Puolet lääkkeistä jää ottamatta

Kansantaloudellista suurtuhlausta. Konkordanssi ja komplianssi eivät toimi käytännössä.

Konkordanssi tarkoittaa yhteisymmärrystä (tässä yhteydessä lääkärin ja potilaan välillä) ja komplianssi hoitomyöntyvyyttä, toisin sanoen sitä noudattaako potilas lääkärin hänellä antamia ohjeita ja määräyksiä, mukaanlukien lääkkeiden käyttö.

Lääkärit määräävät suunnattomasti lääkkeitä (Suomessa vuodessa yli 1 500 miljoonan euron edestä), ja potilaat hakevat suurimman osan niistä apteekeista. Mutta kroonisiin tauteihin määrätyistä lääkkeistä puolet jätetään kuitenkin ottamatta, ilmenee tänään British Medical Journalissa julkaistuista artikkeleista.

Lääkkeiden ottamatta jättäminen aiheuttaa suuret henkilöstökulut (lääkkeiden tukkuliikkeissa ja apteekeissa) ja se on valtava taloudellista tuhlausta. Mutta voivatko potilaat yhtään sen huonommin, vaikka he eivät otakaan lääkkeitä reseptin mukaisesti, kysyy BMJ:n pääkirjoitus. Ilmeisesti eivät.

Maailmat eivät kohtaa

Lääkärit väittävät, että tauti pahenee, kun heidän ohjeistaan ei välitetä. Potilaat sanovat, että vain he osaavat arvioida, kannattaako tautia lääkitä vai ei. Lääkäreiden autoritatiivinen ote potilaista lipsuu. Potilaat ovat alkaneet ajatella omilla aivoillaan ja hankkia tietoa täydentävistä hoidoista, jotka eivät aiheuta sivuvaikutuksia, kuten lääkkeet. Lääkäreiden koulutuksen ja käytökseen tarvitaan muutos, muutoin konkordanssi ja komplianssi huononevat entisestään, kirjoittaa BMJ.

Internet on muuttanut potilaiden käyttäytymistä, sillä nyt maallikot saavat helposti uusinta tutkittua tietoa käyttöönsä, kirjoittaa BMJ. Yhtenä osoituksena tiedonjanosta ovat vierailut näillä Bio-Vitan sivuilla. Niiden määrä on moninkertaistunut viime kuukausina; tänä vuonna sivuilla on käynyt jo yli 266 000 uniikkia vierailijaa.

Lääkemenot Suomessa 2002

Lääketilaston mukaan lääkkeiden kokonaismyynti oli 2025 milj. € (muutos edellisvuodesta 10 %). Luku koostuu seuraavista:
avohoidon reseptilääkkeiden myynti (verollisin vähittäismyyntihinnoin) 1478 miljoonaa €
avohoidon itsehoitolääkkeiden myynti (verollisin vähittäismyyntihinnoin) 260 miljoonaa €
sairaalamyynti (tukkuohjehinnoin) 288 miljoonaa €

Kelan lääkkeistä maksamat korvaukset olivat 859 miljoonaa € (+ 11,9%). Eniten ovat kasvaneet [pääosin turhien] kolesterolia alentavien lääkkeiden kulut.

Uskaltaako kukaan politikko puuttua tällaiseen mielettömään yhteisten varojen haaskaukseen? Turhin lääkkeisiin tuhlatuilla rahoilla voisi rakentaa moottorien Helsingistä Ivaloon tai nostaa reilusti lapsilisiä.

Lisää aiheesta alla olevista linkeistä
Kalliit ja turhat verenpaine- ja kolesterolilääkkeet

Viitteet:

Giselle Jones. Prescribing and taking medicines BMJ 2003; 327: 819. [Full text] [PDF]

Robin E Ferner. Is concordance the primrose path to health? BMJ 2003; 327: 821-822. [Full text] [PDF]

Frances Griffiths. Taking hormone replacement therapy BMJ 2003; 327: 820-821. [Full text] [PDF]

Mike Shooter. The patient's perspective on medicines in mental illness BMJ 2003; 327: 824-826. [Full text] [PDF]
Colin O'Donnell, Gary Donohoe, Louise Sharkey, et al. Compliance therapy: a randomised controlled trial in schizophrenia BMJ 2003; 327: 834.[Abstract]
Nicky Britten Commentary: Does a prescribed treatment match a patient's priorities? BMJ 2003; 327: 840. [Full text] [PDF]

Lääketilasto 2002. Kela