Näin D-vitamiini torjuu koronavirusinfektiota

D-vitamiini ja muut puolustuskykyä kohentavat ravintolisät ovat nyt suuren tutkimusmielenkiinnon kohteena virusinfektioissa. D-vitamiinin virusta torjuvat biokemialliset ja farmakologiset vaikutusmekanismit ovat nyt tunnettuja, ja ne puoltavat D-vitamiinin käyttöä suurina annoksina koronan ehkäisyssä ja hoidossa. Terveelle keskivertoväestölle luukadon ehkäisyyn annettu saantisuositus ei riitä virusinfektioissa. Tarve on kymmenkertainen.

Hengitettynä COVID-19-virus kiinnittyyy angiotensiiniä konvertoivaan entsyymi 2:een (ACE2), jota on keuhkorakkuloiden (alveolien) limakalvoilla (Aygun 2020, Mitchell 2020). Entsyymiin kiinnittynyt virus heikentää sen aktiivisuutta ja lisää ACE1-entsyymin aktiivisuutta, tunkeutuu soluihin ja tuottaa enemmän angiotensiiniä. Se puolestaan supistaa keuhkojen verisuonia ja pahentaa virusinfektiota. Diabetes ja muut krooniset sairaudet lisäävät ACE2:n ilmestymistä, mikä selittää diabetesta ja siihen liittyviä tauteja sairastavien suurta kuolleisuutta koronaan (Mitchell 2020, Rao ym. 2020). Heidän D-vitamiinin tarpeensa on muita suurempi.

D-vitamiini ja sytokiinimyrsky

D-vitamiinilla on tärkeä suojavaikutus angiotensiinin ja reniinin aineenvaihdunnassa, tulehdusta aiheuttavan sytokiinimyrksyn ja mikrobien torjunassa. Näin D-vitamiini voi ehkäistä COVID-19-viruksen aiheuttamia vaurioita keuhkoissa, sydämessä, munuaisissa, hermostossa ym. (Lähde: Aygun 2020).

10 000 amerikkalaisen COVID-19-positiivisen henkilön aineisto osoittaa, että ACE:n estäjät – joihin D-vitamiinikin kuuluu – voivat vähentää jopa 40 % ikääntyvien sairaalahoitoa vaativien henkilöiden vakavia COVID-19-infektioita, kirjoitti MedScape Medical News eilen 20.5.2020.

D-vitamiini lisää ACE2:n ilmentymistä keuhkoissa, jolloin keuhkovaurio estyy tai lievenee. D-vitamiini vaimentaa reniinin aktiivisuutta, mikä puolestaan tuottaa lisää angiotensiini II:ta, jolloin keuhkojen vasokonstriktio (verisuonten supistuminen) vähenee (ks kuva).

D-vitaminin vaikutus COVID-19-infektiossa

Kuvan lähde: Kumar ym. 2020

Vaikka D-vitamiiini lisää ACE2:n ilmentymistä, se vähentää keuhkojen verisuonten supistumista. COVID-19-infektiossa ja muissa influenssoissa, esim. H7N9:ssa. Näiden biokemiallisten/farmakologisten vaikutuskemanismien perusteella D-vitamiinin käyttö on perusteltua korona- ja muiden virusten aiheuttamissa infektioissa, päättelee intialaistutkijoiden ryhmä (Kumar ym. 2020).

Samaa mieltä ovat argentiinalaiset tutkijat tuoreessa kirjallisuuskatsauksessaan (Martín Mimenéz ym. 2020). Heidän mukaansa D-vitamiinilla ja melatoniinilla on synerginen yhteisvaikutus COVID-19:n torjunnassa. Tämäkin vaikutus perustuu pääosin angiotensiinikonvertaasi-entyymiin.

D-vitamiinin ja melatoniinin synerginen vaikutus

RAS=reniini-agneitensiinisysteemi. COVID-19-virus sitoutuu angiotensiinikonvertaasi-entsyymi 2:n reseptoriin  (ACE2r) ja kulkeutuu ihmisen keuhkojen (ja muillekin) limakalvoille, jossa se käynnistää infektion.-tartunnan saaneiden kannattaa ottaa D-vitamiinia 100 µg/vrk ja 6-10 mg melatoniinia yöksi. Ne vaimentavat ja sammuttavat tulehdusta aiheuttavaa sytokiinimyrskyä.

Melatoniini voi rajoittaa COVID-19-viruksen aiheuttamia sairauksia ja voi siten olla hyödyllinen ravintolisä tämän taudin täydentävässä hoidossa, kirjoittavat myös kiinalainet tiedemiehet artikkeleissaan (Zhang ym. 2020, Zhou ym. 2020). Melatoniini ei tapa COVID-19-bakteeria, mutta vähentää hapetusstressiä ja tulehdusta sekä parantaa immuunijärjestelmän toimintaa antaa muutoinkin suojaa viruksen aiheuttamia haittoja ja kuoleman riskiä vastaan.

Madridin La Paz -yliopistosairaalassa on parhailaan käynnissä kliininen tutkimus, jossa yli 450 terveydenhuollon ammattilaista saa melatoniinia tai lumetta suojaksi COVID-19:a vastaan.

Lasten osuus kaikista COVID-19-infektioon sairastuneista on alle kaksi prosenttia. Se johtuu ilmeisesti siitä, että lasten nenän limakalvoilla on vähemmän ACE2-entsyymiä kuin aikuisilla, kirjoittavat amerikkalaiset tutkijat JAMASSA 20.5.2020 (Bunyavanich ym. 2020).

Aygun H. Vitamin D can prevent COVID-19 infection-induced multiple organ damage [published online ahead of print, 2020 May 25]. Naunyn Schmiedebergs Archives of Pharmacology. 2020;10.1007/s00210-020-01911-4. doi:10.1007/s00210-020-01911-4 Free Access
Mitchell F. Vitamin-D and COVID-19: do deficient risk a poorer outcome? [published online ahead of print, 2020 May 20]. Lancet Diabetes and Endocrinology. 2020;S2213-8587(20)30183-2. doi:10.1016/S2213-8587(20)30183-2 Free Access
Rao S, Lau A, So HC. Exploring Diseases/Traits and Blood Proteins Causally Related to Expression of ACE2, the Putative Receptor of SARS-CoV-2: A Mendelian Randomization Analysis Highlights Tentative Relevance of Diabetes-Related Traits [published online ahead of print, 2020 May 19]. Diabetes Care. 2020;dc200643. doi:10.2337/dc20-0643
Kumar D, Gupta P, Banerjee D. Letter: does vitamin D have a potential role against COVID-19? [published online ahead of print, 2020 May 20]. Alimentary Pharmacology and Therapy. 2020;10.1111/apt.15801. doi:10.1111/apt.15801, Free Access
Martín Gimenéz VM, Inserra F, Tajer CD, et al. Lungs as target of COVID-19 infection: Protective common molecular mechanisms of vitamin D and melatonin as a new potential synergistic treatment. Life Sciences 2020 Aug 1, 254, 117808. doi.org/10.1016/j.lfs.2020.117808 Free Access
Zhang R, Wang X, Ni L, et al. COVID-19: Melatonin as a potential adjuvant treatment [published online ahead of print, 2020 Mar 23]. Life Sciences. 2020;117583. doi:10.1016/j.lfs.2020.117583

Zhou Y, Hou Y, Shen J, Huang Y, Martin W, Cheng F. Network-based drug repurposing for novel coronavirus 2019-nCoV/SARS-CoV-2. Cell Discovery. 2020;6:14. Published 2020 Mar 16. doi:10.1038/s41421-020-0153-3 Free Access
Bunyavanich S, Do A, Vicencio A.  Nasal Gene Expression of Angiotensin-Converting Enzyme 2 in Children and Adults. JAMA. Published online May 20, 2020. doi:10.1001/jama.2020.8707

Tohtori Tolosen kommentti

Yhdysvaltain terveysviraston (National Institutes of Health) Clinical trials -rekisterissä on tällä hetkellä 11 uutta kliinistä tutkimusta, joissa selvitetään suurten D-vitamiiniannosten vaikutusta COVID-19-potilailla. Ne tulevat epäilemättä antamaan uutta tietoa, joka osoittaa virheellisiksi THL:n ja muiden väitteet, että maitoa juomalla saadaan riittävästi D-vitamiinia.

Italialaiset ja amerikkalaiset tutkijat tukevat vahvasti suurten D-vitamiiniannosten nauttimista koronaa vastaan (Faciano ym. 2020). Samoin irlantilaiset ja amerikkalaiset tutkijat kirjoittavat immuunipuolustuksen kohentamisesta D-vitamiinilla ja muilla ravintolisillä (Zabetakis ym. 2020). Suomen valtamedian väitteet, etteivät ravintolisät voi parantaa immuunijärjestelmää, ovat valeuutisia.

Facchiano A, Facchiano A, Bartoli M, Ricci A, Facchiano F. Reply to Jakovac: About COVID-19 and vitamin D. American Journal of Physiology, Endocrinology and Metababolism. 2020;318(6):E838. doi:10.1152/ajpendo.00185.2020 Free Access
Zabetakis I, Lordan R, Norton C, Tsoupras A. COVID-19: The Inflammation Link and the Role of Nutrition in Potential Mitigation. Nutrients. 2020;12(5):E1466. Published 2020 May 19. doi:10.3390/nu12051466 Free Access