70 % ovat muita (turhia ja jopa haitallisia) rasvahappoja. E-EPAa saa Suomessa 90-prosenttiseksi väkevöityinä kapseleina, joihin on lisätty D3-vitamiinia. E-EPA antaa hyvän hoitovasteen pienellä päiväannoksella. Masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa E-EPA on aivan omaa luokkaansa, sillä EPA on ainoa antidepressivinen omega-3-rasvahappo.

Kasviöljyissä yleinen rasvahappo, linolihappo (LA) kuuluu omega-6-sarjaan, ja siitä elimistö valmistaa arakidoni- (AA) ja dihomogammalinoneenihappoja (DGLA). Rypsiöljy sisltää 22 % AA:ta. Sitä saa myös lihasta ja siipikarjasta. Mitä enemmän ihminen saa ravinnossaan linolihappoa, sitä enemmän veren EPA-pitoisuus alenee ja AA/EPA-suhde nousee, vaikka AA:n pitoisuus ei suurenekaan (Journal of Nutrition 2007). AA/EPA-suhten lasku on haitallinen terveydelle. Canola-öljy on geenimuunnellusta rypsistä valmistettua öljyä; nimi tulee sanoista canada ja oil. Oliiviöljy sisältää pääasiassa omega-9-sarjaan kuuluvaa öljyhappoa eikä siinä ole juuri lainkaan LA:ta eikä ALAa.

Alfalinoleenihappo, ALA

Tämä kasviöljyn omega-3-rasvahappo on lyhyempi, siinä on vähemmän kaksoissidoksia ja se on terveysvaikutuksiltaan heikompi kuin kalaöljyn EPA ja DHA. Aivot eivät kykene käyttämään ALAa hyväkseen, joten sillä ei voida korvata lapsen kehittyvien aivojen tarvitsemaa DHA:ta (lue lisää).

Entä syntyykö kasviöljyn alfalinoleenihaposta (ALA) ihmisen maksassa riittävästi EPAa ja DHA:ta? Onko ALAsta muodostava EPA ja DHA biologisesti yhtä tehokasta kuin valmiit kalaöljyn rasvahapot? Tutkimusten mukaan kasviöljy on biologisesti kalaöljyä heikompaa, pääasiassa koska suurin osa ALAsta hapettuu ja vain pieni osa (keskimäärin 7–8 %) siitä muuntuu omega-3:ksi. Noin 2,7 % [vaihteluväli 0,2–21 %] muuntuu EPAksi ja 0–9 % DHA:ksi (ks. DeFilippis ja Sperling 2006). Runsas LA:n (omega-6) saanti vähentää ALAn muuntumista EPAksi ja DHA:ksi (Simopoulos 2004). Naiset muuntavat miehiä hieman paremmin ALAa omega-3:ksi, ero johtunee estrogeenista. Äidinmaidon DHA:n ja EPAn pitoisuus nousee myös näitä rasvahappoja syötäessä. Luonto on järjestänyt asian näin, koska vastasyntynyt tarvitsee runsaasti DHA:ta, jota se saa äidinmaidosta.

ALAn muuntumista EPAksi heikentävät vielä mahdolliset magnesiumin, sinkin, B3-, B6- ja C-vitamiinien piilevät puutteet.

Suomalaisten lasten ja aikuisten veressä on kovin vähän EPAa (keskimäärin 1 %, osalla vain 0,5 %) ja korkea AA/EPA-suhde (7–8:1). Syynä on ilmeisesti runsas rypsiöljyn ja levitteiden syönti ja vähäinen kalarasvojen saanti. Veritutkimuksia on tehty mm. 2005–2006 Jyväskylän yliopistossa (linkki alla). Samanlaisia tuloksia saatiin Helsignin yliopiston farmasian opiskelijoilla.

Suomessa lasten ja aikuisten veren AA/EPA-suhde on korkea

Eräässä aikuisille tehdyssä kokeessa kolme grammaa/vrk pellavansiemenöljyä nosti EPAn pitoisuutta plasmassa 60 % (24–39 µmol/l) ja DHA:ta 25 % (Harper ym. 2006). Muiden tutkimusten mukaan ALA nostaa plasman EPAa vähän, muttei ei lainkaan DHA:ta (DeFilippis ja Sperling 2006). Yksi E-EPA500 mg -kapseli/vrk nostaa vastaavasti EPA-pitoisuutta n. 280 % ja kaksi kapselia/vrk 500 %. E-EPA 650 mg-kapseleilla nousu on suurempaa.

Runsaskaan ALAn saanti ei vähennä tulehdussytokeenejä (Cytokine. 2007) eikä aina lisää plasman ja solukalvojen DHA-pitoisuutta; päinvastoin se voi vähentää sitä (Pudge ja Calder 2005, Goyens ym. 2006, Portolesi ym. 2007). Valmiin EPAn syönti lisää veren EPAn muttei välttämättä DHA:n pitoisuutta. Sitä vastoin DHA:n syönti nostaa sekä DHA:n että hiukan myös EPAn pitoisuutta plasmassa. Plasman DHA:n nousu jää noin yhteen mooliin, vaikka annosta lisättäisiin 2 grammaan päivässä. Keski-Suomessa koululaisten tutkimuksessa yksi E-EPA 500 mg -kapseli/vrk nosti plasman EPA-pitoisuutta keskimäärin 2,8-kertaiseksi (1–2,8 %:iin), joskin yksilölliset erot olivat suuret. Aikuisilla 1000 mg/vrk E-EPAa nostaa yleensä plasman EPAa 500 %.

Omega-6/omega-3-tasapainon merkitys ikääntyvien mielenterveydelle

Verrattaessa auringonkukkaöljyn (3,5 g/vrk) ja kalaöljyn omega-3:n syöntiä (3,5 g/vrk) on todettu, että omega-3 vähentää merkittävästi tulehdusta aiheuttavia ja ylläpitäviä biomarkkereita elimistössä.

EPA ja DHA

Sekä DHA:n että EPAn nauttiminen alentavat plasman arakidonihapon määrää (mikä vähentää tulehdussytokiineja) ja vaimentavat NF-kB:tä, jolloin immuunijärjestelmän toiminta paranee. Tehokkain keino nostaa EPAn ja/tai omega-3-rasvahapon pitoisuutta elimistössä on nauttia sitä sellaisenaan (ei siis esim. ALA:na). Lääkelaitos suositti syömään päivittäin 150 g rasvaista kalaa tai 4–6 kalaöljykapselia, koska siten voidaan ehkäistä ja jarruttaa monia kroonisia sairauksia (lue lisää). Jättisuuri omega-3-tutkimus JELIS tehtiin E-EPAlla (1800 mg/vrk) ja Lancetissa julkaistut tulokset olivat erinomaiset (lue lisää). Tutkimuksen asetelman julkaisi myös American Heart Journal, joka yritti sada lääkärit ymmärtämään omega-3:n vaikutusmekanismeja (DeFipippis ja Sperling 2006). Ravitsemusalan ihmiset suosittavat syömään kalaruokia, mutta kliinikot määräävät mieluiten väkevöityä kalaöljyä ruoan lisänä (Lee ym. 2006).

Kasviöljyissä on noin 10 kertaa enemmän LA:ta (omega-6) kuin ALAa (omega-3). Siksi runsas kasviöljyjen käyttö huonontaa entisestään länsimaisen ravinnon vinoutunutta omega-6/omega-3-suhdetta, kun taas kalaöljyn käyttö parantaa sitä.

Saadakseen päivittäin 1000 mg EPAa (jota psykiatrit suosittavat mm. masennuksen lisähoitoon) pitäisi ottaa reilut 5 ruokalusikallista pellavansiemenöljyä tai 25 rkl rypsi- taikka Canolaöljyä – siinä tulee muuten samalla 225 kilokaloria, jonka kuluttamiseksi pitää juosta puoli tuntia. Saman verran valmista EPAa saa kahdesta E-EPA-kapselista – ja kilokaloreita vain 9 mikä vastaa energiamäärältään yhtä salaatinlehteä.

Kalaöljyn EPA – muttei kasviöljyn LA – parantaa ravinnon beetakaroteenin imeytymistä ja muuttumista A-vitamiiniksi elimistössä (Molecular and cellular biochemistry 2006).

Omega-3:n saannin reilu lisäys korjaa länsimaisen ravitsemuksen vinoutunutta omega-6/omega-3-suhdetta, mikä vähentää mielenterveysongelmia, korostaa psykiatri Hibbelnin johtama työryhmä (Hibbeln ym. 2006). Samaa mieltä ovat Hallahan ja Garland British Journal of Psychitryn pääkirjoituksessa (2005) ja psykiatri Gordon Parkeri American Journal of Psychiatryssa (2006). Silmälääkäritkin suosittavat kalasta peräisin olevaa omega-3:a, koska se ehkäisee verkkokalvon rappeutumaa, makuladegeneraatiota (Chua ym. 2006).

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn suositellaan omega-3:a 500 mg/vrk ja hoitoon 1000 mg/vrk (Am J Clin Nutr. 2006). Sen verran saa 1-2 E-EPA-kapselista. Väkevöidyt omega-3-valmisteet, ovat parhaita myös kustannustehokkuudeltaan (Pharmacoeconomics 2006). Upsalan yliopiston tutkimusten mukaan 45–70-vuotiaiden sydänpotilaiden omega-6/omega-3 -suhde on keskimäärin 6:1, kun sen pitäisi olla ;2:1. Potilaat siis tarvitsevat reilusti ruoan lisänä omega-3-rasvahappoja, eritoten EPAa, koska se alentaa parhaiten AA/EPA-suhdetta (joka on hyvä sydäntaudin etenemistä ennustava riskitekijä) (Jabbar ja Saldeen 2006). Lontoon King´s Collegen ravitsemustieteen professori Tom Sanders suosittaa AA/EPA-suhteeksi enintään 3:1 (Sanders ym. 2006). Sydänlihaksen omega-3-indeksi (alle 8 %) vähentää sydänperäisiä äkkipuolemia 90 % verrattuna indeksiin <4% (Schacky ja Harris 2006).

Rypsiöljystä saa 10 grammaa kohti EPAa vain 25 mg, joten sitä pitäisi ottaa ehkäisyyn 200 g/vrk ja hoitoon 400 g/vrk, mikä on käytännössä sula mahdottomuus. Johtavan ravitsemuslääketieteen lehden meta-analyysin mukaan kalaöljyn omega-3:t – mutta eivät kasviöljyn ALA – ovat tehokkaita sydän- ja verisuonitautien primaari- ja sekundaariehkäisyssä (ehkäisevät siis myös taudin uusiutumista ja pahenemista) (Wang ym.. 2006). Tufts-yliopiston tutkija, kardiologi Dariush Mozaffarian suosittaa ALAa 2–3 g/vrk sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseen (Mozaffarian 2005). Kalaöljyn vaikutus perustuu osittain veren rasvaprofiilin parantamiseen (Chan ym. 2006) ja osittain valtimoiden sisäpinnan tulehduksen ehkäisyyn (JELIS-tutkimus).

E-EPAlla tehdyissä suurissa kliinisissä tutkimuksissa MARINE ja ANCHOR) 2 tai 4 gramman päiväannos korjasi tehokkaasti ja turvallisesti potilaiden kohonneita triglyseridejä (4 g alensi keskimäärin  21,5 % ja 2 g alensi 10,1 %.) ja muita häiriintyneitä veren rasva-arvoja (joita pidetään valtimotautien riskitekijöinä). Lisäksi huomionarvoista on, ettei E-EPA suurentanut seerumin LDL-kolesterolia, kuten DHA-rasvahappoa sisältävät valmisteet voivat tehdä. Monet kardiologit pitävätkin E-EPAa ihanteellisena valmisteena ehkäisemään LDL-kolesterolin hapettumista ox-LDL:ksi (joka tarttuu hanakasti valtimoiden sisäpinnalle ja kasvattaa siihen plakkia) ja suojaaman siten sydäntaudeilta. Uusi jättisuuri REDUCE-IT-tutkimus mullisti lääkäreiden käsityksen statiineja syövien sydänpotilaiden omega-3:n päivittäisestä tarpeesta: Se on paljon suurempi (4 g/vrk) kuin tähän asti on kuviteltu. Lue lisäää alla olevista linkeistä.

Sydänpotilaiden jättitutkimus E-EPAlla, REDUCE-IT on valmistunut

Luontaisterveys 9/2018: E-EPA hyödyksi statiineja käyttäville

EVAPORATE-tutkimus käynnissä

Reumataudit, astma, allergiat....

Rasvahappojen merkityksestä immuunijärjestelmälle on julkaistu kaksi erinomaista katsausta (Fritsche 2006, Lee ym. 2006). Muistutan mieliin, että paistettaessa kalan omega-3:t tuhoutuvat, joten kala tulisi syödä mieluiten muulla tavoin valmistettuna.

Lohen omega-3:t vähentyneet puoleen
Australialaistutkimus: Kalaöljy auttaa laihtumaan

Johdetaanko meitä harhaan?

Ravitsemustieteilijät johtavat harhaan yleisöä ja terveystoimittajia omega-3-asioissa. Taustalla vaikuttanee lahjonta sekä maatalouspolitiikka, Haaviston haamu. YLEn Akuutin verkkosivuilla turkulainen dosentti Markku Ahotupa kirjoitti:

"Suomalaisilla omega-3-rasvojen saanti on keskimäärin varsin hyvällä tasolla laajamittaisen rypsiöljyn käytön ja kohtalaisen kalan syönnin ansiosta. Suurin osa saamistamme omega-3-rasvoista on alfalinoleenihappoa ja kalan pitkäketjuisten rasvahappojen osuus on arviolta vajaa viidennes.[...] Suomalainen väestö keskimäärin saa 80 % omega-3-rasvahapoistaan muusta kuin kalalähteistä, lähinnä siis kasvikunnasta peräisin olevista lähteistä. Tämä selittyy rypsiöljyn runsaalla käytöllä. Eli rypsiöljy on hyvä omega-3-rasvahappojen lähde."

Nykytiedon valossa suomalaisten kudoksissa ei ole ollenkaan niin hyvä omega-3-pitoisuus kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää. Vinoutunut omega-6/omega-3 -suhde (liikaa omega-6:ta suhteessa omega-3:een) – jota runsas rypsiöljyn käyttö pahentaa – näkyy suurena sairastuvuutena ja sairastavuutena; niiden alati lisääntyviin tarpeisiin eivät terveydenhuollon voimavarat näytä riittävän. Kalaöljyllä on edullinen vaikutus lähes kaikkiin kroonisiin sairauksiin, kirjoittavat Harvardin tutkijat katsauksessaan (Lee ym. 2006).

Eri kalalajien EPA- ja DHA-rasvahappojen koostumuksia
HUOM! Arakidonihapon, AA, pitoisuuksia ei ole mitattu.

Lisäys 15.10.2006

Farmasian tohtori Into Laakso puolustaa rypsiöljyä ja neuvoo lisäämään sen käyttöä HS:n mielipidekirjoituksessaan (14.10.). Hän pitää ALAn biologista tehoa riittävänä vedoten 15 vuotta vanhoihin tutkimuksiin. Laakso jättää myös ottamatta huomioon, ettei kasviöljyn ALA ole anti-inflammatorinen kuten kalaöljyn omega-3:t (Calder 2006). Kuitenkin juuri inflammation (tulehduksen) ehkäisy ja vaimennus on kaikkien kroonisten tautien perusedellytys. Siihen ei rypsiöljyn ALA pysty kuten kalaöljyn EPA.

Lisäys 28.12.2006

Ei ole samantekevää, mitä kalaa ihminen syö. Esimerkiksi Kansanterveyslaitoksen SETTI-tutkimuksessa ei havaittu merkitsevää yhteyttä kalansyönnin ja masennuksen välillä. Syynä oli ilmeisesti se, että haastatelluilta miehiltä kysyttiin vain viikottain syötyjä kala-aterioita, mutta heidän verestään ei mitattu DHA:ta eikä EPAa, saati sitten omega-3-indeksiä. Mikä tahansa kalaruoka ei nosta veren omega-3-pitoisuutta; vain rasvaisten kalojen runsas syönti nostaa sitä (Am J Clin Nutr 2006). Viisanta on siis syödä graavia lohta ja silliä ja ottaa vielä kalaöljyä ruoan lisänä niin että seerumin AA/EPA pysyy alle 3:1.

Lisäys 23.12.2018

Omega-6/omega-3-suhde tulisi pitä mahdollisimman pienenä, jolloin krooninen matala-asteinen tulehdus vaimenee. Se vähentää kaikkin pitkäsikaisten sairauksien ja kipujen riskiä ja hillitsee niiden etenemistä (DiNicolantonio ja O'Keefe 2018).

1. Wang C, William S Harris WS, Mei Chung M et al .n–3 Fatty acids from fish or fish-oil supplements, but not linolenic acid, benefit cardiovascular disease outcomes in primary- and secondary-prevention studies: a systematic review. Am J Clin Nutr 2006 84: 5-17. [Abstract]
2. Deckelbaum RJ, Akabas SR n–3 Fatty acids and cardiovascular disease: navigating toward recommendations Am J Clin Nutr 2006 84: 1-2. [Full Text] [PDF]
3. Goyens PL, Spilker ME, Zock PL et al. Conversion of {alpha}-linolenic acid in humans is influenced by the absolute amounts of {alpha}-linolenic acid and linoleic acid in the diet and not by their ratio. Am J Clin Nutr. 2006 Jul;84(1):44-53 [PubMedPlus] [Free Full Text]
4. Chan DC, Watts GF, Nguyen MN, Barrett PH. Factorial study of the effect of n–3 fatty acid supplementation and atorvastatin on the kinetics of HDL apolipoproteins A-I and A-II in men with abdominal obesity. Am J Clin Nutr 2006 84: 37-43 [Abstract]
5. Freemantle E, Vandal M, Tremblay-Mercier J et al. Omega-3 fatty acids, energy substrates, and brain function during aging. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2006 Jul 6; [Epub ahead of print]
6. Willams CM, Burdge G. Long-chain n-3 PUFA: plant v. marine sources. Proc Nutr Soc. 2006;65(1):42-50. Review. [PubMed]
7. Harper CR, Edwards MJ, DeFilipis AP, Jacobson TA. Flaxseed oil increases the plasma concentrations of cardioprotective (n-3) fatty acids in humans. J Nutr. 2006;136(1):83-7 [PubMed]
8. Burdge GC, Calder PC. Conversion of alpha-linolenic acid to longer-chain polyunsaturated fatty acids in human adults. Reprod Nutr Dev. 2005;45(5):581-97. Review [PubMed].
9. Goyens PL, Mensink RP. Effects of alpha-linolenic acid versus those of EPA/ /DHA on cardiovascular risk markers in healthy elderly subjects. Eur J Clin Nutr. 2006 Feb 15 [PubMed]
10. Hibbeln JR, Nieminen LRG, Blasbalg TL. Healthy intakes of n–3 and n–6 fatty acids: estimations considering worldwide diversity. Am J Clin Nutr 2006 83: 1483S-1493S. [Abstract] [Free Full Text]
11. Hibbeln JR, Ferguson TA, Blasbalg TL. Omega-3 fatty acid deficiencies in neurodevelopment, aggression and autonomic dysregulation: opportunities for intervention. Int Rev Psychiatry. 2006;18(2):107-18 [PubMed][Free Full Text]
12. Chua B, Flood V, Rothchiba E et al. Dietary Fatty Acids and the 5-Year Incidence of Age-Related Maculopathy. Arch Ophthalmol. 2006;124:981-986.
[ABSTRACT]
13. DeFilippis AP, Sperling LS. Understanding omega-3's. Am Heart J. 2006 Mar;151(3):564-70 [Abstract] [Free Full Text]
14. Fritsche K. Fatty acids in immune modulation. Ann. Rev. Nutr 2006;46:45-73 [Full Text]
15. Lee S, Gura KM, Kim S. Current clinical applications of {omega}-6 and {omega}-3 Fatty acids. Nutrition in Clinical Practice 2006(4):323-41 [PubMed Plus] [Full Free Text, pdf]
16. Hallahan B, Garland MR. Essential fatty acids and mental health. British Journal of Psychiatry.2005;186:275–277 [Free Full Text, pdf]
17. Parker G, Gibson NA, Brotchie H et al. Omega-3 fatty acids and mood disorders. American Journal of Psychiatry 2006;163(6):969-78 [Free Full Text]
18. Jabbar R, Saldeen T. A new predictor if risk för cardiac sudden death. Upsala Journal Med Sci 2006;1112)169-78 [Free Full Text. pdf]
19. Sanders TAB, Fiona Lewis F, Suzanne Slaughter S et al. Effect of varying the ratio of n–6 to n–3 fatty acids by increasing the dietary intake of -linolenic acid, eicosapentaenoic and docosahexaenoic acid, or both on fibrinogen and clotting factors VII and XII in persons aged 45–70 y: the OPTILIP Study. Am J Clin Nutr 2006; 84: 513-522. [Abstract]
20. Schacky CV, Harris WS. Cardiovascular benefits of omega-3 fatty acids.
Cardiovasc Res. 2006 Sep 1; [Epub ahead of print]
21. Kottke TE, Wu LA, Brekke LN et al. Preventing Sudden Death with n-3 (Omega-3) Fatty Acids and Defibrillators. Am J Prev Med. 2006;31(4):316-323 [PubMed]
22. Calder PC. n-3 polyunsaturated fatty acids, inflammation, and inflammatory diseases. Am J Clin Nutr. 2006;83(6 Suppl):1505S-1519S. Review. [Free Full Text]
23. Portolesi R, Powell BC, Gibson RA. Competition between 24:5n-3 and ALA for u6 desaturase may limit the accumulation of DHA in HepG2 cell membranes. J Lipid Res. 2007 Apr 4; [Full Free Text]
24. DiNicolantonio JJ, O'Keefe JH. Importance of maintaining a low omega-6/omega-3 ratio for reducing inflammation. Open Heart. 2018 Nov 26;5(2):e000946. doi: 10.1136/openhrt-2018-000946. ECollection 2018. Free Full Text

Aiheeseen liittyviä muita uutisia:

Omega-3:t nyt tapetilla ravitsemuslääketieteessä
Kalaöljyn sydänvaikutukset
Omega-3:t edistävät neurogeneesiä aivoissa
Lasten ja nuorten masennuksen hoito kalaöljyllä
Mikä kalaöljytutkimuksissa mättää?
Lääkelaitoksen mielipide kalaöljyistä
Omega-3:n uudet vaikutustavat
Omega-3-saantisuositus
Omega-3:n saanti, tarve ja vaikutustavat
Omega-6/omega-3-suhde ja krooniset taudit
Omega-3-rasvahappoja naisille
Omega-3:a odottaville äideille
Välttämättömät rasvahapot – tri Tolosen katsaus