Magnesiumoksidi lievittää masennusta

Iranilainen kliininen kaksoissokkotutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan magnesiumin nauttiminen oksidin muodossa auttaa masentuneita ihmisiä. Kokeeseen osallistui 60 potilasta, joista puolet sai vähintään 8 viikkoa lumetta ja puolet Mg-oksidia (500 mg päivässä). Masentuneisuutta arvioitiin Beck Depression Inventory-II –asteikolla ja seerumin magnesiumin pitoisuus mitattiin.

Tutkimuksen alussa potilaiden verikokeessa todettiin magnesiumin vaje. Vaikutusjakson lopussa 88,5 prosentilla magnesiumia saaneista, mutta vain 48,1 prosentilla verrokeista, oli normaali seerumin magnesiumpitoisuus. Mitä enemmän Mg-pitoisuus suureni, sitä enemmän Beck-pisteet vähenivät. Toisin sanoen masennus lieveni.

Masennuspotilailta pitäisi mitata seerumin magnesium ja mahdollinen vaje tulisi korjata antamalla magnesiumlisää, päättelevät ravitsemustieteilijät, psykiatrit ja epidemiologit. Suomessa näin ei tehdä, koska useimmat psykiatrit ovat lääketeollisuuden talutusnuorassa. Ravintolisien käyttö voisi näet vähentää lääkkeiden myyntiä. [Magnesium on erittäin halpa ravintolisä.]

Tämä tutkimus vahvistaa vuonna 2013 julkaistua 27 erillistutkimuksen meta-analyysia sekä kuluttajien käytännön kokemuksia, joiden mukaan ravintolisänä nautittu magnesium ehkäisee ja parantaa masentuneisuutta. Lisäksi myös berberiini, D-vitamiini, E-EPA ja ubikinoni ovat erinomaisia ravintolisiä masennuksen ehkäisyyn ja täydentävään hoitoon. Ravintolisillä on synerginen yhteis- ja vuorovaikutus. Mitä useampaa nautitaan samanaikaisesti, sitä parempi on teho. Ravintolisillä ei ole sivuvaikutuksia, kuten synteettisillä lääkkeillä.

Rajizadeh A, Mozaffari-Khosravi H, Yassini-Ardakani M, Dehghani A. Effect of magnesium supplementation on depression status in depressed patients with magnesium deficiency: A randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Nutrition. 2017 Mar;35:56-60. doi: 10.1016/j.nut.2016.10.014.

Masennuksen hoitokäytäntöä kritisoidaan

Kööpenhaminan yliopiston professori Peter C. Gøtzschen mielestä lääketeollisuuden liiketoimintamalli muistuttaa järjestäytynyttä rikollisuutta ja sen tärkein tavoite on suuret voitot, ei suinkaan potilaan terveys. Kirjassaan Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus - Näin lääketeollisuus on turmellut terveydenhoidon (Sitruunakustannus 2014) hän kertoo, kuinka teollisuus on ostanut puolelleen lääkäreitä, tutkijoita, lehtiä, ammatti- ja potilasjärjestöjä, yliopistojen laitoksia, toimittajia, lääkevalvojia ja poliitikkoja. Rikokset ovat levinneet niin laajalle, että on pakko vetää se johtopäätös, että ne on tehty tietoisesti ja tarkoituksella, koska rikos kannattaa. Gøtzsche vaatii masennuslääkkeiden vetämistä pois markkinoilta, koska niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. On järjetöntä syöttää masentuneille lääkkeitä, jotka lisäävät itsemurhataipumusta. Toisessa teoksessaan Tappava psykiatria ja lääkinnän harha (Sitruunakustannus 2015) Gøtzsche esittää, että voisimme vähentää psyykenlääkkeiden käyttöä 98 prosentilla ja säästää ihmishenkiä.

Gøtzsche johtaa Pohjoismaiden Cochrane-keskusta. Se edistää näyttöön perustuvaa lääketiedettä tuottamalla katsauksia, joissa käydään systemaattisesti läpi erilaisia hoitokeinoja koskevaa tutkimusta. Hänen sanallaan on siis poikkeuksellista painoarvoa.

Helsingin Sanomien haastattelussa 9.3.2017 Gøtzsche ampui täyslaidallisen: ”Psykiatrit elävät fantasiamaailmassa: uskovat asioihin, jotka ovat tieteellisesti epätotta. Harha ei koske vain lääkkeiden hyötyjä vaan myös diagnooseja. Systeemi on täysin epätieteellinen. Kun useampi psykiatri näkee saman potilaan, he ovat täysin eri mieltä siitä, mikä diagnoosin pitäisi olla.

Englantilaisen Hullin yliopiston psykologian professori Irvin Kirsch sai aikaan kohun paljastamalla vuonna 2011, että masennuslääkkeet ovat suurimmaksi osaksi plaseboa. Lue lisää alla olevasta linkistä.

Masennuslääkkeet kritiikin ja kiistan kohteina

Psykologi Aku Kopakkala nousi julkisuuteen kesäkuussa 2014 kritisoituaan YLE TV1:n MOT-ohjelmassa masennuksen lääkehoitoa. Se ei sovellu pitkäaikaiskäyttöön ja saattaa olla syynä masennuksen kroonistumiseen, sanoi Kopakkala. Hän sai siitä hyvästä potkut. Hän oli toiminut Mehiläisessä kymmenen vuotta työpsykologian ja psykoterapian palveluiden johtajana sekä sen jälkeen neljä vuotta kuntoutusjohtajana. Potkujen jälkeen julkaisemassaan kirjassa Masennus – suuri serotoniinihuijaus Kopakkala moittii masennuksen hoitokäytäntöä, jonka keskiössä on virheellinen serotoniiniteoria ja siihen perustuva masennuslääkitys. Amerikkalainen tiedetoimittaja Robert Whitaker on myös penkonut asiaa ja osoittanut, että masennuslääkkeiden syöjien todennäköisyys masennuksen kroonistumiseen kasvaa.

Psykiatri Mauno Rauramo esitti jo marraskuussa 2009, että kalaöljy lisättäisiin masennuksen käypä hoito -ohjeisiin, koska siitä, etenkin E-EPAsta, on vankka kokemus ja pätevä tutkimusnäyttö. Ehdotus ei ole toteutunut, koska käypä hoito -työryhmän puheenjohtajalla Erkki Isometsällä on likeiset suhteet lääketeollisuuteen.