Raskausajan vähäinen D-vitamiinin saanti altistaa lapsen ADHD:lle

Raskausajan vitamiinien ja hivenaineiden puutoksilla näyttää olevan suurempi merkitys syntyvän lapsen tulevalle terveydelle kuin tähän asti on kuviteltu. Etelä-Tanskan yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että niukka D-vitamiinin saanti raskausaikana lisää lapsen riskiä sairastua ADHD:hen. Tulos on tärkeä myös suomalaisittain, sillä tuoreet tutkimukset osoittavat, että joka kolmas odottava nainen ei nauti D-vitamiinilisää, vaikka valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) sitä suosittelee (tosin aivan liian pientä annosta, 10 µg/vrk). Tarve on vähintään 150 µg/vrk. VRN toimii mielestäni epäeettisesti aiheuttaen lapsille turhia sairauksia.

Tarkkaavuus- ja impulsiivisuushäiriö, levottomuus ja ylivilkkaus eli ADHD on yleisin lastenpsykiatrinen häiriö. Sitä ilmenee noin 11 prosentilla lapsista ja ilmenemistiheys kasvaa. Tähän asti ei ole tiedetty tarkkaan, mistä ADHD johtuu, joskin geenivikaa epäillään. Nyt tutkitaan myös vitamiinien ja hivenaineiden puutostilojen merkitystä. Erityisesti sikiöaikaisen D-vitamiinivajeen ajatellaan liittyvän lapsen ADHD-riskiin. Aivoissa näet on kaikkialla D-vitamiinireseptoreja (vastaanottimia), jotka tarvitsevat riittävästi D-vitamiinia, jotta aivot kehittyisivät ja toimisivat normaalisti. D-vitamiini ja kalaöljyn omega-3-rasvahapot tuottavat yhdessä aivoissa hermovälittäjäaineita. Ne vaikuttavat psykomotorisiin toimintoihin ja kielelliseen kehitykseen. Australiassa on todettu, että raskausajan D-vitamiinivaje vaikuttaa lapsen kehitykseen aina 20-vuotiaaksi asti. 

Tanskassa Odense Child Cohort -tutkimukseen kuuluvan 2 549 odottavan naisen napanuoran D-vitamiinin pitoisuudet mitattin lapsen syntymän aikaan vuosina 2010–2012. Lasten ollessa 2–4-vuotiaita vanhemmat täyttivät kyselylomakkeen Child Behaviour Checklist, jota käytetään yleisesti 1,5–5-vuotiaiden lasten käytöshäiriöiden tunnistamiseen. Yhteensä 1 233 äitiä palautti lomakkeen täytettynä analyysia varten. Tutkijat vertasivat napanuoran D-vitamiinin pitoisuuksia lomakkeissa ilmeneviin ADHD-oireisiin. Lapset olivat tuolloin keskimäärin 2,7-vuotiaita.

Napanuoran D-vitamiinin pitoisuus oli keskimäärin 44,1 nmol/l, vaihteluväli 1,5–127,1 nmol/l. Kansainvälisenä viitevälinä pidetään 75–150 nmol/l, joten tanskalaisäideillä oli yleisesti ottaen liian pienet pitoisuudet.

Tulokset osoittivat, että

  • eniten ADHD-oireita esiintyi lapsilla, joiden napanuorassa oli ollut vähiten D-vitamiinia ja joiden äideillä oli vähäisin koulutus ja joiden äidit tupakoivat ja joivat eniten raskauden aikana.

  • alle 25 nmol/l D-vitamiinin pitoisuudet liittyivät useammin lasten ADHD-oireisiin kuin yli 30 nmolin/l pitoisuudet.
  • jokainen 10 nmol/l nousu napanuoran D-vitamiinin pitoisuudessa vähensi ADHD-testin pisteitä 11 prosentilla.

Tutkijat päättelivät:

Löysimme käänteisen yhteyden (assosiaation) napanuoran D-vitamiinipitoisuuden ja ADHD-oireiden välillä naperoilla. Tulos viittaa siihen, että ennen syntymää napanuorassa vallitseva runsas D-vitamiini suojaa lasta ADHD:ltä.

Tutkimus on herättänyt suurta kiinnostusta lehdistössä, mm. Daily Telegraphissa, ja sitä selostetaan laajasti mm. Ison-Britannian kansanterveyslaitoksen (NHS) nettisivulla. Siellä neuvotaan raskaana olevia naisia ottamaan D-vitamiinia purkista, ei paistattelemaan auringossa.

Tanskalaisia artikkeleita tutkimuksesta:
Videnskab.dk: D-vitaminer under graviditeten kan mindske risiko for ADHD 

Fyens.dk: Fynsk undersøgelse: D-vitamin mindsker risiko for ADHD
BT.dk: D-vitamin til gravide kan forebygge ADHD
Færre tegn på ADHD, hvis mor tager D-vitamin i graviditeten

Ulkomaalaisia artikkeleita tutkimuksesta:
CTVNEWS.ca: Vitamin D during pregnancy could reduce the risk of ADHD, suggests new study
Oversigt over alle udenlandske artikler om D-vitamin og ADHD pr. 10. oktober 2016

Helsingin Sanomat uutisoi englantilaisen tutkimuksen, jonka mukaan raskausajan liian niukka D-vitamiinin saanti voi altistaa lapsen myöhemmin elämässään MS-taudille.

Raskaudenaikainen D-vitamiinivaje altistaa lapsen verenpainetaudille, osoittaa hollantilainen rottatutkimus (Meems ym. 2016). Raskauden viimeisen kolmanneksen (trimesterin) aikainen D-vitamiinivaje altistaa lapsen tyypin 1 diabetekselle, osoitaa suuri norjalaistutkimus (Sørensen ym. 2016).

Vitamin D Council suosittelee odottaville naisille D-vitamiinia 150 µg/vrk, sillä yksi mikrogramma nostaa S-D-25:ttä yhdellä nanomoolilla/l. Jotkut naiset voivat tarvita D-vitamiinia enemmänkin kuin 150 µg päivässä.

Mossin MH, Aaby JB, Dalgård C, et al. Inverse associations between cord vitamin D and attention deficit hyperactivity disorder symptoms: A child cohort study. Australian and New Zealand Journal of Psychiatry. September 30, 2016 0004867416670013
Meems LM, Mahmud H, Buikema H, et al. Parental vitamin D deficiency during pregnancy is associated with increased blood pressure in offspring via Panx1 hypermethylation. American Journal of Physiology. Heart and Circulatory Physiology. 2016 Oct 21:ajpheart.00141.2016. doi: 10.1152/ajpheart.00141.2016.
Sørensen IM, Joner G, Jenum PA, et al.  Vitamin D-binding protein and 25-hydroxyvitamin D during pregnancy in mothers whose children later developed type 1 diabetes. Diabetes/Metabolism Research and Reviews. 2016 Nov;32(8):883-890. doi: 10.1002/dmrr.2812. Free Full Text