Näin D-vitamiini ehkäisee valtimonkovetustautia

Valtimonkovetustauti eli ateroskleroosi alkaa kehittyä nuoruudessa, ja se etenee hiljaisesti usein vuosikymmeniä, kunnes se alkaa oirehtia. Kun sydämen sepelvaltimot kovettuvat, oireena on yleensä aluksi rasitusrintakipu, mutta joskus ensimmäinen oire voi olla kova rintakipu, jonka syynä on sydäninfarkti. Monet tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden D-vitamiinivajeen ja ateroskleroosin välillä, mutta vielä ei ole täysin ymmärretty, kuinka D-vitamiini suojaa valtimoita. Nyt sioilla tehty tutkimus antaa asiasta uutta tietoa. Kuopiolaistutkimus osoittaa, kuinka vähän suomalaiset 6–8-vuotiaat lapset todellisuudessa saavat D-vitamiinia.

Ateroskleroosi on krooninen tulehdustauti, jossa valtimon sisäseinämään kertyy syöjäsoluja (makrofageja). Ne muuntuvat vaahtosoluiksi, jotka alkavat muodostaa plakkeja. Ne puolestaan tulehduttavat, paksuntavat, jäykistävät ja ahtauttavat valtimoa ja estävät verenkiertoa (Rieck ym. 2012) ja lisäävät sydänkohtausten riskiä (Karakas ym. 2012). Plakki voi revetä ja lähettää palasia tukkimaan ohuita suonia. Seuraus voi olla sydäninfarkti tai aivohalvaus. Itse asiassa noin 70 % infarkteista johtuukin revenneistä plakeista.

makrofagi syö bakteereita

Kuvassa syöjäsolu eli makrofagi syö elimistölle vieraita ja haitallisia viruksia, bakteereja, sieniä ja muita mikrobeja. Valitettavasti makrofagit muuntuvat vaahtosoluiksi, jotka osallistuvat myös valtimoiden kovettumiseen.

Makrofageihin kertyy hapettunutta ox-LDL-kolesterolia, mutta "hyvä" HDL-kolesteroli estää vaahtosolujen syntyä (makrofageista). HDL näet poistaa LDL:ää makrofageista ja kuljettaa sitä maksaan eritettäväksi pois elimistöstä (ulosteeseen). Makrofageja on useita eri fenotyyppejä, joista osa on tulehdusta aiheuttavia (proinflammatorisia) ja osa sitä ehkäiseviä. Ateroskleroottisten ihmisten makrofagit ovat tulehdusta aiheuttavaa M1-proinflammatorista fenotyyppiä.

valtimon kovettuminen

Kuinka D-vitamiini liittyy asiaan?

Englantilainen gastroenterologi David Grimes Manchesterin yliopistosta esitti vuonna 2009  kirjassaan Vitamin D and Cholesterol – the importance of the sun, että D-vitamiini ehkäisee sepelvaltimotautia. Grimesin mukaan sepelvaltimotaudin pääasiallinen syy on aurigonvalon ja D-vitamiinin puute, eikä suinkaan kolesteroli ja rasvainen ruoka. Ennestään tiedetään myös, että D-vitamiini ehkäisee valtimoiden jäykistymistä.

Nyt D-vitamiinin vaikutusmekanismeista valtimoissa on saatu uutta kiinnostavaa tietoa. D-vitamiinivaje, jossa S-D-25 on alle 50 nmol/l, – kuten esimerksi useimmilla oululaisilla sydänpotilailla – alentaa seerumin HDL-kolesterolin pitoisuuttta, jolloin hapettunut kolesteroli ei pääse pois makrofageista ja ateroskleroosi kiihtyy. Vuonna 2012 julkaistu tutkimus osoitti, että syöjäsolujen (makrofagien) muuntuminen valtimoita ahtauttaviksi vaahtosoluiksi kiihtyy, kun veressä on liian vähän D-vitamiinia (Riek ym. 2012). Uusi amerikkalainen tutkimus vahvistaa näitä havaintoja.

Yhdysvalloissa annettiin sioille ruoan mukana erilaisia annoksia D-vitamiinia, 0–75 mikrogrammaa (µg) päivässä. D-vitamiinin puute kiihdytti ateroskleroosia ja vähensi plasman HDL-C-pitoisuutta. Kun siat saivat 75 µg päivässä D-vitamiinia 24 viikkoa, HDL-C-pitoisuus suureni ja ateroskleroosi väheni. D-vitamiini siis parantaa veren rasvaprofiilia ja ehkäisee ja jarruttaa sitä kautta ateroskleroosia.

Sama ilmiö on todettu myös 57 postmenopausaalisen naisen tutkimuksessa, jossa 24 viikon D-vitamiinihoito suurensi HDL-C-pitoisuutta. Toisessa tutkimuksessa 70 tyypin 2 diabeetikkoa sai 12 viikkoa D-vitamiinilisää, jolloin HDL-C niin ikään lisääntyi. D-vitamiini tehostaa 27-HOC/LXR-α –reitin ilmentymistä, mikä säätää kolesterolin aineenvaihduntaa ja ehkäisee valtimonkovetustautia, kirjoittavat tutkijat.

Seerumin D-vitamiinin pitoisuus ja sydänkuoleman riski

Kuva. Sydänkuoleman riski (pystyakseli) pienenee sitä mukaa kun seerumin D-vitamiinin pitoisuus suurenee (vaaka-akseli). Riski suurenee jyrkästi, kun pitoisuus jää alle 20 ng/ml eli 50 nmol/l (mikä oli tavallinen oululaisilla sydänpotilailla). HUOM! ng/ml muunnetaan nmol/l:ksi kertomalla 2,5:llä. Kuva on artikkelista Amer ja Qayyum 2013.

Suomalaislasten D-vitamiinin saanti

Uunituore kuopiolaistutkimus kertoo, että neljä viidestä 6–8-vuotiaasta suomalaislapsesta saa liian vähän D-vitamiinia. Saanti on keskimäärin vain 5,9 (SD 2,1) mikrogrammaa (µg) päivässä (tytöt 5,4 ja pojat 6,4 µg). Vain 40,8 % lapsista otti D-vitamiinilisää (koska ravitsemustieteilijät toitottavat mediassa, ettei D:tä tarvitse ottaa "purkista" ja monet vanhemmat uskovat heitä). 82,4 prosenttia lapsista ei saanut D:tä edes 10 µg päivässä, vaikka joivat D-vitamiinisoitua maitoa. Maito antoi lähes puolet lasten saamasta D-vitamiinista. Joka viidennen lapsen S-D-25 oli alle 50 nmol/l eli heillä oli huutava D-vitamiinin puute (kansainvälinen viitearvo on 75–150 nmol/l, Virossa, Espanjassa, Ranskassa 75–250 nmol/l). Vain 31 % lapsista pääsi yli 75 nmolin/l. Puutetta oli jopa sellaisilla lapsilla, jotka joivat päivittäin yli ½ litraa maitoa, harrastivat yli 2,2 tuntia liikuntaa päivässä, jotka saivat päivänvaloa yli 13 h/vrk ja joiden verikoe oli otettu kesän jälkeen (jolloin pitoisuus on yleensä suurimmillaan) (Soininen ym. 2016). Monet näin vähän D-vitamiinia saavista lapsista tulee sairastumaan valtimonkovetustautiin ja muihin pitkäaikaissairauksiin.

Viranomaissuositus pielessä

D-vitamiinin viranomaissuositus (10 µg alle ja 20 µg yli 75-vuotiaille) on aivan liian pieni suojaamaan valtimonkovetustaudilta. Suositus on annettu vain riisitaudin ja luukadon ehkäisyä ajatellen. Minusta on järkyttävää, että suosituksesta saavat päättää Christel Lamberg-Allardtin, Ursula Schwabin ja Mikael Fogelholmin kaltaiset ravitsemustieteilijät, jotka eivät ymmärrä mitään sairauksien ehkäisystä ja hoidosta. Heidän neuvojensa noudattaminen aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä, valtavan kuormituksen terveydenhoidolle ja miljardien eurojen vuotuiset menot yhteiskunnalle.

Yin K, You Y, Swier V, Tang L, Radwan MM, Pandya AN, Agrawal DK. Vitamin D Protects Against Atherosclerosis via Regulation of Cholesterol Efflux and Macrophage Polarization in Hypercholesterolemic Swine. Arteriosclerosis, Thrombosis and Vascular Biology. 2015 Nov;35(11):2432-42. doi: 10.1161/ATVBAHA.115.306132. Free Full Text
Amer M, Qayyum R. Relationship between 25-hydroxyvitamin D and all-cause and cardiovascular disease mortality. American Journal of Medicine. 2013;126(6) Abstract
Riek AE, Sprague JE, Timpson A, et al. Vitamin D suppression of endoplasmic reticulum stress promotes an anti-atherogenic monocyte/macrophage phenotype in type 2 diabetic patients. Journal of Biological Chemistry 2012 Nov 9; 287 (46), 38482-38494. Abstract

Karakas M, Thorand B, Zierer A, et al. Low Levels of Serum 25-Hydroxyvitamin D Are Associated with Increased Risk of Myocardial Infarction, Especially in Women: Results from the MONICA/KORA Augsburg Case-Cohort Study. J Clin Endocrinol Metab. 2012 Nov 12.  Abstract
Soininen S, Eloranta A-M, Lindi V, et al. Dietary Surveys and Nutritional Epidemiology. Determinants of serum 25-hydroxyvitamin D concentration in Finnish children: the Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) study.  British Journal of Nutrition / Published online: 03 February 2016. DOI: http://dx.doi.org/10.1017/S0007114515005292, 12 pages. Free Full Text

D-vitamiinia 214 µg/vrk tyypin 2 diabeetikoille

103 intialaisen tyypin 2 diabeetikon supplementaatio D-vitamiinilla (1500 µg/viikko) paransi kahdessa kuukaudessa suurten valtimoiden toimintoja ja vähensi hapetusstressiä. Potilaista 73 % poti D-vajettua: S-D-245 oli alle 50 nmol/l. Jos puutteen raja olisi asetettu 75 nmoliin/l, lähes kaikilla olisi ollut puute.

Anandabaskar N, Selvarajan S, Dkhar SA, Kamalanathan SK, Tamilarasu K, Bobby Z.Effect of Vitamin D Supplementation on Vascular Functions and Oxidative Stress in Type 2 Diabetic Patients with Vitamin D Deficiency. Indian Journal of Endocrinology and Metabolism. 2017 Jul-Aug;21(4):555-563. doi: 10.4103/ijem.IJEM_140_17.