Onko D-vitamiini myrkyllistä?

Ravitsemuseliitti on pelotellut suomalaisia vuosikymmenien ajan D-vitamiinin yliannostelun vaaroilla. Onko se ollut perusteltua? Ei ole, ilmenee muun muassa Yhdysvaltain johtaviin sairaaloihin kuuluvan Mayo-klinikan lehdessä julkaistusta suurtutkimuksesta ja pääkirjoituksesta (toukokuu 2015). Seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) saa nousta 125–150 nanomooliin litrassa (nmol/l) ilman minkäänlaista riskiä. Useissa maissa laboratorioiden viitevälin yläraja on 250 ja toksisuuden raja 375 nmol/l. Kerta-annoksena 7500 µg ja jopa 12500 µg on turvallista. Raskaana olevien naisten S-D-25:n tulee olla vähintään 40 ng/ml eli 100 nmol/l, mikä edellyttää 4000 IU eli 100 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä, sanoo Protect Our Children Now -kampanjaa johtava neonatologi (vastasyntyneiden erikoislääkäri) Carol Wagner. Hänen työryhmänsä antoi imettäville äideille 160 µg/vrk, mikä osoittautui tehokkaaksi ja turvalliseksi. Suomessa suositus on vain 10 µg/vrk. Se voi aiheuttaa vakavia ongelmia sekä äidin että syntyvän lapsen fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle ja kehitykselle.

Ihmiset ovat lisänneet D-vitamiinin saantiaan "purkista" kautta maailman. Sen ansiosta seerumin D-vitamiinin pitoisuudet (Suomessa merkitään S-D-25) nousivat merkittävästi vuodesta 2002 vuoteen 2011, kirjoittavat amerikkalaiset tutkijat. He analysoivat yli 20 000 henkilön S-D-25-pitoisuuksia Rochester Epidemiology -projektissa Minnesotassa ja totesivat, että yli 125 nmol/l -pitoisuuksia esiintyy nykyisin entistä enemmän, mutta myrkytystapauksia ei esiinny maailmalla kuin yksittäisissä poikkeustapauksissa. Tällainen tapaus sattui intialaiselle naiselle, jonka lääkäri antoi polvileikkauksen jälkeen potilaalle pistoksia, jotka sisälsivät 15 000 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia. Potilaan S-D-25 nousi 375 nmoliin/l. Intian Kashimirissa lääkärit ovat antaneet pistoksena jopa 600 000 IU eli 15 000 µg D-vitamiinia, mikä on johtanut akuutteihin munuaisvaurioihin, kertoo uusi tutkimus. Liika on siis liikaa!

Suomessa ravitsemuseliitti pitää 50 nmol/l kaikille riittävänä ja pelottelee sen ja nykyisen saantisuosituksen (10 µg/vrk) ylityksen olevan vaarallista. "Vaikka S-D-25 olisi 125 tai 250 nmol/l, se tuskin aiheuttaa akuuttia myrkytystä", kirjoittaa tohtori Dudenkovin työryhmä. Se suosittelee pitoisuutta 75–150 nmol/l, joka on myös Yhdysvaltain endokrinologiyhdistyksen suositus. Heidän tutkimistaan 20 000 S-D-25-näytteestä 1 714 (8,4 %) oli yli 125 nmol/l, 123 (0,6 %) oli yli 200 nmol/l ja 37 (0,2 %) oli yli 250 nmol/l. Näissä pitoisuuksissa veren kalkkipitoisuus ei ollut suurentunut, ja vain yhdellä henkilöllä katsottiin olevan kliininen D-vitamiinimyrkytys. Usiessa maissa, kuten Espanjassa, Ranskassa ja Virossa S-D-25:n viitearvo on 75–250 nmol/l (Labco 2015).

Maailman johtaviin D-vitamiinitutkijoihin kuuluva professori Michael Holick, MD, PhD (Bostonin yliopisto), laati samaan lehteen pääkirjoituksen. Siinä hän toteaa, että lääkärit kuvittelevat D-vitamiinin aiheuttavan munuaiskiviä ja sydänmuutoksia. Tällaiset epäilyt ovat perusteettomia, hän kirjoittaa. Holick ja tohtori Carol Wagner suosittelevat odottaville äideille 100 µg päivässä, mikä on turvallista ja terveellistä.

"D-vitamiinimyrkytys on lääketieteen harvinaisimpia ilmiöitä, joka on johtunut tahattomasta tai tahallisesta mega-annosten käytöstä, tavallisesti 1250–2500 mikrogramman pitkäaikaisella päiväannostelulla", Holick kirjoittaa pääkirjoituksessaan.

Hänen työryhmänsä osoitti äsken, että imetyksen aikana nautittu 6400 IU eli 160 mikrogrammaa (µg) päivässä on turvallista ja se nostaa äidinmaidon D-vitamiinin pitoisuuden sekä äidille että vauvalle riittäväksi (Hollis ym. 2015).

Suomessa terveyssisaret antoivat vuosina 1946 ja 1948 lapsille D-vitamiinia pistoksina (kerta-annoksina) 7500 mikrogrammaa (µg), eikä mitään myrkytyksiä ilmennyt. Iranilaisen lastenklinikan lääkkärit antoivat äsken diabeetikkolapsille saman annoksen, 7500 µg, jolloin lasten HbA1c-lukemat (ns. pitkäsokeri) paranivat. Sivuvaikutuksia ei ilmennyt (Mohammadian ym. 2015). Atlantan Emory-yliopiston tutkimuksessa edes 500 000 IU:n eli 12500 µg:n kerta-annos ei aiheuttanut haittavaikutuksia kriittisesti sairaille aikuisille (Smith ym. 2016).

Itä-Suomen yliopisto (Kuopio) testasi äsken 35 terveellä vapaaehtoisella koehenkilöllä minkälainen vaikutus on yhden päivän aikana nautitulla 2000 µg:n annoksella (13 tablettia aamiaisella ja 12 tablettia lounalla, kukin tabletti sisälsi 80 µg). Lue lisää

Sveistissä Zurichin yliopiston lääkärit antoivat itsensä väsyneiksi kokeneille, muutoin terveille ihmisille kerta-annoksena 2500 µg D-vitamiinia, mikä piristi ja virkisti heitä vähintään neljän viikon ajan (Nowak ym. 2016). Sivuvaikutuksia ei ilmennyt. Tutkimusprotokolla on luettavissa maksutta TÄSTÄ LINKISTÄ.

Slovakialaiset syöpälääkärit suosittelevat melanooman I ja II -vaiheissa 1250–2500 µg D-vitamiinia päivässä, jos seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) on alle 75 nmol/l. Sitten kun on saavutettu pitoisuus 125–250 nmol/l, annos pienennetään 100–150 µg:aan päivässä.

"D-vitamiini pienentää kasvaimen kokoa, vähentää mikrometastaasien riskiä, parantaa potilaan enustetta ja vähentää taudin uusiutumisen todennäköisyyttä", sanotaan artikkelissa, jonka voi lukea kokonaan maksutta alla olevasta linkistä (Bolerazska ym. 2016).

Philadelphian lastensairaalan vuoden mittaisen tutkimuksen mukaan 175 mikrogrammaa (7000 IU) päivässä on täysin turvallista lapsille ja nuorille aikuisille (Shall ym. 2015).

Egyptiläisen Assiut-yliopiston tutkimuksessa autististen lasten (3–10 v) hoidossa 5000 IU eli 125 µg päivässä osoittautui tehokkaaksi ja turvalliseksi (Saad ym. 2016).
D-vitamiinista on apua autistisille lapsille

180–360 µg päivää kohti on tehokas, turvallinen ja hyvin sidetty D-vitamiiniannos, ilmenee amerikkalaisen sairaalan tutkimuksesta. Nämä annokset eivät suurenna seerumin kalsiumia eivätkä aiheuta haittaa munuaisille (Jetty ym. 2016). Dialyysihoitoa saaville munuaispotilaille annettuna 180 µg/vrk on tehokasta, turvallista ja hyvin siedettyä, ilmenee toisen amerikkalaisen sairaalan tutkimuksesta (Bhan ym. 2015).

Yhdysvalloissa synnytyslääkärit antoivat raskaana oleville naisille 95 µg/vrk, mikä osoittautui ihanteelliseksi ja turvalliseksi sekä äideille että vauvoille. Tutkimuksen tekopaikka oli Upper Midwestern U.S., hospital-based obstetric practice (Thiele ym. 2016).

Atlantassa Emory-yliopiston lastenklinikassa hoidettiin ärtyneestä paksusta suolesta kärsiviä lapsia D-vitamiinilla. Lapsille, joiden S-D-25 oli alle 30 ng/ml eli 75 nmol/l, annettiin 6 viikkoa viikoittain joko 250 µg/10 painokiloa tai 125 µg/10 painokiloa. Siis esimerkiksi 30 kg painavat lapset saivat joko 750 tai 375 µg viikossa eli reilut 100 tai 50 µg/päivää kohti. Verikokeet otettiin alussa, 8 ja 12 viikon kuluttua. Isompi annos nosti 8 viikossa S-D-25:n keskimäärin 60 -> 123 ja pienempi annos 60 -> 105 nmoliin/l. Kolmen kuukauden kuluttua pitoisuudet olivat laskeneet keskimäärin 88 ja 77 nmoliin/l. Mitään haittavaikutuksia ei havaittu (Simek ym. 2015).

Amerikkalaisille postmenopausaalisille naisille (n=230) annettiin D-vitamiinia 1250 µg päivittäin 15 vrk ja sen jälkeen 1250 µg joka toinen viikko 12 kuukautta. Mitään sivuvaikutuksia ei havaittu. Tutkimuksen teki endokrinologian apulaisprofessori Karen E. Hansen, University of Wisconsin (Madison). Yhdysvaltaun terveysvurasto (NIH) rahoitti tutkimusta.

Amerikkalaisessa 65 traumapotilaan tutkimuksessa annettiin D-vitamiinia 1250 µg joko kerran, kaksi tai kolme kertaa viikossa. Päivää kohti laskettuna annokset olivat siten noin 180, 360 tai 535 µg. D-vitamiinihoito keskeyttettiin sen jälkeen kun S-D-25 oli ylittänyt viitearvon alarajan 75 nmol/l. Sivuvaikutuksia ei ilmennyt (Dickerson ym. 2015).

Harvardin yliopistossa ja Dana-Farber Cancer Institutessa on käynnissä kaksi satunnaistettua lumekontrolloitua tutkimusta metastasoitunutta paksusuolen syöpää sairastavilla potilailla, joiden taudin kulkua ja kuolleisuutta seurataan. Ensimmäinen on II-vaiheen tutkimus, jossa potilaat saavat aluksi kaksi viikkoa päivittäin D-vitamiinia 200 mikrogrammaa (µg) ja sen jälkeen 100 µg/vrk.  Näiden annosten vaikutusta verrataan saantisuosituksen mukaiseen 10 µg/vrk saannin vaikutuksiin.

Toinen II-vaiheen tutkimus selvittää terveydentilan kehitystä potilailla, jotka saavat 50 µg/vrk ja niillä, joiden S-D-25 nostetaan tasolle 200–250 nmol/l (Morales-Oyarvide ym. 2016).

Lontoon yliopiston kliinisessä tutkimuksessa tuberkuloosipotilaille annettiin 714 µg/vrk, jolloin potyilaat toipuivat tavallista nopeammin. Tb-bakteerit katosivat D-vitamiinia saaneiden potilaiden yskösnäytteistä keskimäärin 13 päivää verrokkeja nopeammin. D-vitamiini vaimensi myös tulehdusta. Sivuvaikutuksia ei ilmennyt.

Englannissa Leedsin St. James' University Hospitalin endokrinologian klinikassa annettiin normaalipainoisille ja lihaville potilaille kerta-annoksena 7500 µg D-vitamiinia. Ennen hoitoa heidän S-D-25-lukemansa olivat alle 30 nmol/l. Lihavien S-D-25 suureni 6 viikossa vähemmän kuin normaalipainoisten. Vuoden kuluttua monen ylipainoisen ja lihavan S-D-25 oli alle tavoitetason alarajan 75 nmol/l (King ym. 2017).

Irlannissa 119 ikääntyvälle ihmiselle, joiden S-D-25 oli alle 50 nmol/l  annettiin kerta-annoksena lihakseen joko 1 250 tai 2 500 µg D-vitamiinia. Annos nosti vain kolmen koehenkilön (51:stä) S-D-25:n yli 75 nmolin/l. Valtimon jäykkyyttä kuvaava augmentaatioindeksi pieneni merkitsevästi.

Englannissa ärtyvästä paksustasuolesta kärsiville potilaille annettiin joko lumetta tai D-vitamiinia 75 µg/vrk suihkeena, jolloin D-vitamiinia saaneet potilaat kokivat elämänlaatunsa kohentuneen. Tutkimuksen teki Sheffieldin yliopisto (Tazzyman ym. 2015).

Iranilaisessa tutkimuksessa annettin sepelvaltimotautia poteville naisille D-vitamiinia 7 500 mikrogrammaa (µg) kahdesti kuukauden välein (siis yhteensä 15 000 µg), eikä mitään haittoja ilmennyt. Päinvastoin, valtimoiden sisäpinnan (endoteelin) toiminta parani, minkä katsotaan parantavan taudin ennustetta. Toisessa iranilaisessa tutkimuksessa MS-potilaat saivat 12 viikkoa D-vitamiinia 250 µg päivää kohti (50 000 IU joka 5. päivä). D-vitamiini lisäsi tulehdusta ehkäisevän interleukiini 17:n (IL-17) pitoisuutta merkitsevästi seerumissa, mikä hillitseee taudin etenemistä. Sivuvaikutuksia ei ilmennyt (Toghianifar ym. 2015).

Iranilaiset neurologit antoivat 90 MS-potilaalle kolme kuukautta D-vitamiinia 1250 µg viiden päivän välein, eli päivää kohti 250 µg. Tulehdusta ehkäisevä interleukiini 10 (IL-10) väheni veressä, eikä kenellekään ilmaatunut sivuvaikutuksia (Ashtari ym. 2015).

Iranilaiset psykiatrit antoivat 40:lle vakavaa masennusta potevalle ihmiselle kaksi kuukautta 178 µg/vrk D-vitamiinia (n=20 tai lumetta (n=20). D-vitamiini vähensi merkittävästi masennusoireita ja paransi sokeritasapainoa ja insuliiniresistenssiä sekä hapetusstressiä. Sivuvaikutuksia ei ilmennyt. (Sepehrmanesh ym. 2015).

Australiassa annettiin tehohoidossa oleville potilaille kerta-annoksena pistoksena D-vitamiinia joko 3750 tai 7500 mikrogrammaa (µg). D-vitamiinin puute korjaantui, CRP aleni, katelisidiinipitoisuus suureni, eikä D-vitamiinista ei aiheutunut mitään haittaa (Nair ym. 2015).

Itävallassa Grazin yliopiston sisätautiklinikassa annettiin 25 tehohoitopotilaalle (keski-iältään 62 ± 16 v) kerta-annoksena joko lumetta tai 540 000 IU eli 13 500 µg D-vitamiinia. Potilaiden S-D-25 oli ollut sairaalaan tullessa alle 50 nmol/l. Pitoisuus nousi kahdessa päivässä D-vitamiinilla keskimäärin 62,5 nmolilla/l; enimmillään 160 nmoliin/l (eli samaan kuin Kuopiossa 2000 µg:n kerta-annoksella). Mitään sivuvaikutuksia (hyperkalsiumiaa tai hyperkalsiuriaa) ei ilmennyt (Amrein ym. 2011).

Australiassa on käynnistynyt tutkimus, jossa selvitetään ehkäiseekö D-vitamiini ylipainoisilla ihmisillä tyypin 2 diabetesta. Koehenkilöille annetaan D-vitamiinia alkuannoksena 100 000 IU eli 2500 µg ja sen jälkeen 4000 IU eli 100 µg päivässä 16 viikkoa (de Corten ym. 2015).

Uudessa Seelannissa annettiin imettäville äideille kerran kuukaudessa D-vitamiinia joko 1250 tai 2500 mikrogrammaa taikka lumetta viiden kuukauden ajan (4–20 viikkoa synnytyksen jälkeen). Annokset olivat pävää kohti laskettuina joko 41,5 tai 83 µg. Neljän kuukauden kuluttua äitien S-D-25 oli noussut lähtötasosta 1250 µg:lla/kk keskimäärin 12,8 ja 2500 µg:lla/kk 33,8 nmol/l. Vauvojen S-D-25 oli noussut vastaavasti 15,8 ja 36,4 nmol/l. Johtopäätös: 2500 mikrogrammaa kerran kuukaudessa annettuna viiden ensimmäisen kuukauden aikana synnytyksen jälkeen parantaa vauvojen D-vitamiinitilannetta. Sivuvaikutuksia ei ilmennyt äideillä eikä vauvoilla. Tutkimuksen teki Departments of Women's and Children's Health and Pediatric Endocrinology, Southern District Health Board, Dunedin, New Zealand (Wheeler ym. 2016).

Turkissa Okmeydanin sairaalan ihotautilääkäreiden julkaisemassa kliininessä tutkimuksessa kroonista nokkosrokkoa eli urtikariaa potevilla henkilöillä (n=58) oli veressään vähemmän D-vitamiinia kuin terveillä verrokeilla. Kun potilaille annettiin 300 000 IU eli 7500 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia pistoksena (kerta-annoksena), seerumin D-vitamiinin pitoisuus suureni ja samalla oireet lievenivät ja elämän laatu parani (Topal ym. 2015).

Intiassa annettiin 118 koululaiselle D-vitamiinia 60 000 IU eli 1500 µg kuukaudessa vuoden ajan (50 µg päivää kohti). S-D-25 nousi keskimäärin 12,04 ± 5,27 ng/ml:sta 32,6 ± 7,05 ng/ml:aan (30 -> 82 nmol/l) eikä kenellekäään kehittynyt hyperkalsemiaa (Kutchay ym. 2015). Tämäkin tutkimus puoltaa lasten D-vitamiinin saantisuosituksen reilua nostoa.

Intiassa ihotautilääkärit antoivat iktyoosia (kalansuomutautia) sairastaville lapsille D3-vitamiinia aluksi 10 päivän ajan 1500 µg/vrk ja sen jälkeen 10–15 µg päivässä. Ihotauti lieveni "dramaattisesti" kuukaudessa lähes normaaliksi ilman sivuvaikutuksia (Sethuraman ym. 2015).

Pakistanilaisissa sairaaloissa annettiin 43 sydämen vajaatoiminnasta kärsineelle potilalle 200 000 IU eli 5000 µg D-vitamiinia viikossa (700 µg/vrk) kolmen kuukauden ajan. Heidän S-D-lukemansa olivat alussa keskimäärin 42 nmol/l ja vaikutusjakson lupussa 80 nmol/l. Kuuden minuutin kävelymatka oli alussa 250 ± 115 metriä ja lopussa 288 ± 120 metriä. Fsyyinen suorituskyky siis koheni merkitsevästi pelkällä D-vitamiinilla. Sivuvakutuksia ei ilmennyt (Majees Babar ym. 2016).

Chilessä lastenlääkärit antoivat 6–14 vuotiaille spastikkolapsille (cerebral palcy) kerta-annoksena D-vitamiinia 100 000 IU eli 2500 µg, mikä korjasi puutokset 8 viikon kuluessa. Sivuvaikutuksia ei ilmennyt (Le Roy ym. 2015).

Intiassa on sattunut 16 kliinistä D-vitamiinimyrkytystä. Potilaille oli annettu yltiöpäisesti D-vitamiinia 55 000–160 000 mikrogrammaa (µg), jolloin seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) suurentui 437,5–2901,5 nanomoliin/l (nmol/l), kun viiteravo on 75–150 nmol/l (Kaur ym. 2015).

Georgian pääkaupungissa Tbilisissä lääkärit antoivat 199 tuberkuloosipotilaalle D-vitamiinia ensin 3750 µg viikossa (mikä tekee 535 µg/vrk) kahdeksan viikkoa ja sen jälkeen vielä 1250 µg joka toinen viikko vielä 8 viikon ajan. D-vitamiini korjasi puutteen turvallisesti, eikä sivuvaikutuksia ei ilmennyt. Tutkimus julkaistiin marraskuussa 2015 maailman johtavassa ravitsemuslääkletieteen lehdessä (Tukvadze ym. 2015).

Helsingin Sanomat selosti 30.12.2015 Johns Hopkinsin yliopistossa Yhdysvalloissa neurologian professori Peter A. Calabresin johdolla tehtyä kliinistä tutkimusta, jossa MS-potilaille annettiin D-vitamiinia joko 260 tai 20 µg/vrk. Suurempi annos oli hyödyksi, pienempi tehoton. Tutkimus on herättänyt suurta kiinnostusta mediassa, mm. Newsweekiss. Italialaisten neurologien tutkimus osoitti, ettei 5000 IU eli 125 µg/vrk riitä nostamaan riittävästi MS-potilaiden liian matalia D-vitamiinipitoisuuksia (Riccio ym. 2016).
Tutkimus: Suuret D-vitamiiniannokset voivat hidastaa MS-taudin etenemistä

High Levels of Vitamin D May Help Treat Multiple Sclerosis. Newsweek 30.12.2015

Korealaiset silmälääkärit antoivat 5000 µg D-vitamiinia injektiona lihakseen 105 potilalle, jotka kärsivät kuivista silmistä. Vitamiinipistoksesta oli huomattavaa hyötyä, eikä mitään haittaa. Tutkimuksen voi lukea kokonaisuudessaan maksutta alla olevasta linkistä (Bae ym. 2016). Tämäkin tutkimus osoittaa, että suomalaisen ravitsemuseliitin pelottelu D-vitamiinin yliannostelun riskeillä oosoittaa täydellistä tietämättömyyttä.

YLE:n uutinen Porissa muka sattuneesta "D-vitamiinimyrkytyksestä" (annoksella 75 µg/vrk) oli naurettava uutisankka! Se osoittaa Ylen uutisoinnin epäluotettavuutta ja tarkoitushakuisuutta. Turun yliopiston tutkimuksen mukaan viranomaissuosituksen noudattaminen ei korjaa D-vitamiinivajetta. Maatalousministeriön alainen Valtion ravitsemusneuvottelukunta on antanut liian pienen saantisuosituksen, joka perustuu tilastovirheeseen. Univadis lähetti 8.5.2015 uutisen Vitamin D: high levels do no harm lääkäreille. Näidenkin tutkimusten perusteella voimme päätellä, etteivät D-vitamiinilisää vastustavat ravitsemustieteilijät ja terveystoimittajat ymmärrä sairaiden ihmisten tarpeita.

King RJ, Chandrajay D, Abbas A, et al. High-dose oral colecalciferol loading in obesity: impact of body mass index and its utility prior to bariatric surgery to treat vitamin D deficiency. Clinical Obesity. 2017 Feb 1. doi: 10.1111/cob.12176.
Carlberg C, Haq A. The concept of the personal vitamin D response index. Journal of Steroid Biochemistry and Molecular Biology 2016 Dec 26. pii: S0960-0760(16)30358-2. doi: 10.1016/j.jsbmb.2016.12.011.
Majeed Babar MZ, Haider SS, Mustafa G. Effects of Vitamin D supplementation on physical activity of patients with Heart Failure. Pakistan Journal of Medical Sciences. 2016 Nov-Dec;32(6):1430-1433. doi: 10.12669/pjms.326.10714.
Seuter S, Virtanen JK, Nurmi T, et al. Molecular evaluation of vitamin D responsiveness of healthy young adults. Journal of Steroid Biochemistry and Molecular Biology 2016 Jun 6. pii: S0960-0760(16)30173-X. doi: 10.1016/j.jsbmb.2016.06.003.
Nowak A, Boesch L, Andres E, et al. Effect of vitamin D3 on self-perceived fatigue: A double-blind randomized placebo-controlled trial.
Medicine (Baltimore). 2016 Dec;95(52):e5353. doi: 10.1097/MD.0000000000005353.
Bolerazska B, Rabajdova M, Spakova I, Marekova M. Current knowledge on the active form of Vitamin D synthesized in the skin and its effects on malignant melanoma. Minireview. Neoplasma. 2016 Nov 24;64(1). doi: 10.4149/neo_2017_101.
Wheeler BJ, Taylor BJ, Herbison P, et al. High-Dose Monthly Maternal Cholecalciferol Supplementation during Breastfeeding Affects Maternal and Infant Vitamin D Status at 5 Months Postpartum: A Randomized Controlled Trial. Journal of Nutrition. 2016 Aug 24. pii: jn236679.
Morales-Oyarvide V, Meyerhardt JA, Ng K. Vitamin D and Physical Activity in Patients With Colorectal Cancer: Epidemiological Evidence and Therapeutic Implications. Cancer Journal. 2016 May-Jun;22(3):223-231. PubMed
Jetty V, Glueck CJ, Wang P et al. Safety of 50,000-100,000 Units of Vitamin D3/Week in Vitamin D-Deficient, Hypercholesterolemic Patients with Reversible Statin Intolerance. North American Journal of Medical Sciences.2016 Mar;8(3):156-62. doi: 10.4103/1947-2714.179133.

Riccio P, Rossano R, Larocca M, et al. Anti-inflammatory nutritional intervention in patients with relapsing-remitting and primary-progressive multiple sclerosis: A pilot study.Experimental Biology and Medicine (Maywood). 2016 Jan 18. pii: 1535370215618462.

Tazzyman S, Richards N, Trueman AR et al. Vitamin D associates with improved quality of life in participants with irritable bowel syndrome: outcomes from a pilot trial. BMJ Open Gastro 2015; 2:e000052 doi:10.1136/bmjgast-2015-000052 Free Full Text

Sethuraman G, Marwaha RK, Challa A, et al. Vitamin D: A New Promising Therapy for Congenital Ichthyosis. Pediatrics. 2015 Dec 31. pii: peds.2015-1313. [Epub ahead of print]

Sepehrmanesh Z, Kolahdooz F, Abedi F, et al. Vitamin D Supplementation Affects the Beck Depression Inventory, Insulin Resistance, and Biomarkers of Oxidative Stress in Patients with Major Depressive Disorder: A Randomized, Controlled Clinical Trial. The Journal of Nutrition. 2015 Nov 25. pii: jn218883. [Epub ahead of print]

Tukvadze N, Sanikidze E, Kipiani M, et al. High-dose vitamin D3 in adults with pulmonary tuberculosis: a double-blind randomized controlled trial. American Journal of Clinival Nutririon 2015 102: 1059-1069 Abstract


Hollis BW, Wagner CL, Howard CR, et al. Maternal Versus Infant Vitamin D Supplementation During Lactation: A Randomized Controlled Trial. Pediatrics. 2015 Sep 28. pii: peds.2015-1669.
Le Roy C, Meier M, Witting S, et al. [Effect of supplementation with a single dose of vitamin D in children with cerebral palsy. Preliminary randomised controlled study]. [Article in Spanish]. Revista Chileña Pediatrica. 2015 Oct 12. pii: S0370-4106(15)00181-3. doi: 10.1016/j.rchipe.2015.07.015.
Kuchay MS, Jevalikar GS, Mithal A, Mishra SK, Dang N. Efficacy and safety of a single monthly dose of cholecalciferol in healthy school children. Journal of Pediatric Endocrinology and Metabolism. 2015 Sep 3. pii: /j/jpem.ahead-of-print/jpem-2015-0187/jpem-2015-0187.xml. doi: 10.1515/jpem-2015-0187.
Topal IO, Kocaturk Goncu OE, Gungor S, et al. Does replacement of vitamin D reduce the symptom scores and improve quality of life in patients with chronic urticaria? Journal of Dermatological Treatment. 2015 Aug 21:1-19. [Epub ahead of print]

Dickerson RN, Berry SC, Ziebarth JD, et al. Dose-response effect of ergocalciferol therapy on serum 25-hydroxyvitamin D concentration during critical illness.
Nutrition. 2015 Apr 4. pii: S0899-9007(15)00127-6. doi: 10.1016/j.nut.2015.03.008.
Ashtari F, Toghianifar N, Zarkesh-Esfahani SH, Mansourian M. Short-Term Effect of High-Dose Vitamin D on the Level of Interleukin 10 in Patients with Multiple Sclerosis: A Randomized, Double-Blind, Placebo-Controlled Clinical Trial.
Neuroimmunomodulation. 2015 Sep 25. Abstract

Simek RZ, Prince J, Syed S, et al. Pilot Study Evaluating Efficacy of two Regimens for Hypovitaminosis D Repletion in Pediatric Inflammatory Bowel Disease.
Journal of Pediatric Gastroenterology and Nutrition. 2015 Jul 20. PubMed

Toghianifar N, Ashtari F, Zarkesh-Esfahani SH, Mansourian M. Effect of high dose vitamin D intake on interleukin-17 levels in multiple sclerosis: A randomized, double-blind, placebo-controlled clinical trial. Journal of Neuroimmunology. 2015 Aug 15;285:125-8. doi: 10.1016/j.jneuroim.2015.05.022.

Schall JI, Hediger ML, Zemel BS, et al. Comprehensive Safety Monitoring of 12-Month Daily 7000-IU Vitamin D3 Supplementation in Human Immunodeficiency Virus-Infected Children and Young Adults. JPEN J Parenter Enteral Nutr. 2015 Jul 9. pii: 0148607115593790.

Dudenkov, D. et al. Changing incidence of serum 25-hydroxyvitamin D values above 50 ng/mL: A 10-Year Population-Based Study. Mayo Clinic Proceedings Mayo Clin Proc 2015; 90(5): 577-586. Free Full Text

Holick, M. Vitamin D is not as toxic as was once thought: A Historical and an Up-to-Date Perspective. Mayo Clinic Proceedings 2015; 90(5): 561-564. View Text

Mohammadian S, Fatahi N, Zaeri H, Vakili MA. Effect of vitamin d3 supplement in glycemic control of pediatrics with type 1 diabetes mellitus and vitamin d deficiency. Journal of Clinical and Diagnostic Research. 2015 Mar;9(3):SC05-7. doi: 10.7860/JCDR/2015/10053.5683. Free Full Text

Kaur P, Mishra SK, Mithal A. Vitamin D toxicity resulting from overzealous correction of vitamin D deficiency. Clinical Endocrinology (Oxford). 2015 Jun 6. doi: 10.1111/cen.12836.
Bae SH, Shin YJ, Kim HK, Hyon JY, Wee WR, Park SG. Vitamin D Supplementation for Patients with Dry Eye Syndrome Refractory to Conventional Treatment. Scientific Reports. 2016 Oct 4;6:33083. doi: 10.1038/srep33083. Free Full Text
Amrein K, Sourij H, Wagner G,  et al. Short-term effects of high-dose oral vitamin D3 in critically ill vitamin D deficient patients: a randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study. Critical Care. 2011;15(2):R104. doi: 10.1186/cc10120. Free Full Text