Karnosiini estää kohdunkaulan syöpää

Kaksi uutta toisistaan riippumatonta tutkimusta osoittaa, että karnosiini estää kohdunkaulan syövän solujen kasvua ja leviämistä. Tieto on tärkeä, sillä seulonnasta huolimatta Suomessa todetaan vuosittain noin 170-180 kohdunkaulan syöpää ja siihen kuolee vuosittain noin 50-70 naista. Karnosiinin ja muiden ravintolisien käyttö vakiohoidon lisänä vähentää myös sytostaatti- ja sädehoidon sivuvaikutuksia sekä parantaa potilaiden ennustetta ja elämänlaatua.

Monet ravintolisät estävät syöpäsolujen kasvua ja leviämistä muualle elimistöön (metastasointia) ja vähentävät kemoterapian (solumyrkkyjen) ja sädehoidon sivuvaikutuksia. Nämä ovat niin kovia väitteitä, että – ollakseen uskottavia – ne pitää perustella pätevillä biologisilla ja farmakologisilla tutkimuksilla. Vanhastaan tiedetään, että ravintolisät ehkäisevät, vaimentavat ja sammuttavat hapetusstressiä ja kroonista matala-asteista tulehdusta (inflammaatiota), jotka myllerävät kaikissa syöpätaudeissa. Lisäksi ravintolisillä on muitakin syöpää estäviä biokemiallisia vaikutuksia, kuten kaspaasien aktivointia, joka johtaa syöpäsolujen kuolemaan, apoptoosiin. Kerron asiasta tarkemmin tässä uutisessa.

Suurin osa (90%) kohdunkaulan syövistä saa alkunsa kohdunsuun pintasolukosta, kun terveet solut muuttuvat ensin syövän esiasteiksi ja lopulta (10–20 vuodessa) syöpäsoluiksi. Silloin tautia kutsutaan nimellä levyepiteelikarsinooma (engl. cervical squamous cell carcinoma), mutta noin 10 prosentissa tapauksista kohdunkaulan syöpä alkaa kohdunkaulan limaa erittävistä rauhassoluista (engl. cervical gland carcinoma). Tällaista syöpää kutsutaan yleensä adenokarsinoomaksi. Sillä on esivaihe, joka voidaan löytää kohdunkaulasta otetun irtosolunäytteen avulla (Papa-näyte). Joillakin potilailla syöpää edeltävä esivaihe on hyvin lyhytkestoinen, jolloin esivaihe ei näykään Papa-näytteessä. Adenokarsinoomat ovat lisääntyneet viimeisten 20–30 vuoden aikana. Joskus harvoin kohdunkaulan syövässä on molempia solutyyppejä, jolloin sitä kutsutaan sekasyöväksi (mixed carcinoma). Tupakointi aiheuttaa kohdunkaulan syöpää ja hidastaa esiasteiden ja solumuutosten paranemista.

Kohdunkaulan syöpä on usein alkuvaiheessa oireeton. Tautia hoidetaan yleensä leikkauksella, jota täydennetään tarvittaessa sädehoidolla, solunsalpaajahoidolla tai niiden yhdistelmällä eli kemosädehoidolla. Pidemmälle edenneissä tapauksissa, joita ei voida leikata, hoidoksi annetaan sädehoitoa ja solunsalpaajia.

Taudin synnyllä on selvä syy-yhteys herpes-virukseen. Sen takia meillä Suomessa on aloitettu herpes-rokotukset tytöillä. Niiden ansiosta ohdunkaulan syöpätapaukset tullevat vähitellen radikaalisti vähentymään.

Kaspaasien aktivointi karnosiinilla tappaa syöpäsoluja

Karnosiini on laajavaikutteinen valkuaisaine, peptidi, joka estää myös useiden syöpien kasvua ja leviämistä. Karnosiinista ja syövästä on julkaistu jo 115 tieteellistä tutkimusta (PubMed). Esimerkiksi Liepzigin yliopiston neurokirurgit ovat osoittaneet, että karnosiini estää pahanlaatuisen aivokasvaimen, glioblastooman kasvua ja leviämistä. Korealaiset tutkijat ovat puolestaan osoittaneet, että karnosiini estää munuaissyöpää (Pandurangan ym. 2016a). Karnosiinin munuais- ja kohdunkaulan syöpiä estävä vaikutus perustuu ainakin osittain siihen, että se aktivoi kaspaasi-3-nimistä entsyymiä. Kaspaaseja tunnetaan jo kymmenen erilaista. Kaspaasien aktivointi käynnistää syöpäsolujen "itsemurhan" eli apoptoosin. 

kaspaasi-3

Kuvassa kaspaasi-3-molekyyli, jota karnosiini aktivoi. Aktivaatio käynnistää syöpäsolun apoptoosin eli "itsemurhan" munuais- ja kohdunkaulasyövissä. Katso alempana oleva kaavio.

Aloittaja- ja toimeenpanevia kaspaasientsyymejä on useita erilaisia, ja ne toimivat kahdella eri tavalla,  joko ulkoista tai sisäistä reittiä. Ulkoinen reitti kulkee solun pinnan reseptorien kautta, sisäinen reitti taas solun pienoisvoimalaitosten, mitokondrioiden kautta. Kaspaasit siis aktivoituvat molempia reittejä myöten. Kaspaasit 8 ja 9 ovat aloittajia ja kaspaasit 7, 6 ja 3 toimeenpanevia. Aloittajakaspaasit aktivoivat toimeenpanevia kaspaaseja, jotka hajottavat solun proteiineja ja saavat aikaan syöpäsolun ohjelmoidun kuoleman, apoptoosin. Alla olevassa kuviossa esitetään apoptoosin ulkoinen ja sisäinen reitti. Karnosiini tarttuu lijasti aspaasi-3:een ja lisää sen aktiviteettia niin, että syöpäsolu lopulta tappaa itsensä (Pandurangan ym. 2016).

kaspaasit käynnistävät apoptoosin

Kaspaasien aktivointi johtaa apoptoosiin (solukuolemaan) kahta eri reittiä, sisäistä ja ulkoista pitkin (Piirros: Maijala ja Weckström 2013).

Kiinalaiset syöpätutkijat testasivat karnosiinin vaikutusta ihmisen viljeltyihin kohdunkaulan rauhas- (HeLa) ja epiteelisyöpäsolujen (SiHa) kasvuun (Bao ym. 2016). Kävi ilmeiseksi, että karnosiini esti merkitsevästi HeLa-solujen, mutta heikommin SiHa-solujen kasvua. Tutkijat päättelivät, että karnosiini estää voimakkaasti kohdunkaulan rauhassolusyöpää, mutta ei juuri levyepiteelisyöpää. Tutkimuksen teki ja julkaisi Wenzhou Medical University, Wenzhou, Zhejiang, Peoples Republic of China.

Eteläkorealaiset syöpätutkijat testasivat karnosiinin vaikutuksia ihmisen kohdunkaulan syöpäsolujen (HeLa) ja Madin-Darby Kidney (MDCK) -solujen elossaoloon, apoptoosiin, DNA-vaurioihin, vapaisiin radikaaleihin ja kaspaasi-3:n ilmentymiseen (aktiivisuuteen). MDCK-solulinjaa käytetään yleisesti epiteelisolumallina tieteellisissä tutkimuksissa. 

Karnosiini esti syöpäsolujen kasvua jopa 23 prosenttia. Hapetusstressi väheni MDCK-soluissa 30 % ja HeLa-syöpäsoluissa 31 %. Karnosiinin ansiosta 42 % "kuolemattomista" syöpäsoluista muuttui apoptoottisiksi (tekivät itsemurhan); terveistä soluista vain 14 % oli apoptoottisia. Karnosiini muutti kohdunkaulan syöpäsolujen mitokondrioiden muotoa ja pienensi syöpäsolukolonioiden määrää. Tässäkin työssä karnosiini kiinnittyi vahvasti kaspaasi-3-molekyyleihin ja lisäsi niiden aktiivisuutta.

"Luonnollinen dipeptidi L-karnosiini voi olla kohdunkaulan syöpäsolujen kasvua estävä tekijä", päättelivät tutkijat (Department of Bioresources and Food Science, Konkuk University, Seoul, Korea).

Pandurangan M, Mistry B, Enkhataivan G, Kim DH. Efficacy of carnosine on activation of caspase 3 and human renal carcinoma cell inhibition. International Journak of Biological Macromolecules. 2016a.Nov;92:377-382. doi: 10.1016/j.ijbiomac.2016.07.044.
Bao Y, Ding S, Cheng J, Liu Y, Wang B, Xu H, Shen Y, Lyu J. Carnosine Inhibits the Proliferation of Human Cervical Gland Carcinoma Cells Through Inhibiting Both Mitochondrial Bioenergetics and Glycolysis Pathways and Retarding Cell Cycle Progression. Integrated Cancer Therapies. 2016 Dec 1:1534735416684551. doi: 10.1177/1534735416684551.
Pandurangan M, Enkhtaivan G, Kim DH. Therapeutic efficacy of natural dipeptide carnosine against human cervical carcinoma cells. Journal of Molecular Recognition. 2016b. Sep;29(9):426-35. doi: 10.1002/jmr.2541.
Maijala S, Weckström K. γH2AX:n ja pilkottu kaspaasi-3:n immunohisto-kemiallisten värjäysten optimointi eturauhaskudoksessa. Opinnäytetyö 2013.