Raskausaikana nautitut maitohappobakteerit voivat ehkäistä lasten ruoka-aineallergioita

Raskauden aikana nautitut maitohappobakteerit muokkaavat rintamaidon koostumusta (oligosakkarideja) niin, että se parantaa lapsen suolistoflooraa ja sen ansiosta vähentää lapsen riskiä sairastua ruoka-aineallergioihin, osoittaa uusi suomalaistutkimus. Tulos mullistaa vanhoja käsityksiä ja puoltaa probioottien käyttöä raskauden ja imetyksen aikana.

Äidinmaidon oligosakkaridit ovat glykaaneja eli sokerirakenteita, jotka muodostavat kolmanneksi suurimman osan äidinmaidon koostumuksesta. Äidinmaidosta on eristetty 130 erilaista oligosakkaridia, ja niiden terveysvaikutuksia tutkitaan vilkkaasti niin lapsilla kuin aikuisillakin. Elintarviketeollisuus valmistaa fermentoimalla oligosakkarideja, joita lisätään mm. äidinmaidon korvikkeisiin ja vauvanruokiin, joilla voidaan ehkäistä vauvojen ripulointia, keuhkoputken tulehduksia ja muita hengitystieinfektioita. Oligosakaridituotteita voidaan käyttää myös mm. ikäihmisten suolistoflooran parantamiseen.

Oligosakkarideja syntyy maitosokereista (laktooseista) sokerinsiirtäjäentsyymien, glykosyylitransferaasien avulla. Kunkin naisen maidon oligosakkaridien koostumus määräytyy geneettisesti, aivan kuten veriryhmä. Maidon oligosakkaridit eivät imeydy vauvan vereen, mutta muokkaavat sen suoliston flooraa ja suoliston limakalvon immuunijärjestelmää. Jotkin äidit muodostavat itsestään näitä hyviä oligosakkarideja, mutta eivät kaikki, koska heiltä puuttuu sekreettorigeeni. Näiden naisten lapset eivät saa äidinmaidosta suolistoonsa allergioilta suojaavia bifidobakteereja, ja voivat sen tähden sairastua mm. lehmänmaitoallergiaan, etenkin jos ne ovat syntyneet keisarinleikkauksella.

Raskaana olevan ja imettävän äidin nauttiessa maitohappobakteereja äidin maidon koostumus muuntuu niin, että se suojaa lapsia ruoka-aineallegioilta, päättelevät tutkijat. Tämä on uusi havainto, sillä tähän mennessä ei ole tiedetty, että äidinmaidon oligosakkarideja voidaan muokata probiooteilla. Näin voidaan vähentää lapsen allergiariskiä, sanoo lasten allergologi Kirsi Järvinen-Seppo.

Tutkimuksessa 51 suomalaiselle odottavalle naiselle annettiin ruoan lisänä maitohappobakteereita ja 30 verrokille lumekapseleita. Maitohappobakteerikapselit sisälsivät seuraavia bakteereja: Lacrobacillus rhamnosus GG, L. rhamnosus LC705, Bifidobactrium breve Bd 99 ja Propionibacterium freudenreichii subspecies shermanii JS. Niitä annettiin 35. raskausviikosta synnytykseen asti. Tutkijat vertasivat probiootteja ja lumetta saaneiden naisten maidon 20 erilaista oligosakkaridia. Probiootteja saaneiden naisten maidossa oli verrokkeja merkitsevästi enemmän 3-fukosyllaktoosia ja 3´sialylaktoosia.

"Tämä on ensimmäinen näyttö siitä, että äidin nauttimat probiootit muokkaavat maidon oligosakkaridien koostumusta", sanoo yksi tutkijoita tohtori Lars Bode (Kalifornian yliopisto, San Diego) Nutraingredients.comin haastattelussa. Ennen ei ole tiedetty, että äidinmaidon oligosakkaridjea voidaan muokata. Tutkimuksen julkaisi arvostettu tiedelehti JAMA Pediatrics.

Suolistobakteerit ehkäisevät lasten maitoallergioita. raportoivat myös Cjcagon yliopiston tutkijat tupreessa artikkelissaan (Feehley ym. 2019). Ks myös Nutraingerdients. com 22.1.2019.

Tutkimukset vahvistaavat Turun yliopiston lastentautiopin professori Erika Isolaurin työryhmän jo parinkymmenen vuoden aikana julkaisemia tuloksia, joiden mukaan probioottien antaminen allergiariskiperheiden odottaville äideille vähentää lasten sairastumista allergioihin ja hengitystieinfektioihin. Erika Isolauri käynnisti maitohappobakteerien merkitystä lasten allergioiden ennaltaehkäisyssä selvittävän NAMI-tutkimusohjelman (Effects of Maternal Nutrition During Pregnancy and Breast Feeding on the Risk of Allergic Disease in Child) Tyksissä ja Turun yliopistossa vuonna 1997. Ohjelma on tuottanut uraauurtavaa tietoa ravitsemuksen ja maitohappobakteerien merkityksestä pikkulasten elimistön suojatekijänä. Lääkäriseura Duodecim palkitsi Isolaurin näistä tutkimuksista vuonna 2016. Isolauri on maailman eniten siteerattu probioottitutkija.

Probiotic supplementation may alter structure of HMOs in breast milk: Study. Nutraingredients. com. 29.1.2019
Seppo AE, Kukkonen AK, Kuitunen M, et al. Association of Maternal Probiotic Supplementation With Human Milk Oligosaccharide Composition. Research Letter. JAMA Pediatrics. Published online January 22, 2019. doi:10.1001/jamapediatrics.2018.4835
Feehley T, Plunkett CH, Bao R, et al. Healthy infants harbor intestinal bacteria that protect against food allergy. Nature Medicine 2019, Jan 14 Abstract