Odottavien äitien D-vitamiinin saanti ja tarve

Laaja kuopiolaistutkimus paljastaa, että odottavat äidit saavat liian vähän D-vitamiinia. Joka kolmas raskaana oleva äiti ei ota edes neuvoloiden suosittelemaa 10 mikrogramman (µg) päiväannosta. Niinpä joka kymmenes raskaana oleva äiti kärsii masennuksesta, osoittaa Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Uuden kanadalaistutkimuksen mukaan raskaana olevien naisten tarve on vähintään 50 µg, mikä turvaa lähes kaikkien syntyvien vauvojen riittävän D-vitamiinin saannin. Suomalainen saantisuositus on vähintään viisi kertaa liian pieni. Siihen syypää on valtion ravitsemusneuvottelukunta. Se aiheuttaa turhaa sairastumista ja 2,5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset kansantaloudelle.

YLE uutisoi Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen otsikolla Lähes joka kolmas raskaana oleva nainen käyttää liian vähän D-vitamiinia. Joka kymmenennellä naisella on lieviä masennusoireita raskausaikana. Tulokset merkitsevät sitä, että noin 20 000 raskaana olevaa naista ei noudata edes mitättömän pientä D-vitamiinin saantisuositusta ja aiheuttaa siten itselleen ja vauvalleen D-vitamiinivajeen.

Toisen uuden kuopiolaistutkimuksen mukaan vain 11 prosentilla raskaana olevista naisista on ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana seerumissaan riittävä S-D-25-pitoisuus, > 80 nmol/l, ilmenee 405 suomalaisnaisen tutkimuksesta (Mihalache 2014).

Uusi kanadalainen tutkimus osoittaa, että raskaana olevien naisten D-vitamiinin tarve on vähintään 50 µg/vrk - vain sillä lähes kaikkien vauvojen seerumin D-vitamiinin pitoisuus nousee yli 75 nmolin/l, mikä on suositus. Tutkimuksen julkaisi maailman johtava ravitsemuslääketieteen lehti.

Tutkimukseen osallistui 226 raskaana olevaa naista, joille annettiin joko 10, 25 tai 50 µg D-vitamiinia päivässä alkaen 13–24 raskausviikosta aina 8. viikkoon synnytyksen jälkeen. Äitien ja vauvojen seerumista mitattiin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) kahdeksan viikon kuluttua synnytyksestä. Tarkoitus oli selvittää, mikä on raskaana olevien naisten D-vitamiinin todellinen tarve, joka turvaisi myös vauvojen riittävän saannin eli että S-D-25 nousi yli 75 nmolin/l.

Kävi ilmi, että 10 µg:n päiväannos nosti S-D-25:n tavoitetasoon vain 57 prosentilla ja 25 µg:n annos 84 prosentilla vauvoista. Vasta 50 µg:n annos nosti lähes kaikkien vauvojen (98 %) S-D-25:n tavoitetasolle. Haittavaikutuksia ei ilmennyt. Johtopäätös oli, että raskaana olevat naiset tarvitsevat vähintään 50 µg D-vitamiinia, jotta lähes kaikkien vauvojen D-vitamiinitaso nousee tavoitetasolle.

Etelä-Karoliinan yliopiston professorit Carol L. Wagner, Bruce Hollis ja kymmenen heidän kollegaansa julkaisivat vuonna 2012 synnytyslääkäreiden ammattilehdessä suurimman tähän mennessä tehdyn satunnaistetun tutkimuksen raskaudenajan D-vitamiinin tarpeesta. 100 µg päivässä nauttineilla naisilla oli 2,5 kertaa suurempi todennäköisyys (kuin 50 µg:ta saaneilla) synnyttää normaalipainoinen vauva. Mitä pienempi S-D-25 oli, sitä todennäköisempi oli ennenaikainen synnytys. Matala S-D-25 liittyi myös infektioihin. Kaiken kaikkiaan raskauskomplikaatiot olivat vähäisempiä 100 kuin 50 µg päivässä nauttivilla naisilla. Wagnerin toisen tutkimuksen mukaan matala seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) liittyi synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

Saman työryhmä uuden raportin mjukaan odottavan äidin S-D-25-pitoisuus ≥ 100 nmol/l vähentää 59 % ennenaikaisen synnytyksen riskiä (verrattuna  ≥ 50 nmoliin/l) (Wagner ym. 2015). Suomessa se edyllyttäisi vähintään 100 mikrogramman päivittäistä nauttimista.

Toinen amerikkalainen tutkimus vahvistaa yhteyden D-vitamiinivajeen ja raskausmasennuksen välillä, vaikka tässä aineistossa S-D-25 oli keskimäärin 86 nmol/l (Huang ym. 2014). Suomessa pitoisuus on useimmiten alle 50 nmol/, vaikka noudatettaisiin D-vitamiinin viranomaisohjetta (10 µg/päivä). Hollantilaistutkimuksen mukaan syntymänsä aikaan D-vitamiinin puutosta potevat lapset ovat kuusi kertaa muita lapsia alttiimpia sairastumaan virusinfektioihin ensimmäisen elinvuoden aikana.

Äidin matalat D-vitamiinin pitoisuudet ennakoivat lasten tavallista hitaampaa kehitystä (lue lisää) sillä raskausajan D-vitamiini on erityisen tärkeä lapsen normaalille neurologiselle kehitykselle. Lisäksi raskausajan D-vitamiinivaje haittaa lapsen kielellistä kehitystä. Australialainen tutkimus vahvistaa, että raskausajan D-vitamiini vaikuttaa lapsen kehitykseen aina 20 ikävuoteen asti.

Vitamin D Council suosittelee odottaville naisille D-vitamiinia 150 µg/vrk, sillä yksi mikrogramma nostaa S-D-25:ttä yhdellä nanomoolilla. Jotkin naiset voivat tarvita D-vitamiinia enemmänkin kuin 150 µg päivässä. Suomalainen lastatautiopin dosentti Outi Mäkitie vaatii D-vitamiinin saantisuosituksen nostoa 100 µg:aan.

Suomalainen saantisuositus 10 µg/vrk on 5–10 kertaa liian pieni. Kuopiolaistutkimus osoittaa, että joka kolmas odottava äiti ei noudata edes sitä. Liian vähäinen D-vitamiinin saanti myötävaikuttaa äitien masentumiseen raskauden ja imeytyksen aikana ja vaarantaa syntyvien lasten tulevan terveyden. Tutkimuksen voi lukea kokonaan maksutta alla olevasta linkistä.

Kuopiolainen ravitsemusterapian apulaisprofessori Ursula Schwab ja "Suomen johtava D-vitamiiniasiantuntija" helsinkiläinen professori Christel Lamberg-Allardt ovat toistuvasti toitottaneet tiedotusvälineissä, ettei D-vitamiinia tarvitse syödä ”purkista”. Schwab kertoo itse lehdissä, että hän kieltää potilailtaan D-vitamiinin käytön. Joka kolmas odottava äiti näyttää noudattavan Schwabin ohjetta ja vaarantavan siten oman ja lapsensa tulevan fyysisen ja henkisen terveyden. Toivottavasti valtamedian toimittajat osaavat nyt vihdoin tehdä oikeat johtopäätökset ja lopettavat Schwabin ja Lamberg-Allardtin haastattelemisen.

March KM,  Chen NN, Karakochuk CD, et al. Maternal vitamin D3 supplementation at 50 μg/d protects against low serum 25-hydroxyvitamin D in infants at 8 wk of age: a randomized controlled trial of 3 doses of vitamin D beginning in gestation and continued in lactation. American Journal of Clinical Nutrition 2015 102: 402-410; First published online July 8, 2015. doi:10.3945/ajcn.114.106385 Free Full Text
Raluca Cecilia Mihalache: Vitamin D levels during first trimester of pregnancy in Finnish women. Gradu Itä-Suomen yliopisto May 2014. Free Full Text
Wagner CL, Baggerly C, McDonnell S, Baggerly KA, French CB, Baggerly L, Hamilton SA, Hollis BW. Post-hoc analysis of vitamin D status and reduced risk of preterm birth in two vitamin D pregnancy cohorts compared with South Carolina march of dimes 2009-2011 rates. Journal of Steroid Biochemisty and Molecular Biology. 2015 Nov 7. pii: S0960-0760(15)30124-2. doi: 10.1016/j.jsbmb.2015.10.022.