Tyypin 1 diabeetikkolasten lisähoito D-vitamiinilla ja kalaöljyllä

D-vitamiinin (25 µg/vrk) ja kalaöljyn omega-3-rasvahappojen EPA + DHA (60 mg/kg) antaminen 8–9-vuotiaille uusille diabeetikkolapsille vähentää heidän insuliinin tarvettaan ja parantaa sokeritasapainoa, osoittaa italialaisen Novaran yliopistosairaalan lastenklinikan tutkimus. Se osoittaa, että aurinkoisessa Italiassa diabeetikkolapsille annetaan D-vitamiinia 25 µg/vrk (Suomessa vain 10 µg/vrk). D-vitamiinin lisäksi annettu kalaöljy tehostaa vaikutusta. Tutkimuksen tulokset tyrmäävät Suomen ravitsemuseliitin julkisuuteen antamat lausunnot, joiden mukaan D-vitamiinilla ei olisi mitään tekemistä diabeteksen kanssa.

Tutkimukseen valittiin yliopistosairaalaan lastenklinikkaan 1.1.2017 – 31.12.2018 välisenä aikana 26 peräjälkeen tullutta lasta, joilla todettiin tutkimuksissa tyypin 1 diabetes (T1D). Lopulta ravintolisätestiin valittiin 22 lasta, jotka eivät olleet saaneet D-vitamiinia tai omega-3:a ravintolisinä ennen tutkimuksen alkua. Tullessa lapsista mitattin mahdollinen diabeettinen ketoasidoosi, paastoverensokeri, HbA1c %, insuliinin tarve, seerumin D-vitamiini, kilpirauhaskokeet, vasta-ainetiitteerit GADA, IAA ja IA-2, keliakiavasta-aineet, seerumin rasvahapot (AA, EPA, DHA ja AA/EPA-suhde) sekä veren rasvaprofiili.Verikokeet tehtiin alussa, ja ne uusittiin 3 ja 12 kuukauden kuluttua.

Verumryhmän lapsille annettiin vuoden ajan päivittäin ruoan lisänä 25 µg D-vitamiinia sekä 60 mg hyvin puhdistettuja omega-3-rasvahappoja (EPA + DHA) painokiloa kohti. Tavoitteena oli alentaa omega-6/omega-3-suhde (AA/EPA) tasolle 1,5–3, minkä tiedetään ehkäisevän ja vaimentavan kroonista matala-asteista tulehdusta, joka myllertää diabeetikkojen elimistössä ja huonontaa heidän ennustettaan.

Verrokeiksi valittiin 38 lasta, jotka olivat tulleet hoitoon vuosina 2014–2016 samaan klinikkaan. Heillä oli todettu tyypin 1 diabetes, ja heille oli annettu myös 25 µg D-vitamiinia päivittäin, mutta ei kalaöljyä. Tutkimussuunnitelma on Clinical Trials -rekisterissä NCT03911843.

Kaikille potilaille, niin verumryhmäläisille kuin verrokeille, oli annettu ravitsemusneuvontaa, jossa tähdennettin Välimeren ruokavaliota. Suositeltu ravitsemus sisälsi 50–55 % hiilihydraatteja, 10–15 % tai 0,80–1,34 g/Kg/d proteiineja,  30–35 % kokonaisrasvoja, joista alle 10 % tyydytettyjä ("kovia rasvoja") ja 100 mg/1000 Kcal kolesterolia. Vähintään kaksi kala-ateriaa viikossa, kaksi annosta hedelmiä (400 mg), kolme (300 g) kasviksia. Pähkinöitä ja oliiviöljyä suositeltiin niinikään. Kuituja suositeltiin 12–14 g/1000 Kcal, ja niitä neuvottiin syömään kokojyvätuotteista, hedelmistä, kasviksista, kasviskeitoista jne. Ravitsemusterapeutti antoi opastusta kolme kertaa vuoden kuluessa.

26 ravintolisiä saaneen lapsen ja 38 verrokin tuloksia verrattiin toisiinsa tutkimuksen alussa (taulukko 1). Ryhmien välillä oli siis se ero, että verrokitkin olivat saaneet D-vitamiinia, mutta eivät kalaöljyä.

Ravintolisien uskottiin parantavan lasten immuunijärjestelmän toimintaa, vähentävän insuliiniresistenssiä, parantavan insuliinin eritystä ja vaikuttavan siten edullisesti diabeteksen kulkuun ja lasten hyvinvointiin. Heistä otettin monia laboratoriokokeita, kuten sokeroitunut hemoglobiini (HbA1c %) ja seerumin D-vitamiini sekä rasvahapot, ja seurattiin päivittäistä insuliinin tarvetta. Seerumin D-vitamiinipitoisuudet luokiteltiin seuraavasti: riittävä >75 nmol/l, vajaa 52,5–72,5 nmol/l, puute ≤50 nmol/l. [Suomessa esim. THL pitää riittävänä 50 nmol/l, mikä on liian vähän mm. diabeetikoille.]

Ravintolisähoito toimikin toivotulla tavalla. Esimerkiksi seerumin omega-6/omega-3-suhde (AA/EPA) parani, jolloin tulehduksen merkkiaineet vähenivät ja HbA1c aleni. Verum- ja verrokkiryhmien vertailujen tulokset ilmoitetaan artikkelin kuviossa 1, taulukossa 2 ja taulukossa 3. Tulokset osoittavat D-vitamiinin lisäksi annetun kalaöljyn positiivisen vaikutuksen. [D-vitamiinilla ja kalaöljyn omega-3-rasvahapoilla on synerginen vuoro- ja yhteisvaikutus.]

Yhteenvetona tutkijat toteavat, että D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen antaminen ruoan lisänä hyödyttää T1D-lapsia. Tämän esitutkimuksen perusteella on suunnitteilla satunnaistettu jatkotutkimus. Nyt julkaistu tutkimus ei ollut satunnaistettu.

Tutkimuksen tekivät ja julkaisivat

1. Division of Pediatrics, University of Piemonte Orientale, 28100 Novara, Italy. francesco.cadario@gmail.com.

2. IRCAD (Interdisciplinary Research Center of Autoimmune Diseases), 28100 Novara, Italy. francesco.cadario@gmail.com.

3. Diabetes Research Institute Federation, Miami, FL 33163, USA. francesco.cadario@gmail.com.

4. Division of Pediatrics, University of Piemonte Orientale, 28100 Novara, Italy.

5 Department Dietetic and Clinical NutritionUniversity Hospital of Novara, University of Piemonte Orientale, 28100 Novara, Italy.

6. Faculty of Agricultural and Food Sciences, UniversitàdegliStudi di Milano, 20133 Milan, Italy.

7. Department of Pharmacological and Biomolecular Sciences (DiSFEB), Laboratory of Membrane Biochemistry and Applied Nutrition, UniversitàdegliStudi di Milano, 20133 Milan, Italy

8. Clinical Biochemistry, University Hospital of Novara, 28100 Novara, Italy

9. IRCAD (Interdisciplinary Research Center of Autoimmune Diseases), 28100 Novara, Italy.

10. Immunology, Department of Health Sciences, Università del Piemonte Orientale, 28100 Novara, Italy

11. Medical Direction University Hospital of Novara, 28100 Novara, Italy.

12. Diabetes Research Institute Federation, Miami, FL 33163, USA. CRicordi@miami.edu.

13. Diabetes Research Institute and Cell Transplant Center, University of Miami Miller School of Medicine, Miami, FL 33136, USA. CRicordi@miami.edu.

Artikkelin voi lukea kokonaisuudessaan maksutta Nutrients-lehdestä alla olevasta linkistä.

Cadario F, Pozzi E, Rizzollo S,  et al. Vitamin D and ω-3 Supplementations in Mediterranean Diet During the 1st Year of Overt Type 1 Diabetes: A Cohort Study. Nutrients. 2019 Sep 9;11(9). pii: E2158. doi: 10.3390/nu11092158. Free Full Text

Tohtori Tolosen kommentti

Suomessa esiintyy eniten maailmassa tyypin 1 diabetesta väkilukuun nähden. Noin 40 000 suomalaisella on tämä tauti. Lue kreikkalaisen lastenendokrinologin Dimitrios Papadimitroun kirjoitus Suomen tekemästä jättimöhläyksestä D-vitamiinin saantisuosituksen pienentämisessä. (Journal of Preventive Medicine and Public Health 2017).

Yli 10 000 lasta käsittävän suomalaistutkimuksen mukaan lasten niukan D-vitamiinin saannin ja tyypin 1 (nuoruustyypin) diabeteksen välillä vallitsee vahva tilastollinen yhteys. Tutkimuksen teki professori Elina Hyppösen työryhmä. Sen mukaan uusien tapausten määrä suureni jyrkästi joka kerta sen jälkeen, kun D-vitamiinin saantisuositusta pienennettiin arkkiatri Arvo Ylpön vuonna 1925 antamasta suosituksesta 112,5 mikrogrammaa (µg) päivää kohti (grafiikka alla). Nykyinen suositus on vain 10 µg/vrk. Syytä suosituksen pienentämiseen ei tiedetä. Ainakaan se ei johdu mistään haittavaikutuksista.Diabetes ja lasten D-vitamiinin saantisuositus

Lasten D-vitamiinin saantisuositusta on vähennetty rajusti vuoden 1964 jälkeen. Jokaisen vähennyksen jälkeen ovat lasten diabetestapaukset lisääntyneet suuresti. Taudin yhtenä syytekijänä on ilmeisesti D-vitamiinin liian vähäinen saanti. Lähde: Elina Hyppönen ym. Lancet.

"Suomen paras D-vitamiiniasiantuntija" professori Christel Lamberg-Allardt sanoi MTV3:lle "Sellaisia tutkimustuloksia ei ole olemassakaan, joiden perusteella voisi sanoa, että D-vitamiinin syönti estää diabeteksen syntyä tai jotain muuta tällaista."