D-vitamiini lievittää masennusta

Reilu D-vitamiiniannos, 180 mikrogrammaa (µg) päivää kohti, lievittää kahdessa kuukaudessa vakavaa masennusta, osoittaa uusi kliininen satunnaistettu kaksoissokkotutkimus. Se vahvistaa monia tieteellisiä raportteja, joiden mukaan D-vitamiinin piilevä puute liittyy masennuksen syntyyn. D-vitamiinia ja muita ravintolisiä kannattaa käyttää hyväksi masennuksen ehkäisyssä ja täydentävässä hoidossa. Ravintolisillä ei ole sivuvaikutuksia kuten lääkkeillä. Pelottelu D-vitamiinin yliannostelusta on osoittautunut aiheettomaksi.

Monet aikaisemmat tutkimukset, mm. Suomesta, ovat osoittaneet yhteyden niukan D-vitamiinin saannin ja masennuksen välillä. Tällainen yhteys, vaikkakin tilastollisesti merkitsevä, ei vielä ole kyennyt vakuuttamaan, että D-vitamiinilisä voisi lievittää tai parantaa masennusta. Siksi on kaivattu kliinisiä satunnaistettuja, lumekontrolloituja tutkimuksia, joissa masentuneille potilaille annetaan joko D-vitamiinia tai lumetta, ja niiden tehoa verrataan uskottavasti. Nyt tällainen tutkimus on tehty Teheranin yliopiston psykiatrian klinikassa. Tulokset osoittavat, että D-vitamiini lievittää masennusta, kunhan päiväannos on riittävän suuri (noin 180 mikrogrammaa).

Tutkimukseen valittiin 40 vakavaa masennusta sairastavaa potilasta, iältään 16–65 vuotta. Heidät satunnaistettiin kahteen ryhmään, 20 potilasta kumpaankin. Hoitoryhmä sai kerran viikossa 1 250 µg D-vitamiiniannoksen, mikä tekee päivää kohti laskettuna 178,6 µg. Verrokkiryhmä sai lumevalmistetta. Vaikutusjakso oli kahdeksan viikkoa. Masennuksen vaikeusastetta arvioitiin Beckin masennusasteikoilla [Beck Depression Inventory (BDI)]. Lisäksi mitattiin paastoveren sokeria, rasvoja, hc-CRP:tä ja hapetusstressin markkereita.

Alussa ryhmien S-D-25-pitoisuudet olivat 23±15 (lumeryhmä) ja 34±20 nmol/l (hoitoryhmä). Kahden kuukauden kuluttua D-vitamiiniryhmän pitoisuus oli noussut keskimäärin 50 nmolilla/l, mutta verrokkien oli laskenut 2 nmol/l. D-vitamiinia saaneiden masennusoireet lievenivät, BDI-skoori aleni 8,0 pistettä, kun lumeryhmässä muutos oli vain –3,3 pistettä. Ero oli (P = 0.06). D-vitamiiniryhmässä insuliiniresistenssi väheni ja antioksidanttikapasiteetti suuureni selvästi lumeryhmään nähden. Kaiken kaikkiaan suun kautta annettu kahden kuukauden D-vitamiinihoito, 1 250 µg viikossa, lievensi masennusta ja hapetusstressiä sekä paransi sokeritasapainoa, päättelivät psykiatrit.

D-vitamiinin masennusta ehkäisevä ja hoitava vaikutus perustuu todennäköisesti siihen, että se tuottaa aivoissa yhdessä omega-3-rasvahappojen kanssa serotoniinia ja muita hermovälittäjäaineita ja muodostaa uusia synapseja. Kuten tämäkin tutkimus osoittaa, on D-vitamiinin viranomaissuositus 10 µg/vrk aivan liian pieni masentuneille ihmisille. Uusi kuopiolaistutkimus osoittaa, että valtaosa 6-8-vuotiaista lapsista saa aivan liian vähän D-vitamiinia, vaikka he joisivat puoli litraa maitoa päivässä (Soininen ym. 2016).

Sepehrmanesh Z, Kolahdooz F, Abedi F, et al. Vitamin D Supplementation Affects the Beck Depression Inventory, Insulin Resistance, and Biomarkers of Oxidative Stress in Patients with Major Depressive Disorder: A Randomized, Controlled Clinical Trial. Journal of Nutrition. 2016 Feb 1;146(2):243-8. doi: 10.3945/jn.115.218883.
Soininen S, Eloranta A-M, Lindi V, et al. Dietary Surveys and Nutritional Epidemiology. Determinants of serum 25-hydroxyvitamin D concentration in Finnish children: the Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) study.  British Journal of Nutrition / Published online: 03 February 2016. DOI: http://dx.doi.org/10.1017/S0007114515005292, 12 pages. Free Full Text