Uutta tietoa sydän- ja verisuonitaudeista: Muutokset ikääntyvissä mitokondrioissa

Solujen sisällä olevien mitokondrioiden kalvojen muutokset näyttävät olevan ratkaisevia sydän- ja verisuonitautien synnyssä ja pahenemisessa. Ravinnon rasvat vaikuttavat suuresti ikääntyvien mitokondrioiden kuntoon ja toimintakykyyn. Uusi tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan sydän- ja verisuonitaudit eivät johdukaan ensisijaisesti kolesterolista – kuten monet luulevat – vaan muutoksista mitokondrioissa.

Kaikilla soluilla on tietty elinikä, esimerkiksi punasoluilla keskimäärin 120 vuorokautta. Solut kykenevät jakautumaan noin 70–80 kertaa, jonka jälkeen ne vanhenevat ja saavuttavat Hayflickin rajan, jonka jälkeen ne kuolevat. Vanhenevien solujen mitokondrioiden kalvot jäykistyvät, niiden omega-3- ja kardiolipiinipitoisuus alenee, omega-6- ja kolesterolipitoisuus lisääntyy ja niiden rasvat hapettuvat (härskiintyvät). Muutosten seurauksena mitokondriot alkavat vuotaa ja niiden kyky tuottaa energiaa vähenee. Muutokset valtimoiden seinämien endoteelisolujen mitokondrioissa johtavat vähitelleen valtimoiden kovettumiseen.



Kuva. Mitokondriossa on ulkokalvo ja sisäkalvo, jotka kumpikin muodostuvat fosfolipideistä. Ne puolestaan muodostuvat fosforista ja rasvahapoista (alla oleva kuva).


Solukalvo rakentuu fosfolipideistä, joissa on vesiliukoinen fosforipää (vihreä pallo) ja rasvahappohännät (katso isompi kuva)

Mitokondriot ovat bakteerin kokoisia ja 0,5-2 µm:n paksuisia sukkuloita, joita on kaikissa tumallisissa soluissa, ja ne voivat muodostaa jopa 20 % solun koko tilavuudesta. Mitokondriot tuottavat soluissa energiaa koko elimistön tarpeisiin. Energian tuotannon väheneminen aiheuttaa väsymystä ja – uusien tutkimusten mukaan – myös valtimonkovetustautia.

Ravinnon rasvoilla näyttää olevan luultua suurempi merkitys mitokondrioiden toiminnoille. Edellä kuvatut muutokset mitokondrioiden kalvoilla kiihtyvät, kun ruokavalio sisältää runsaasti omega-6- (esim. arakidonihappoa, AA) ja niukasti omega-3-rasvahappoja. Muutokset solukalvojen rasvahapoissa heijastuvat kalvojen proteiineihin, joiden keskinäinen viestintä heikkenee ja tasapaino (homeostaasi) kärsii. Länsimaisen ravinnon suurimpia virheitä on vääristynyt omega-6-/omega-3-suhde, mikä selittää suuren osan ns. elintasosairauksista.

Ruokavalion parannus ja omega-3-rasvahappojen, erityisesti EPAn, nauttiminen ruoan lisänä vastustaa näitä haitallisia muutoksia. EPA vaikuttaa suotuisasti muun muassa kalsiumkanavien toimintaan, mikä edistää energian tuotantoa mitokondrioissa ja lisää kudosten kykyä sietää paremmin hapen puutetta ja verenvirtauksen parantuessa, esimerkiksi pallolaajennuksessa, syntyvää happiradikaalimyrskyä.

Pepe S. Effect of dietary polyunsaturated fatty acids on age-related changes in cardiac mitochondrial membranes. Exp Gerontol. 2005 May;40(5):369-376 [PubMed]

Tri Tolosen kommentti

Paitsi omega-6:t myös transrasvat jäykistävät tunnetusti solukalvoja. EPA on tehokkain kalaöljyn omega-3-rasvahappo, joka vastustaa kaikkia tässä mainittuja haitallisia muutoksia mitokondrioiden kalvoilla. Lisäksi EPA tuottaa resolviini E1:tä, joka on tehokas tulehdusta ehkäisevä endogeeninen yhdiste. Mitokondrioiden vuoto liittyy myös krooniseen väsymysoireyhtymään. Se selittää E-EPAn ja karnosiinin suotuisia vaikutuksia tässä tilassa.

Miksi diabeetikon sydän sairastuu?
Ikääntyvien mitokondrioiden kalvot vuotavat
Kalaöljy stabilisoi valtimoiden plakkeja
Veren rasvat – tohtori Tolosen katsaus
Kalarasvat verisuonitaudeissa