D-vitamiini ja mielenterveys

Sadattuhannet suomalaiset syövät mielialalääkkeitä, suuri osa ihan turhaan. Ne eivät korjaa D-vitamiinin puutetta, joka on ainakin osasyynä masennukseen ja muihin mielenterveysongelmiin. Kuusi tutkimusta - suomalainen, ranskalainen, hollantilainen, amerikkalainen, sveistsiläinen ja etelä-korealainen - vahvistavat aikaisempia havaintoja D-vitamiinivajeen ja mielentautien yhteydestä. Suomessa ollaan huolestuneita mielenterveysongelmista ja niiden aiheuttamista suurista kuluista, mutta D-vitamiinin (ja kalaöljyn) merkitystä vähätellään tai se jätetään kokonaan huomiotta ja puutokset hoitamatta. Laiminlyönti maksaa satoja miljoonia euroja vuodessa. Luukadon ehkäisyyn tarkoitettu D-vitamiinin viranomaissuositus (10 µg/vrk) on aivan liian pieni ehkäisemään mielenterveysongelmia ja hoitamaan niitä.

Tavallisimpia mielenterveysongelmia ovat ahdistus, masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, ADHD ja skitsofrenia (jossa esiintyy psykoottisia harhoja). Niitä on pidetty erillisinä mielen häiriöinä, vaikka todellisuudessa ne ovat koko elimistön häiriötiloja, joissa myllertävät hapetusstressi ja krooninen matala-asteinen tulehdus. Potilaan aivot ovat ”tulessa”, kuten eräs psykiatriystäväni asian ilmaisi.

D-vitamiinilla tulee vielä olemaan tärkeä merkitys psykiatriassa, ennusti professori Walter E. Stumpf (University of North Carolina, USA) jo vuonna 1989 (Psychopharmacology (Berl) 1989;97(3):285–94). Useat uudet tutkimukset ovat osoittaneet tilastollisen yhteyden mielitautien ja D-vitamiini- ja omega-3-vajeiden välillä, mutta kausaalista syy-yhteyttä ne eivät ole voineet todistaa. Esimerkiksi etelä-korealainen 126 aivohalvauspotilaan tutkimus osoittaa, että masennukseen sairastuvilla potilailla on veressään muita vähemmän D-vitamiinia (Kim ym. 2016). Tässä aineistossa peräti neljällä viidestä potilaasta S-D-25 oli alle 50 nmol/l. Toisen korealaisen tutkimuksen mukaan masennuista esiintyy enemmän yli 65-vuotiailla naisilla, joiden S-D-25 on alle 75 nmol/ kuin niillä, joilla se on yli 75 nmol/l (Song ym.2015). Virossa, Ranskassa, Espanjsassa ja monissa muissa maissa S-D-25:n viitevälin alaraja on 75 nmol/l.

Vain kolmasosalla amerikkalaisista psykiatrisista potilaista on veressään riittävästi D-vitamiinia, osoittaa amerikkalaistutkimus Kansas Citysta. Psykiatrit kehottavatkin lääkäreitä mittaamaan potilaiden D-vitamiinin ja korjaamaan mahdollisen puutteen (Zeng ym. 2015). Korealainen tutkimus osoittaa, että masennuista esiintyy enemmän yli 65-vuotiailla naisilla, joiden S-D-25 on alle 75 nmol/ kuin niillä, joilla se on yli 75 nmol/l (Song ym.2015). Norjalaisten psykiarian klinikoiden tuore tutkimus osoittaa, että D-vitamiinivaje on yleinen etnisiä vähemmistöjä edustavilla psykoosipotilailla. Psykiatrit kehottavat mittaamaan ja korjaamaan maahanmuuttajien seerumin D-vitamiinin pitoisuuden (S-D-25) mahdollisten mielenterveysongelmien, etenkin masennuksen ehkäisemiseksi (Nerhus ym. 2015).

Marseillen yliopistoklinikassa Assistance Publique – Hôpitaux de Marseille lääkärit mittasivat 82 mielenterveyspotilaan seerumin D-vitamiinin pitoisuuden (S-D-25) ja tutkivat potilaiden sairauskertomukset. Kävi ilmi, että 37,8 prosentilla potilaista oli tosi vakava D-vitamiinin puute: S-D-25 oli ollut alle 5 ng/ml eli 12 nmol/l, kun ranskalaisten laboratorioiden viiteväli on 75–150 nmol/l. (Äärimmäisen matalat  pitoisuudet eivät ole harvinaisia Suomessakaan, kuten tuore oululaisten sydänpotilaiden tutkimus osoitti). Suurta puutosta potevilla henkilöillä oli diagnosoitu vakavaa masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja dystymiaa, joka on pitkäkestoinen vakavaa masennusta lievempi tila.

"Monilla mielenterveyspotilailla on vakavampia D-vitamiinin puutostiloja kuin skitsofrenikoilla, riippumatta vuodenajasta, painoindeksistä, ihon aurinkoherkkyydestä ja fyysisestä aktiviteetista", ranskalaislääkärit päättelivät.

Hollannissa Wageningen yliopiston tutkijat mittasivat 2 369 yli 65-vuotiaan ihmisen S-D-25:n ja viisi geeniä, joihin D-vitamiini vaikuttaa. Kävi ilmi, että mitä vähemmän veressä oli D-vitamiinia, sitä enemmän oli vakavia masennusoireita. Potilaille annettiin päivittäin 2 vuotta 15 mikrogrammaa D-vitamiinia, mutta se ei riittänyt poistamaan masennusoireita (Brolsma ym. 2015). Annos oli ilmeisesti aivan liian pieni (ja hoidosta puuttuivat omega-3-rasvahapot).

Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi keväällä 2015 tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisilla esiintyy D-vitamiinin puutetta, joka liittyy masennukseen. D-vitamiinivajeen korjaaminen säästäisi vuodessa ainakin 200 miljoonaa euroa, päättelivät tutkijat (Knekt ym. 2015).

Yli 10 000 ihmisen norjalaistutkimus osoitti myös, että norjalaisilla esiintyy D-vitamiinivajetta ja se altistaa masennukselle. Amerikkalaisen Oregon State Universityn tuoreen tutkimuksen mukaan D-vitamiinivaje liittyy usein nuorten naisten masennukseen (Kerr ym. 2015).

Lontoon Psykiatrisen Instituutin mukaan psykoosiin sairastuneiden potilaiden S-D-25-pitoisuudet ovat hyvin pieniä (Gauhran ym. 2015). Tutkimus vahvistaa D-vitamiinin tärkeää merkitystä aivojen normaalille toiminnalle. Aivoissa on D-vitamiinireseptoreja, vastaanottimia, joiden tarve tulee tyydyttää, jolloin syntyy hermovälittäjäaineita.

Amerikkalaiset tohtori Rhonda P. Patrick ja professori Bruce N. Ames osoittivat, kuinka omega-3:t ja D-vitamiini suojaavat aivotoimintoja optimoimalla mm. hermovälittäjäaine serotoniinin tuotantoa. "Tutkimukset puoltavat D-vitamiinin ja kalaöljyn omega-3-rasvahappojen riittävän saannin turvaamista raskausaikana ja varhaislapsuudesta alkaen, mikä voi ehkäistä masennusta ja muita mielialahäiriöitä. D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen antaminen on turvallisempi tapa hoitaa potilaita kuin määrätä mielialalääkkeitä, joilla on usein ikäviä sivuvaikutuksia", he kirjoittivat (Patrick ja Ames 2015).

Sveitsiläiset sairaalapsykiatrit osoittavat, että sairaalahoitoa tarvitsevilla masennuspotilailla on tavallista vähemmän D-vitamiinia veressään, Mitä suurempi vaje, sitä vakavampi masennus (von Känel ym. 2015). Psykiatrit mittasivat S-D-25:n 380 potilaalta, joiden keski-ikä oli 47±12 vuotta, 70 % naisia). Vain 12,6 prosentilla potilaista oli veressään riittävästi D-vitamiinia eli yli 75 nmol/l. Yli puolella pitoisuus oli alle 50 nmol/l, ja lähes joka kolmannella 50–75 nmol/l.  Mitä pienempi S-D-25-pitoisuus oli, sitä vakavampia olivat oireet. Matala S-D-25-pitoisuus on yleinen sairaalahoitoa vaativilla masennuspotilailla ja alle 50 nmol/l-pitoisuus liittyy erityisesti kognitiivisiin masennusoireisiin ja anhedoniaan (kyvyttömyyteen tuntea mielihyvää), päättelevät psykiatrit. Havainto on sikäli tärkeä, ettei anhedoniaan ole tehoavaa lääkehoitoa.

Iranilaiset psykiatrit antoivat 40:lle vakavaa masennusta potevalle ihmiselle kaksi kuukautta 178 µg/vrk D-vitamiinia (n=20 tai lumetta (n=20). D-vitamiini vähensi merkittävästi masennusoireita ja paransi sokeritasapainoa ja insuliiniresistenssiä sekä hapetusstressiä. Sivuvaikutuksia ei ilmennyt. (Sepehrmanesh ym. 2015).

Professori Elina Hyppösen työryhmä osoitti yli 7400 vuonna 1958-syntyneen britin aineistossa, että D-vitamiinin puute liittyy keski-ikäisten ihmisten mielenterveysongelmiin, masennukseen ja paniikkihäiriöön (Maddock ym. 2013).

Hollannissa on käynnissä suuri kaksoissokkotutkimus, jossa annetaan lumetta tai D-vitamiinia 30 µg/vrk 155 ihmiselle (60–80 v) ja sen vaikutusta tutkitaan ikääntyvien mielenterveyteen ja fyysiseen. kuntoon (de Koning ym. 2015). Pidän tätä D-vitamiinin päiväannosta turhan pienenä; pitäisi antaa vähintään 100 µg/vrk ja vielä yhdessä E-EPAn ja karnosiinin kanssa, jolloin olisi odotettavissa parempi tulos.

Kim SH, Seok H, Kim DS. Relationship Between Serum Vitamin D Levels and Symptoms of Depression in Stroke Patients. Annals of Rehabililation Medicine. 2016 Feb;40(1):120-5. doi: 10.5535/arm.2016.40.1.120. Free Full Text

Sepehrmanesh Z, Kolahdooz F, Abedi F, et al. Vitamin D Supplementation Affects the Beck Depression Inventory, Insulin Resistance, and Biomarkers of Oxidative Stress in Patients with Major Depressive Disorder: A Randomized, Controlled Clinical Trial. The Journal of Nutrition. 2015 Nov 25. pii: jn218883. [Epub ahead of print]
Nerhus M, Berg AO, Dahl SR, Holvik K, Gardsjord ES, Weibell MA, Bjella TD, Andreassen OA, Melle I. Vitamin D status in psychotic disorder patients and healthy controls - The influence of ethnic background. Psychiatry Research. 2015 Oct 20. pii: S0165-1781(15)30507-2. doi: 10.1016/j.psychres.2015.10.015.

Song BM, Kim HC, Rhee Y, et al. Association between serum 25-hydroxyvitamin D concentrations and depressive symptoms in an older Korean population: A cross-sectional study. Journal of Affective Disorders. 2015 Oct 9;189:357-364. doi: 10.1016/j.jad.2015.09.043.

von Känel R, Fardad N, Steurer N, et al. Vitamin D Deficiency and Depressive Symptomatology in Psychiatric Patients Hospitalized with a Current Depressive Episode: A Factor Analytic Study. PLoS One. 2015 Sep 23;10(9):e0138550. doi: 10.1371/journal.pone.0138550. Free Full Text

Zeng Q,  Dellenbaugh T, Maldonado M, et al.  Vitamin D status of psychiatric inpatients at a community teaching hospital in the Midwest.
Nordic Journal of Psychiatry. 2015 Sep 18:1-7. PubMed

Belzeaux R, Boyer L, Ibrahim EC, et al. Mood disorders are associated with a more severe hypovitaminosis D than schizophrenia. Psychiatry research, 2015 May 19. pii: S0165-1781(15)00261-9. doi: 10.1016/j.psychres.2015.04.039.

Brolsma EM, Dhonukshe-Rutten RA, van Wijngaarden JP,et al.  Low vitamin D status is associated with more depressive symptoms in Dutch older adults. European Journal of Nutrition. 2015 Jul 4. PubMed
Kerr DCR,  Zava DT, Piper WT, et al. Associations between vitamin D levels and depressive Symptoms in healthy young adult women. Psychiatry Research, 2015; DOI: 10.1016/j.psychres.2015.02.016
Patrick RP, Ames BN. Vitamin D and the omega-3 fatty acids control serotonin synthesis and action, part 2: relevance for ADHD, bipolar, schizophrenia, and impulsive behavior. FASEB J. 2015 Feb 24. pii: fj.14-268342/ Free Full text pdf
Gaughran F, et al. Vitamin D and its clinical correlates in early and established psychosis. ICOSR 2015; Abstract 2118519.
Maddock J, Berry DJ, Geoffroy M-C, Power C, Hyppönen E. Vitamin D and common mental disorders in mid-life: cross-sectional and prospective findings. Clinical Nutrition 2013 In Print Abstract

Anglin RE, Samaan Z, Walter SD, McDonald SD. Vitamin D deficiency and depression in adults: systematic review and meta-analysis. British Journal of Psychiatry. 2013 Feb;202:100-7. doi: 10.1192/bjp.bp.111.106666.
de Koning EJ, van Schoor NM, Penninx BW, et al. Vitamin D supplementation to prevent depression and poor physical function in older adults: Study protocol of the D-Vitaal study, a randomized placebo-controlled clinical trial. BMC Geriatr. 2015 Nov 19;15(1):151. Free Full Text