Suurtutkimus Suomesta: D-vitamiini ehkäisee MS-tautia

D-vitamiinivaje on yleinen ja lisää merkittävästi MS-taudin riskiä, ilmenee 800 000 suomalaisen naisen tutkimuksesta. Sen teki Turun yliopistollisen keskussairaalan neurologian klinikka yhdessä Oulun ja amerikkalaisen Harvardin yliopistojen kanssa. Tulokset ja niihin liittyvän pääkirjoituksen julkaisi neurologien tärkein tiedelehti Neurology.

Ennestään tiedetään että MS-potilaiden seeruminD-vitamiinin pitoisuus (Suomessa merkitään S-D-25) on yleensä pienempi kuin terveiden verrokkien. Lisäksi aktiivista tautia sairastavien S-D-25-pitoisuudet ovat pienempiä kuin lievempää tautia sairastavilla. Nämä tutkimustulokset ovat antaneet aiheen hoitotutkimuksiin, joissa MS-potilaille on annettu virallisia suosituksia suurempia D-vitamiiniannoksia (Simpson ym. 2017).

Seerumin D-vitamiinin pitoisuuden (S-D-25) tulee olla vähintään 99 nanomoolia litraa kohti (nmol/l), jotta se antaa suojaa MS-tautia vastaan, päättelevät pääkirjoituksen Neurology-lehden laatijat (Marrie ja Beck 2017). Tähän pitoisuuteen pääseminen edellyttää vähintään 100 mikrogramman D-vitamiinin päivittäistä saantia, mikä on yli kymmenen kertaa viranomaissuositusta suurempi. Vuonna 2014 julkaistussa, amerikkalaisen Johns Hopkinsin yliopiston neurologian professori Peter A. Calabresin johdolla tehdyssä tutkimuksessa MS-potilaille annettiin D-vitamiinia joko 260 tai 20 µg/vrk. Isompi annos hidasti taudin etenemistä, uutisoi Helsingin Sanomat vuonna 2015. Suomessa suositeltu D-vitamiinin päiväannos 10 µg ja seerumin S-D-25-pitoisuus 50 nmol/l eivät riitä MS-taudin ehkäisyyn tai hoitoon, vahvistaa uusi suomalainen suurtutkimus.

Finnish Maternity Cohort (FMC) -tutkimuksessa kerättiin 1,8 miljoonaa verikoetta, jotka oli otettu 800 000 suomalaiselta naiselta raskauden aikana. Verikokeen ottamisen jälkeen 1 092 heistä sairastui MS-tautiin vuosina 1983–2009. Jokaiselta sairastuneelta oli analysoitu ennen sairastumista seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) vähintään kerran ja 511 potilaalta oli mitattu S-D-25 vähintään kaksi kertaa ennen sairastumista. Sairastuneille valittiin FMC-aineistosta 1-3 seuranta-ajan terveenä säilynyttä verrokkia, yhteensä 2 123 naista. Tapaukset ja verrokit olivat saman ikäisiä ja asuivat samoilla paikkakunnilla. Kyseessä oli siis ajassa etenevä tapaus-verrokki-tutkimusasetelma.

Seurannan kuluessa – keskimäärin 9 vuotta verikokeen oton jälkeen – MS-tautiin sairastuneiden naisten S-D-25-pitoisuudet olivat olleet jo ennen sairastumista merkitsevästi pienemmät kuin verrokeilla. Naisilla, joiden S-D-25 oli alle 30 nmol/l, oli 43 % suurempi riski sairastua MS-tautiin kuin naisilla, joilla pitoisuus oli ≥50 nmol/l.  Naisilla, joilta S-D-25 oli analysoitu vähintään kaksi kertaa, < 30 nmol/l merkitsi kaksinkertaista MS-taudin riskiä verrattuna ≥50 nmoliin/l. S-D-25:n suureneminen 50 nmol:lla/l (yleensä > 99 nmolin/l) liittyi 39 % pienempään MS-taudin riskiin. Toisin sanoen, yli 99 nmol/l antoi merkittävän suojan MS-tautia vastaan. Tällaiseen pitoisuuteen ei viranomaissuosituksen (10 µg/vrk) mukainen D-vitamiinin saanti riitä, vaan sen tulee olla yleensä vähintään 100 µg/vrk.

Tulokset osoittavat suoraan, että D-vitamiinivaje on MS-taudin riskitekijä ja puoltavat laajaa D-vitamiinin käyttöä väestön D-vitamiinitasojen parantamiseen”, päättelevät tutkijat.

Tutkimuksen tekivät ja julkaisivat yhdessä seuraavat tutkimuslaitokset:

1. Departments of Nutrition (K.L.M., A.A.) and Epidemiology (A.A.), Harvard T.H. Chan School of Public Health, Boston, MA; Division of Clinical Neurosciences (K.H., J.Å., M.S.-H.), Turku University Hospital and University of Turku; and National Institute for Health and Welfare (H.-M.S.), Oulu, Finland. kgorham@hsph.harvard.edu.
2. Departments of Nutrition (K.L.M., A.A.) and Epidemiology (A.A.), Harvard T.H. Chan School of Public Health, Boston, MA; Division of Clinical Neurosciences (K.H., J.Å., M.S.-H.), Turku University Hospital and University of Turku; and National Institute for Health and Welfare (H.-M.S.), Oulu, Finland.

Pääkirjoitus Neurologyssa

Kanadalainen neurologian professori Ruth Ann Marrie (Manitoban yliopiston MS-keskuksen johtaja) ja amerikkalainen biostatistiikan apulaisprofessori Christopher A. Beck julkaisivat Neurologyn samassa numerossa aiheesta pääkirjoituksen. He arvioivat, että vuonna 2031 jo 133 635 kanadalaista potee MS-tautia, jonka vuotuiset kustannukset nousevat 2 miljardiin dollariin. Niinpä MS-taudin ennaltaehkäisy on elintärkeää.

Suomalainen FMC ja monet aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet vankasti, että D-vitamiinilla on tärkeä rooli MS-taudin ehkäisyssä (ja hoidossa). Vaikka FMC-tutkimus koski vain naisia, on täysi syy olettaa, että D-vitamiini on yhtä tärkeä myös miesten MS-taudin ehkäisyssä ja hoidossa. Pääkirjoitus korostaa, että S-D-25:n tulee olla > 99 nmol/l ja että D-vitamiinin nauttiminen 100 µg päivässä on täysin turvallista. 7–9-vuotiailla tytöillä se vahvistaa lisäksi luustoa ja on muutoinkin hyödyllistä.

Nyt on [korkea] aika ottaa käyttöön aktiiviset toimet [D-vitamiinilisät] MS-taudin ehkäisyssä, ainakin niillä ihmisillä, joilla on suurentunut MS-taudin riski, mukaan luettuina tupakoitsijat, lihavat ja ne, joiden suvussa esiintyy MS-tautia, toteaa pääkirjoitus lopuksi. 

Ravitsemusepidemiologi Kassandra Mungerin työryhmä on vuonna 2014 julkaissut hienon artikkelin D-vitamiinin molekyylitason vaikutuksista MS-taudissa. Artikkelin voi lukea kokonaan maksutta alla olevasta linkistä (Munger ym. 2014).

Lue myös turkulaisen neurologian dosentin Merja Soilu-Hännisen kirjoitus "D-vitamiinilisä suojaa aivoja uusilta muutoksilta". Primo 2/2011, ss 10–12. Lue myös hänen johdollaan Turussa tehdyistä MS-potilaiden tutkimuksista viereiseltä palstalta.

Ruotsalaistukimusten mukaan 100 µg:n päiväannos ja yli 90 nmolin/l pitoisuus seerumissa ehkäisevät myös ylähengitystieinfektioita, mikä on erityisen tärkeääMS-tautia poteville.

Munger KL, Hongell K, Åivo J, Soilu-Hänninen M, Surcel HM, Ascherio A. 25-Hydroxyvitamin D deficiency and risk of MS among women in the Finnish Maternity Cohort. Neurology. 2017 Sep 13. pii: 10.1212/WNL.0000000000004489. doi: 10.1212/WNL.0000000000004489. [Epub ahead of print]
Marrie RA, Beck Ca. Preventing multiple sclerosis – To (take) vitamin D or not to (take) vitamin D? Editorial. Neurology 2017;89:1–2 Free Full Text
Munger KL, Köchert K, Simon KC et al. Molecular mechanism underlying the impact of vitamin D on disease activity of MS. Annals of Clinical and Translational Neurology. 2014:1 (8) 605–617 Free Full Text

Simpson S Jr, der Mei IV, Taylor B. The role of vitamin D in multiple sclerosis: biology &amp; biochemistry, epidemiology and potential roles in treatment. Medicinal Chemistry. 2017 Sep 21. doi: 10.2174/1573406413666170921143600.

Tohtori Tolosen kommentti

MS-taudin ensimmäinen oire voi olla kliinisesti eristetty oireyhtymä (engl. Clinically Isolated Syndrome, CIS). Oireita ovat äkillinen näön menetys toisesta silmästä, puutuminen, pistely ja heikkous jaloissa. Siitä toipuu useimmiten nopeasti, mutta CIS voi ennakoida MS-tautia. Kliinisen 65 potilaan tutkimuksen mukaan D-vitamiini voi auttaa CIS:n paranemista ja ehkäistä sen etenemistä MS-taudiksi. D-vitamiinin tarve (jopa 260 µg/vrk) on moninkertainen viranomaissuositukseen nähden (Calabresi ym. 2015). Italialaisten neurologien tutkimuksen mukaan edes 125 µg/vrk ei riitä nostamaan MS-potilaiden D-vitamiinipitoisuutta (Riccio ym. 2016). Espanjalaisten neurologien mukaan D-vitamiini voi edistää remyelinisaatiota (Matías-Guíu  ym. 2016). Jos olet MS-potilas, unohda D-vitamiinin viranomaissuositus (10 µg) ja ota 250 µg päivässä!

Matías-Guíu J, Oreja-Guevara C, Matias-Guiu JA, Gomez-Pinedo U. Vitamin D and remyelination in multiple sclerosis. Neurologia. 2016 Jun 16. pii: S0213-4853(16)30065-2. doi: 10.1016/j.nrl.2016.05.001. Free Full Text pdf

Riccio P, Rossano R, Larocca M, et al. Anti-inflammatory nutritional intervention in patients with relapsing-remitting and primary-progressive multiple sclerosis: A pilot study.Experimental Biology and Medicine (Maywood). 2016 Jan 18. pii: 1535370215618462.