Verenpainelääke Atenololi onkin uskomushoitoa

Atenololi tuli verenpaineen hoidossa yleiseen käyttöön vuonna 1976, ja sitä on myyty sen jälkeen miljardien eurojen arvosta. Uusi ruotsalainen meta-analyysi kyseenalaistaa lääkkeen tehon sydän- ja aivoinfarktien ja niiden aiheuttamien kuolemien ehkäisyssä.

Atenololi on maailman eniten käytettyjä ß-salpaajia, jota on käytetty myös vertailulääkkeenä testattaessa uudempia verenpainelääkkeitä. Atenololi alentaa kylläkin verenpainetta, mutta se ei ole mikään itseisarvo. Verenpaineen alentamisella pyritään näet ehkäisemään sydäninfarkteja ja aivohalvauksia ja niistä johtuvia kuolemia. Tässä suhteessa atenololin tehoa on epäilty jo pitkään. Upsalan yliopistossa toimivan professori Lars Hjalmar Lindholmin työryhmä selvitti asiaa atenololista julkaistujen tutkimusten valossa.

Päätelmät ovat murskaavat: Lääke ei ole plaseboa tehokkaampaa sydäninfarktien ja aivohalvausten ja niistä johtuvien kuolemien ehkäisyssä. Päinvastoin se näyttää pikemminkin lisäävän tauteja ja kuolemantapauksia. Tässä jos missä voidaan puhua todella kalliista uskomuslääkinnästä. Yksin Iso-Britanniassa kansallinen terveyspalvelu (NHS) käyttää vuosittain atenololiin lähes 40 miljoonaa euroa.

Analyysi käsitti neljä tutkimusta, joissa atenololia saaneita potilaita oli verrattu hoitamattomiin henkilöihin ja viisi tutkimusta, joissa atenololia oli verrattu muita verenpainelääkkeitä saaneisiin. Edellisessä (neljässä tutkimuksessa) oli 6 825 potilasta, joita oli seurattu keskimäärin 4,6 vuotta. Jälkimmäisissä (5 tutkimusta) oli 17 671 potilasta, joita oli seurattu niinikään keskimäärin 4,6 vuotta. Atenolilia saaneiden kuolleisuus oli suurempaa kuin muita lääkkeitä saaneiden. Sitä paitsi myös sydäninfarktien ja aivohalvausten esiintyminen oli yleisempää atenoliryhymässä kuin verrokeilla.

"Tuloksemme saattavat atenololin epäilyttävään valon verenpainelääkkeenä", kirjoittavat tutkijat uusimmassa Lancetissa.

Tohtori Tolosen kommentti

Muidenkin yleisesti käytettyjen lääkkeiden sivuvaikutukset ovat nousseet esille viime aikoina. Naisten hormonkorvaushoito, eräät tulehdus- ja särkylääkkeet (Cox-2-estäjät) sekä psyykenlääkkeet (SRRI-masennuslääkkeet) ovat osoittautuneet joko tehottomiksi tai suorastaan vaarallisiksi. Tietyt psyykenlääkkeet lisäävät itsemurhariskiä ja diabeteksen vaaraa. Tulehdus- ja särkylääkkeet sydäninfarkteja ja -kuolemia; Vioxx olisi pitänyt vetää markkinoilta jo vuosia sitten, kirjoittaa tämän päivän Lancet. Näin ei kuitenkaan ole tehty, koska lääkärit ja lääkeviranomaiset pitävät lääketeollisuutta yhteiskumppaninaan. Hormoneista on aiheutunut sydän- ja aivoinfarkteja sekä syöpää.

Samaan aikaan etenkin ikääntyvät kansalaiset kärsivät piilevistä vitamiinien, kivenäis- ja hivenaineiden sekä amino- ja rasvahappojen puutteesta. Lääkärit määräävät ravintoaineiden puutoksista johtuviin oireisiin synteettisiä lääkkeitä, koska he eivät ymmärrä juuri mitään ravitsemuksesta eivätkä ravitsemushoidosta (jota eräät kutsuvat pilkallisesti "uskomushoidoksi"). Onneksi asiaan on nyt alettu kiinnttää huomiota mediassa, muun muassa Helsingin Sanomissa.