Näin D-vitamiini torjuu koronavirusinfektiota

D-vitamiini ja muut puolustuskykyä kohentavat ravintolisät ovat nyt suuren tutkimusmielenkiinnon kohteena virusinfektioissa. D-vitamiinin virusta torjuvat biokemialliset ja farmakologiset vaikutusmekanismit ovat nyt tunnettuja (Xu ym. 2020, Teymoori-Rad ym. 2020, Musavi ym. 2020, Sahim ym. 2020) ja ne puoltavat D-vitamiinin käyttöä suurina annoksina koronan ehkäisyssä ja hoidossa. Terveelle keskivertoväestölle luukadon ehkäisyyn annettu saantisuositus (10 µg/vrk) ei riitä virusinfektioissa. Tarve on vähintään kymmenkertainen.

Ison-Britannian terveysministeri Matt Hancock suositteli 20.10.2020 kansalaisia syömään D-vitamiinia viranomaissuositusta enemmän koronapandemian torjumiseksi. Ison-Britannian hallitus jakaa ilmaiset D-vitamiinit miljoonille ikäihmisille ja muille "haavoittuville" riskiryhmille neljäksi kuukaudeksi talven yli. Skotlannissa D-vitamiineja on jo jaettu väestölle maksutta.

Free Vitamins D supplements for millions in fight against Covid. The Independent

Hengitettynä COVID-19-virus kiinnittyyy angiotensiiniä konvertoivaan entsyymi 2:een (ACE2), jota on nenän, keuhkorakkuloiden (alveolien), suoliston, munuaisten, aivojen, suoliston, kapillaarien endoteeli- ja muissa soluissa (Quesada-Gomez ym., Aygun 2020, Mitchell 2020, Magrone ym. 2020, Hansen 2020. Dhillon ym. 2020, Musavi ym. 2020).Etekin ylipainoisilla ja lihavilla on suurentunut riski sairasua COVID-infektioon. Tässä tulevat apuun D- ja E-vitam iinit (kuva alla).

D-vitamiini torjuu COVID:a

Lihavilla ihmisillä on tavallista suurempi riski sairastua COVID-infektioon. Yhtenä syy on se, että heiden veressään kiertaa tavallista vähemmän D-vitamiinia, joka kiinnittyy rasvakudokseen. Kuvan lähde: Sahim ym. 2020

ACE2-entsyymi selittää sitä, että COVID-19 voi aiheuttaa vaurioita monissa eri elimissä, myös aivoissa. Suuri määrä ACE-entsyymiä palvelee COVID-19-virusta tarjoamlla sille kiinnittymiskohdan. Tämä selittää sitä, että COVID-19 voi aiheuttaa vaurioita monissa eri elimissä, jopa aivoissa. Kidney International -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan USA:ssa yli kolmannekselle sairaalahoitoon joutuneista potilaista on  kehittynyt dialyysia vaativa akuutti munuaistauti.

Munuaiset

COVID-19-potilaiden munuaiset ovat vaarassa.

Entsyymiin kiinnittynyt virus heikentää sen aktiivisuutta ja lisää ACE1-entsyymin aktiivisuutta (Iddir ym. 2020), tunkeutuu soluihin ja tuottaa enemmän angiotensiiniä. Se puolestaan lisää nesteen kertymistä keuhkoihin, supistaa verisuonia ja pahentaa virusinfektiota. Diabetes ja muut krooniset sairaudet lisäävät ACE2:n ilmestymistä, mikä selittää diabetesta ja siihen liittyviä tauteja sairastavien suurta kuolleisuutta koronaan (Mitchell 2020, Rao ym. 2020). Heidän D-vitamiinin tarpeensa on muita suurempi. ACE:n estäjät, kuten D-vitamiini, hillitsevät tautia etenkin ikääntyvillä.

Koronavirustartunta alkaa nenästä

Iso kansainvälinen infektiolääkäreiden ryhmä suosittelee reilua D-vitamiiniannosta (100 µg/vrk)  COVID-19-infektion torjuntaan (Zemb ym. 2020).

Alveoleja

Kuvassa keuhkorakkuloita eli alveoleja. Kuvakaappaus tri Mike Hansein videolta.

Uusi jättitutkimus (190 000 henkilöä) osoittaa, että seerumin D-vitamiinin (S-D-25) tulee olla yli 75 nmol), joka torjuu koronaa. Tartunrariski on pienimmillään, kun S-D-25 on 150 nmol/l. Siihen pääseminen edellyttää yleensä 150 µg:n päiväannosta. Suomen viranomaissuositus (10 µg) on aivan liian pieni. Ks kuva alla.

tartuntariski ja S-D-25

Koronan tartuntariski pienenee sitä mukaa kun S-D-25 (kuvassa 25(OH)D suurenee. Kuvassa pitoisuus ilmoitetaan yksiköissä ng/mL, joka muunnetaan ng/ml:ksi kertomanalla 2,5:llä. 60 ng/mL=150 ng/ml. Lähde: Kaufman ym. 2020).

Alla oleva kaavakuva selittää myös, kuinka D-vitamiinivaje ja toisaalta riittävä D-vitamiini suojaavat keuhkoja COVID-tartunnassa Teymoori-Rad ym. 2020).

D-vitamiini suojaa koronalta

Sufficient vitamin D = riittävästi D-vitamiinia, deficient vitamin D, = D-vitamiinivaje (Teyroori-Rad ym. 2020).

Tohtori Mike Hansen selittää videolla (13 min), kunka D-vitamiini torjuu COVID-19:n aiheuttamaa keuhkokuumetta. Hansen on amerikkalainen sisätauti- ja keuhkolääkäri.

D-vitamiini ja sytokiinimyrsky

D-vitamiinilla on tärkeä suojavaikutus angiotensiinin ja reniinin aineenvaihdunnassa, tulehdusta aiheuttavan sytokiinimyrksyn ja mikrobien torjunassa. Näin D-vitamiini voi ehkäistä COVID-19-viruksen aiheuttamia vaurioita keuhkoissa, sydämessä, munuaisissa, hermostossa ym. (Lähde: Aygun 2020).

Ei pidä unohtaa D-vitamiinia sitovaa proteiinia (DBP), jolla on tärkeä merkitys virusinfektioiden torjunnassa, korostavat belgialaiset tutkijat Speeckaert ja Delanghe (2020). DBP on tärkein D-vitamiinia elimistössä kuljettava valkuaisaine. D-vitamiinin puutteessa se toimii huonosti ja silloin virukset pääsevät tekemään tuhojaan.

10 000 amerikkalaisen COVID-19-positiivisen henkilön aineisto osoittaa, että ACE:n estäjät – joihin D-vitamiinikin kuuluu – voivat vähentää jopa 40 % ikääntyvien sairaalahoitoa vaativien henkilöiden vakavia COVID-19-infektioita, kirjoitti MedScape Medical News eilen 20.5.2020.

D-vitamiini lisää ACE2:n ilmentymistä keuhkoissa, jolloin keuhkovaurio estyy tai lievenee. D-vitamiini vaimentaa reniinin aktiivisuutta, mikä puolestaan tuottaa lisää angiotensiini II:ta, jolloin keuhkojen vasokonstriktio (verisuonten supistuminen) vähenee (ks kuva).

D-vitaminin vaikutus COVID-19-infektiossa

Kuvan lähde: Kumar ym. 2020

Vaikka D-vitamiiini lisää ACE2:n ilmentymistä, se vähentää keuhkojen verisuonten supistumista. COVID-19-infektiossa ja muissa influenssoissa, esim. H7N9:ssa. Näiden biokemiallisten/farmakologisten vaikutuskemanismien perusteella D-vitamiinin käyttö on perusteltua korona- ja muiden virusten aiheuttamissa infektioissa, päättelee intialaistutkijoiden ryhmä (Kumar ym. 2020).

Samaa mieltä ovat argentiinalaiset tutkijat kahdessa erillisessä tuoreessa kirjallisuuskatsauksessaan (Martín Mimenéz ym. 2020, Mansu ym. 2020). D-vitamiinilla ja melatoniinilla on synerginen yhteisvaikutus COVID-19:n torjunnassa. Tämäkin vaikutus perustuu pääosin angiotensiinikonvertaasi-entyymiin.

D-vitamiinin ja melatoniinin synerginen vaikutus

RAS=reniini-agneitensiinisysteemi. COVID-19-virus sitoutuu angiotensiinikonvertaasi-entsyymi 2:n reseptoriin  (ACE2r) ja kulkeutuu ihmisen keuhkojen (ja muillekin) limakalvoille, jossa se käynnistää infektion.-tartunnan saaneiden kannattaa ottaa D-vitamiinia 100 µg/vrk ja 6-10 mg melatoniinia yöksi. Ne vaimentavat ja sammuttavat tulehdusta aiheuttavaa sytokiinimyrskyä.

Melatoniini voi rajoittaa COVID-19-viruksen aiheuttamia sairauksia ja voi siten olla hyödyllinen ravintolisä tämän taudin täydentävässä hoidossa, kirjoittavat myös kiinalainet tiedemiehet artikkeleissaan (Zhang ym. 2020, Zhou ym. 2020). Melatoniini ei tapa COVID-19-bakteeria, mutta vähentää hapetusstressiä ja tulehdusta sekä parantaa immuunijärjestelmän toimintaa antaa muutoinkin suojaa viruksen aiheuttamia haittoja ja kuoleman riskiä vastaan.

Madridin La Paz -yliopistosairaalassa on parhailaan käynnissä kliininen tutkimus, jossa yli 450 terveydenhuollon ammattilaista saa melatoniinia tai lumetta suojaksi COVID-19:a vastaan.

Lasten osuus kaikista COVID-19-infektioon sairastuneista on alle kaksi prosenttia. Se johtuu ilmeisesti siitä, että lasten nenän limakalvoilla on vähemmän ACE2-entsyymiä kuin aikuisilla, kirjoittavat amerikkalaiset tutkijat JAMASSA 20.5.2020 (Bunyavanich ym. 2020).

Uutta tietoa B6-vitamiinista

B6-vitamiinin piilevä vaje altistaa COVID-19-tartunnalle ja silloin B6:n nauttiminen torjuu infektiota (Kumrungsee ym. 2020). Suomessa joka neljäs yli 65-vuotias potee B6-vitamiinin vajetta, joka olisi helppo korjata vitamiinipillerillä.

B6-vitamiinin vaikutuksia

Kuva esittää B6-vitamiinin vaikutuksia. Se vaimentaa tulehdusta, inflammasomeja, hapetusstressiä, glykaatiota, suurentaa lihasten karnoisiinipitoisuutta, säätää kalkin imeytymistä ja parantaa immuunijärjestlmän toimintaa. B6 suojaa myös sydäntä ja ehkäisee COVID-tartuntaa ja diabetesta. Lähde: Kumrungsee ym. 2020.
Kumrungsee T, Zhang P, Chartkul M, Yanaka N, Kato N. Potential Role of Vitamin B6 in Ameliorating the Severity of COVID-19 and Its Complications. Frontiers in Nutrition. 2020 Oct 29;7:562051. doi: 10.3389/fnut.2020.562051.Open Access
Sahin E, Orhan C, Ickun FM, Sahin K. Clinical Impact Potential of Supplemental Nutrients as Adjuncts of Therapy in High-Risk COVID-19 for Obese Patients Frontiers in Nutrition., 22 October 2020 | https://doi.org/10.3389/fnut.2020.580504

Musavi H, Abazari O, Barartabar Z, et al. The benefits of Vitamin D in the COVID-19 pandemic: biochemical and immunological mechanisms. Archives of Physiology and Biochemistry. 2020 Oct 8:1-9. doi: 10.1080/13813455.2020.1826530.
Kaufman HW, Niles JK, Kroll MH et al. SARS-CoV-2 positivity rates associated with circulating 25-hydroxyvitamin D levels. PLOS Published: September 17, 2020 https://doi.org/10.1371/journal.pone.0239252 Free Text

Xu Y, Baylink DJ, Chen CS, et al. The importance of vitamin d metabolism as a potential prophylactic, immunoregulatory and neuroprotective treatment for COVID-19. Journal of Translational Medicine. 2020;18(1):322. Published 2020 Aug 26. doi:10.1186/s12967-020-02488-5 Free Access

Teymoori-Rad M, Marashi SM. Vitamin D and Covid-19: From potential therapeutic effects to unanswered questions [published online ahead of print, 2020 Aug 28]. Reviews in Medical Virology. 2020;e2159. doi:10.1002/rmv.2159 Free Access

Mansur JL, Tajer C, Mariani J, et al. Vitamin D high doses supplementation could represent a promising alternative to prevent or treat COVID-19 infection [published online ahead of print, 2020 May 29].  Clinica e Investigación en Arteriosclerosis. 2020;S0214-9168(20)30048-6. doi:10.1016/j.arteri.2020.05.003
Quesada-Gomez JM, Castillo ME, Bouillon R. Vitamin D Receptor stimulation to reduce Acute Respiratory Distress Syndrome (ARDS) in patients with Coronavirus SARS-CoV-2 infections: Revised Ms SBMB 2020_166 [published online ahead of print, 2020 Jun 11]. Journal of Steroid Biochemistry and Molecular Biology. 2020;105719. doi:10.1016/j.jsbmb.2020.105719 Free Full Text
Dhillon P, Breuer M, Hirst N. COVID-19 breakthroughs: separating fact from fiction [published online ahead of print, 2020 Jun 5]. FEBS Journal. 2020;10.1111/febs.15442. doi:10.1111/febs.15442

Zemb P, Bergman P, Camargo CA Jr, et al. Vitamin D deficiency and COVID-19 pandemic [published online ahead of print, 2020 May 28]. Journal of Global Antimicrobial Resistence. 2020;S2213-7165(20)30132-6. doi:10.1016/j.jgar.2020.05.006

Speeckaert MM, Delanghe JR. Association between low vitamin D and COVID-19: don't forget the vitamin D binding protein [published online ahead of print, 2020 May 28]. Aging Clinical and Experimental Research. 2020; https://link.springer.com/article/10.1007/s40520-020-01607-y
Iddir M, Brito A, Dingeo G, et al. Strengthening the Immune System and Reducing Inflammation and Oxidative Stress through Diet and Nutrition: Considerations during the COVID-19 Crisis. Nutrients. 2020;12(6):E1562. Published 2020 May 27. doi:10.3390/nu12061562 Free Full Text
Aygun H. Vitamin D can prevent COVID-19 infection-induced multiple organ damage [published online ahead of print, 2020 May 25]. Naunyn Schmiedebergs Archives of Pharmacology. 2020;10.1007/s00210-020-01911-4. doi:10.1007/s00210-020-01911-4 Free Access
Mitchell F. Vitamin-D and COVID-19: do deficient risk a poorer outcome? [published online ahead of print, 2020 May 20]. Lancet Diabetes and Endocrinology. 2020;S2213-8587(20)30183-2. doi:10.1016/S2213-8587(20)30183-2 Free Access

Magrone T, Magrone M, Jirillo E. Focus on Receptors for Coronaviruses with Special Reference to Angiotensin-converting Enzyme 2 as a Potential Drug Target - A Perspective [published online ahead of print, 2020 Apr 27]. Endocr Metab Immune Disord Drug Targets. 2020;10.2174/1871530320666200427112902. doi:10.2174/1871530320666200427112902
Rao S, Lau A, So HC. Exploring Diseases/Traits and Blood Proteins Causally Related to Expression of ACE2, the Putative Receptor of SARS-CoV-2: A Mendelian Randomization Analysis Highlights Tentative Relevance of Diabetes-Related Traits [published online ahead of print, 2020 May 19]. Diabetes Care. 2020;dc200643. doi:10.2337/dc20-0643
Kumar D, Gupta P, Banerjee D. Letter: does vitamin D have a potential role against COVID-19? [published online ahead of print, 2020 May 20]. Alimentary Pharmacology and Therapy. 2020;10.1111/apt.15801. doi:10.1111/apt.15801, Free Access
Martín Gimenéz VM, Inserra F, Tajer CD, et al. Lungs as target of COVID-19 infection: Protective common molecular mechanisms of vitamin D and melatonin as a new potential synergistic treatment. Life Sciences 2020 Aug 1, 254, 117808. doi.org/10.1016/j.lfs.2020.117808 Free Access
Zhang R, Wang X, Ni L, et al. COVID-19: Melatonin as a potential adjuvant treatment [published online ahead of print, 2020 Mar 23]. Life Sciences. 2020;117583. doi:10.1016/j.lfs.2020.117583

Zhou Y, Hou Y, Shen J, Huang Y, Martin W, Cheng F. Network-based drug repurposing for novel coronavirus 2019-nCoV/SARS-CoV-2. Cell Discovery. 2020;6:14. Published 2020 Mar 16. doi:10.1038/s41421-020-0153-3 Free Access
Bunyavanich S, Do A, Vicencio A.  Nasal Gene Expression of Angiotensin-Converting Enzyme 2 in Children and Adults. JAMA. Published online May 20, 2020. doi:10.1001/jama.2020.8707

Tohtori Tolosen kommentti

Yhdysvaltain terveysviraston (National Institutes of Health) Clinical trials -rekisterissä on tällä hetkellä 11 uutta kliinistä tutkimusta, joissa selvitetään suurten D-vitamiiniannosten vaikutusta COVID-19-potilailla. Ne tulevat epäilemättä antamaan uutta tietoa, joka osoittaa virheellisiksi THL:n ja muiden väitteet, että maitoa juomalla saadaan riittävästi D-vitamiinia.

Italialaiset ja amerikkalaiset tutkijat tukevat vahvasti suurten D-vitamiiniannosten nauttimista koronaa vastaan (Faciano ym. 2020). Samoin irlantilaiset ja amerikkalaiset tutkijat kirjoittavat immuunipuolustuksen kohentamisesta D-vitamiinilla ja muilla ravintolisillä (Zabetakis ym. 2020). Suomen valtamedian väitteet, etteivät ravintolisät voi parantaa immuunijärjestelmää, ovat valeuutisia.

B6-vitamiininkin torjuu COVID-19-infektiota ja sen komplikaatioita

Facchiano A, Facchiano A, Bartoli M, Ricci A, Facchiano F. Reply to Jakovac: About COVID-19 and vitamin D. American Journal of Physiology, Endocrinology and Metababolism. 2020;318(6):E838. doi:10.1152/ajpendo.00185.2020 Free Access
Zabetakis I, Lordan R, Norton C, Tsoupras A. COVID-19: The Inflammation Link and the Role of Nutrition in Potential Mitigation. Nutrients. 2020;12(5):E1466. Published 2020 May 19. doi:10.3390/nu12051466 Free Access