Tyypin 2 diabeteksen lääkehoito on skandaali

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on saada tyypin 2 diabeetikot ajattelemaan ja keskustelemaan lääkityksestä, ruokavaliosta, liikunnasta ja ravintolisistä. Kaikki diabeetikot ja varsinkaan lääkärit eivät ehkä pidä tästä kirjoituksesta, koska osoitan siinä kuinka hataralla pohjalla diabeteksen lääkehoito on. Pelkkä verensokerin hallinta ei ehkäise sydänkohtauksia, aivohalvauksia, silmä-, hermo- ja munuaisvaurioita, vaikka lääkärit ja potilaat on saatu niin uskomaan. Tyypin 2 diabetes ei ehkä olekaan parantumaton sairaus. Sen hoidossa tulee ehkäistä ja vaimentaa hapetusstressiä ja kroonista matala-asteista tulehdusta. Siinä auttavat vhh-ruokavalio ja monet ravintolisät.

Diabeteslääkkeet eivät ehkäise – vastoin odotuksia ja lupauksia – diabeetikkojen sydäntauteja, ilmenee uusista tutkimuksista. Ne tehtiin Januvialla (sitagliptinini) ja Lyxumialla (liksiisenatidi). Monet asiantuntijat ovat nyt pettyneitä ja ovat sitä mieltä, ettei tällaisia kalliita tutkimuksia enää kannata jatkaa, todettiin American Diabetes Association annual meetingissä (2015). Lue lisää ja katso video MedpageToday (11.56.2015).

Suomen Diabetesliitto on lääketeollisuuden “yhteistyökumppani”. Se tarkoittaa suomeksi sitä, että lääketeollisuus sponsoroi Diabetesliittoa ja kouluttaa sen lukuun toimivat diabeteshoitajat. Muutama vuosi sitten kuuntelin ja katselin erään diabeteshoitajan esitelmän, jossa ei puhuttu sanaakaan ruokavaliosta eikä ravintolisistä. Lääkkeistä sitäkin enemmän, tyypin 2 diabeetikoille suositeltiin insuliinipistoksia. Esitelmöitsijän jokaisen kalvon alanurkassa oli logo Sanofi-Aventis. Se oli siis tehnyt esitelmän valmiiksi diabeteshoitajille. Suomen ja muidenkin maiden diabetesliitot on perustettu lääketeollisuuden käsikassaroiksi, joiden tarkoitus on edistää lääkkeiden myyntiä, ei parantaa taudin ennustetta.

Lääketeollisuus on lahjonut vaikutusvaltaiset diabeteslääkärit edistämään lääkkeiden menekkiä. Siksi he vastustavat vhh-ruokavaliota ja ravintolisiä väittämällä, ettei niitä ole tutkittu eikä niistä ole hyötyä. Katsotaanpa, onko viime vuosien aikana lanseeratuista 30 uudesta diabeteslääkkeestä todellista hyötyä ja ovatko ne turvallisia vai vaarallisia.


Diabetesepidemia

Tyypin 2 diabetes on yleistynyt huimasti liikunnan vähenemisen, väärien ruokatottumusten ja väestön ikääntymisen myötä, mutta lääketeollisuus on myötävaikuttanut siihen, että yhä useampi saa (esi)diabetes-diagnoosin ja samalla loppuiäkseen lääkityksen.

Onko diabetes todella yleistynyt niin paljon kuin julkisuudessa väitetään? Suomessa oli tilastoissa 1950-luvulla noin 5 000 tyypin 2 diabeetikkoa, nyt heitä on jo puoli miljoonaa ja luvun ennustetaan tuplaantuvan vuoteen 2020 mennessä. Yhtenä kasvun syynä on diabeteksen määritelmän muutos vuonna 1997, jolloin Yhdysvaltain Diabetesliitto (American Diabetes Association) alensi paastoveren sokeripitoisuuden normaaliarvon ylärajan 5,6 mmoliin/l. Siten USA:ssa saatiin hetkessä lähes 2 miljoonaa uutta diabeetikkoa.

Samankaltainen, joskin 10 kertaa suurempi muutos tapahtui vuonna 2003, jolloin sama liitto muutti esidiabeteksen määritelmää. Vuonna 2008 Diabetesliitto julisti, että prediabetesta on lääkittävä, elleivät liikunta ja suositeltu (runsaasti hiilihydraatteja sisältävä) ruokavalio alenna verensokeria riittävästi (alle uusien raja-arvojen). Näiden uusien määritelmien johdosta USA:ssa on nyt 46 miljoonaa diabeetikkoa ja esidiabeetikkoa.

Suomessa Kela korvasi vuonna 2013 diabeteslääkkeitä 342 141 potilaalle, joista 282 854 käytti muita lääkkeitä kuin insuliinia (Suomen lääketilasto 2013, sivu 105). Vuonna 2013 diabeteslääkkeitä myytiin USA:ssa 23 miljardilla dollarilla.

Yksikään 2004–2013 markkinoille tulleesta 30 uudesta diabeteslääkkeestä ei ehkäise sydänkohtauksia, aivohalvauksia, sokeutumista eikä muita diabeteksen lisätauteja. Yhdysvaltain lääkevirasto Food and Drug Administration (FDA) – ja Suomessa Fimea – myönsi näille lääkkeille myyntiluvan ainoastaan sillä perusteella, että ne alentavat kohonnutta verensokeripitoisuutta. Koko diabeteslääkebusiness pyörii verensokerin ympärillä. Tämän toissijaisen (surrogaattimarkkerin), verensokeripitoisuuden, mittaaminen ja hoitaminen (päätetapahtumien sijasta) on lääketeollisuudelle helpompaa ja halvempaa. Sydänkohtausten ja -kuolemien, aivohalvausten, munuaisvaurioiden ym. lisätautien tutkiminen on työläämpää ja kalliimpaa, koska se kestää vuosia ja vaatii suuria potilasmääriä. Esimerkiksi IMPROVE-IT-tutkimus, jossa selvitettiin kahden kolesterolilääkkeen vaikutusta päätetapahtumiin (sydänkohtauksiin, aivohalvauksiin ja kuolleisuuteen) vaati 18 000 potilaan 9-vuotisen seurannan.

”Teollisuutta ei kiinnosta, pidentääkö lääkitys diabeetikon elinikää vai ei”, sanoo tohtori David H. Newman, MD, joka toimii tutkimusjohtajana maailmankuulun Mount Sinai Hospitalin Icahn School of Medicinessä New Yorkissa (Newman´s Notes: Diabetes treatment fails).

”Lääkärit eivät ymmärrä diabetesta, eikä lääkehoito sitä paranna”, hän jatkaa. Hän on perustanut puolueettoman lääkäriryhmän theNNT:n, joka analysoi lääketieteellisten hoitojen tehokkuutta. "Me kutsumme sairauden löydöstä taudiksi, mutta toistaiseksi ei ole yhtään kunnon tutkimusta, joka osoittaisi, kuinka meidän tulisi hoitaa itse tautia oireiden sijaan”, Newman sanoo diabeteksen lääkehoidosta.

”Potilaat kuvittelevat lääkäreiden tietävän tarkoin mitä diabetes on, mutta se on harhakäsitys. Laboratoriolukeman (kohonneen verensokerin) hoitaminen taudin sijaan ei ole tiedettä, johon potilaat uskovat hoitonsa perustuvan. Tosiasiassa diabeteksen ja esidiabeteksen uudelleenmäärittely ja monien uusien lääkkeiden lanseeraaminen on johtanut turhaan verensokerin lääkitsemiseen”, Newman toteaa. Moni muu diabeteslääkäri alkaa olla samaa mieltä. Tosiasiassa kaikki veressä kiertävä sokeri (ruokalusikallinen eli 5–7 grammaa) ei ole peräisin ravinnosta, vaan myös maksa valmistaa sokeria (glukoneogeneesi). [Yhtä vähän kaikki veressä kiertävä kolesteroli on peräisin ravinnosta; yli 80 % veren kolesterolista valmistetaan maksassa ja suolessa.]

Lisäksi makeutusaineet voivat lisätä veren sokeripitoisuutta
ja aiheuttaa glukoosi-intoleranssia, koska makeutusaineet vaikuttavat haitallisesti suolistossa inkretiineihin, pääasiassa glukagonin kaltaiseen peptidi 1:een (GLP-1) ja suoliston bakteerikantaan (Suez ym. 2014). Tätä ei monikaan diabeetikko vielä tiedä. Katso video: Dr Jeffrey Bland: Artificial Sweeteners and Diabetes.

"Määräämme lääkkeitä, jotka alentavat hienosti verensokeria, mutta eivät auta yhtään sydänkohtausten ehkäisyssä. Lääkkeet ovat kyseenalaisia myös sokeutumisen ja amputaatioiden ehkäisyssä”, sanoo endokrinologian professori Clifford Rosen (Tufts University School of Medicine). Hän on myös New England Journal of Medicinen apulaispäätoimittaja ja FDAn neuvoa-antavien komiteoiden jäsen.

"Ilman näyttöä diabeteslääkkeiden todellisista hyödyistä lääkärit ja potilaat on jätetty oman onnensa nojaan", sanoo Michiganin yliopiston sisätautiopin professori Sandeep Vijan, joka on tutkinut diabeteslääkkeiden vaikutuksia (MedpageToday 12.12.2014).

Lahjotut asiantuntijat

Amerikkalaisten asiantuntijapanelien jäsenet, jotka alensivat diabeteksen kriteereinä olevia verensokeripitoisuuksia, ovat saaneet vuosittain miljoonia dollareita diabeteslääkkeitä valmistavalta lääketeollisuudelta. Eräänkin komitean 19 jäsenestä 13 on saanut lääkeyhtiöiltä yli 2 miljoonaa dollaria luento- ja konsultaatiopalkkioina vuoden 2009 jälkeen, ilmeni yhtiöiden tilejä tarkastaneen MedPage Today/Milwaukee Journal Sentinelin analyysista.

Vuonna 2010 USA:n Diabetesliitto ilmoitti, että diabeteksen diagnostiikassa tulee käyttää ns. pitkää sokeria, HbA1c. Se voidaan määrittää ilman yön yli paastoa. Esityksen tehneen komitean 14 jäsenestä yhdeksän toimi diabeteslääkkeitä valmistavien tehtaiden luennoitsijoina, konsultteina ja neuvonantajina. Vuosina 2009–2013 komitean jäsenet saivat lääkefirmoilta yli 600 000 dollaria. Vuoden 2003 komitean jäsenten saamista palkkioista ei ole saatavissa vastaavia tietoja. Kuitenkin potilaiden etuja ajavan järjestön Center for Science in the Public Interest mukaan USA:n Diabetesliitto sai vuonna 2002 lääkeyhtiöiltä yli 6 miljoonaa dollaria ja vuonna 2004 yli 7 miljoonaa dollaria.

Erään toisen diabeteksen lääkesuosituksia antaneen komitean 17 jäsenestä 13 toimi lääketeollisuuden luennoitsijoina ja konsultteina. Vuonna 2013 sama asiantuntijaryhmä ilmoitti, että esidiabetesta kuuluu hoitaa lääkkeillä, koska elämäntapamuutos ei toimi! (Samaan tapaan sanoi Suomen Diabetesliiton ravitsemusterapeutti Eliina Aro TV-ohjelmassa Väärällä tavalla terveeksi: "Diabetesta kuuluu hoitaa lääkkeillä, ei ruokavaliolla.") Vuonna 2013 Yhdysvaltain Diabetesliitto sai lääketehtailta yli 8 miljoonaa dollaria, ilmenee liiton veroilmoituksesta. Yhdeksästätoista komitean lääkäristä 13 (puheenjohtaja mukaan luettuna) toimi lääketehtaiden konsultteina, luennoitsijoina ja neuvonantajina. Nämä asiantuntijat ovat saaneet yhteensä 2,1 miljoonaa dollaria vuoden 2009 jälkeen (MedPage Today/Milwaukee Journal-Sentinel).

Onko lääke ystävä vai vihollinen?

Monet FDA:n ja Fimean hyväksymät diabeteslääkkeet voivat aiheuttaa vakavia sivuvaikutuksia, kuten sydänvikoja ja syöpää. Lääkkeiden yliannostus johtaa vuosittain noin 100 000 amerikkalaisen potilaan joutumiseen sairaaloiden ensiapuun hypoglykemioiden (veren alisokerisuuden) vuoksi. Vuosina 1999–2011 yli 300 000 diabeetikkoa joutui sairaalahoitoon hyperglykemian ja yli 400 000 hypoglykemian vuoksi. Hypoglykemian vuoksi hoitoon joutuneiden määrä lisääntyi 12 %, kun uusia lääkkeitä otettiin käyttöön. Hypoglykemian riski on suurin yli 75-vuotiailla. Diabeetikko joutuu todennäköisemmin hypoglykemian kuin hyperglykemian vuoksi sairaalahoitoon (Lipska ym. 2014). Toinen analyysi paljasti noin 3 300 potilaan todennäköisesti kuolleen ja 20 000 joutuneen sairaalahoitoon diabeteslääkkeen sivuvaikutusten johdosta.

FDA huolestui vuonna 2008 diabeteslääkkeiden aiheuttamista sydänongelmista ja alkoi vaatia päätetapahtumatutkimuksia niiltä lääkefirmoilta, joiden lääkkeille oli myönnetty myyntiluvat pelkästään verensokeria alentavan vaikutuksen perusteella. Lääkkeiltä ei oltu vaadittu, että ne oikeasti parantaisivat potilaiden terveyttä, ainoastaan laboratoriolukemaa (verensokeria). Monet vaadituista tutkimuksista ovat vielä kesken, mutta yhdessä on jo ilmennyt vakavia ongelmia. Vuonna 2009 myyntiin hyväksytyn saksagliptiinin (Onglyza) piti ehkäistä sydänkohtauksia, aivohalvauksia ja sydänkuolemia, mutta näin ei käynytkään. Vuonna 2013 New England Journal of Medicinen julkaisemassa lähes 16 500 diabeetikon tutkimuksessa havaittiin, ettei lääke ehkäissyt sydäntapahtumia, vaan päinvastoin lisäsi sydämen vajaatoiminnan vuoksi sairaalahoidon tarvetta 27 %:lla potilaista. Lääke on edelleen markkinoilla, FDA sanoo tutkivansa asiaa.

UKPDS-metformiinitutkimuksessa Englannissa (1998) lääke vähensi diabeetikkojen sydänkuolemia. Potilaita oli vain noin 750 ja heitä seurattiin 10 vuotta. Metformiinia alettiinkin suositella diabeksen ensisijaislääkkeenä. Mutta uudet laajemmat tutkimukset eivät olekaan tuottaneet samanlaisia tuloksia.

Harvardin yliopiston retrospektiivinen tutkimus (Berkovwitz ym. 2014) osoitti, että metformiinia käyttävien diabeetikkojen (n=8964) kuolleisuus oli vähäisempää kuin muita suun kautta nautittuja diabeeteslääkkeitä syövien. Tutkimus ei kuitenkaan osoittanut, että metformiini sinänsä vähentaisi kuolleisuutta.

Vuoden 2008 ACCORD-trial osoitti yli 10 000 diabeetikon 3,5-vuotisessa seurannassa, että metformiini ja muut lääkkeet lisäävätkin 22 % kokonaiskuolleisuutta ja 35 % sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta tyypin 2 diabeetikoilla, joiden verensokeria alennetaan aggressiivisella lääkityksellä. Suurin osa suomalaisista tyypin 2 diabeetikoista saa edelleen metformiinia. Kanadalaisen tutkimuksen mukaan metformiini voi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa, joka on yleistynyt ja jonka hoidosta nyt on noussut Suomessa kova oppiriita. Metformiini aiheuttaa usein B12-vitamiinin puutoksen, jolloin muisti heikkenee (Iltalehti 2.1.2015). Uusi iso tutkimus vahvistaa asian. Siihen osallistui 3 700 yli 50-vuotiasta tyypin 2 diabetesta sairastavaa, jotka olivat olleet metformiinilääkityksellä vähintään puoli vuotta. Heitä verrattiin 13 000 samanikäiseen terveeseen. Metformiinia syöneistä 7 % (mikä li kaksi kertaa enemmän kuin verrokeista) sai B12-vitamiinin puutteen. Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Societyssa (Iltalehti 23.3.2017).

Suomen Sydänliiton ex-ylilääkäri Mikko Syvänne (joka oli diabeteksen käypä hoito -työryhmän jäsen 2013) kirjoitti ACCORD-tutkimuksesta (2008) näin Duodecimissa (2014): "Yhdysvaltalais-kanadalaisen ACCORD-tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko tiukalla glukoositasapainolla vähentää sydän- ja verisuonitapahtumia suuren riskin tyypin 2 diabeetikoilla (Action to Control Cardiovascular Risk in Diabetes Study Group 2008). Tutkimukseen osallistui yli 10 000 henkilöä. Tehostetun hoidon ryhmässä tavoite oli HbA1c-arvo alle 6 % ja tavanomaisen hoidon ryhmässä 7,0 – 7,9 %. Primaarisena päätemuuttujana oli ei-fataalien (ei kuolemaan johtavien) aivohalvausten tai sydäninfarktien ja kardiovaskulaarikuolleisuuden yhdistelmä.
"Tehostetun hoidon ryhmässä hyperglykemian hoito oli varsin voimaperäistä ja jo neljässä kuukaudessa HbA1c-arvo oli pienentynyt 8,1 %:sta 6,7 %:iin. Kaikki käytettävissä olevat hoitokeinot (sulfonyyliureat, metformiini, insuliiniherkisteet, akarboosi, eksenatidi ja insuliinit) olivat hyväksyttyjä. Tulos saavutettiin melkoisella polyfarmasialla. Tavanomaisen hoidon ryhmässä HbA1c-arvo oli vuoden kuluttua 7,5 %.

"Kolmen ja puolen vuoden seurannan jälkeen ryhmien välillä ei todettu eroja primaarisessa päätetapahtumassa, sillä 6,9 % tehostetun hoidon ryhmässä ja 7,2 % verrokeista täytti kriteerit (HR 0,90, p = 0,16). Valitettavaa oli, että tehostettu hoito jouduttiin keskeyttämään kolmen ja puolen vuoden kuluttua lisääntyneen kuolleisuuden takia (22 % suurempi verrattuna tavanomaiseen hoitoon). Tehostetun hoidon ryhmässä todettiin myös 35 % enemmän kardiovaskulaarikuolemia. Tämä tarkoittaa yhtä ylimääräistä kuolemaa 95:ttä tyypin 2 diabeetikkoa kohti 3,5 vuoden aikana ACCORD-tutkimuksen mukaisessa hoidossa."

Suomeksi sanottuna: verensokerin tehostettu hoito pyrkimyksenä lähes normaali glykohemoglobiini (HbA1c) pitkään tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla ei vähennä sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuutta.

ADVANCE-tutkimuksessa – joka tehtiin noin 1 000 potilaalla 20 maassa Aasiassa, Australiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa – viiden vuoden tehostettu verensokerin lääkehoito (keskimäärin HbA1c-arvoon ≤6,5 % eli 48 mmol/mol) ei merkitsevästi vähentänyt kuolemia eikä makroverenkierron muutoksia verrattuna entiseen vakiohoitoon, jonka tuloksena HbA1c oli keskimäärin 7,3 %. Diabeettiset munuaisvauriot vähenivät kuitenkin ∼20 %.

FDA myönsi myyntiluvan eräälle lääkkeelle kahden 1990-luvulla julkaistun kliinisen tutkimuksen perusteella, joissa oli osoitettu lääkkeen alentavan verensokeria ja vähentävän diabeettisia makro- ja mikrovaltimoiden vaurioita silmissä, hermostossa ja munuaisissa. Mutta nyt onkin käynyt ilmi, että toinen noista tutkimuksista oli tehty tyypin 1 diabeetikoilla, joka on ihan eri sairaus kuin tyypin 2 diabetes, johon lääke oli saanut käyttötarkoituksen. Kaiken kukkuraksi tutkittujen potilaiden verensokerit olivat olleet poikkeuksellisen paljon koholla, ja heille oli asennettu insuliinipumput tai he olivat saaneet päivittäin kolme insuliinipistosta. Heidän tautinsa oli siis aivan toisenlainen kuin tyypin 2 diabetes, johon uusi käyttötarkoitus myönnettiin. Jopa tutkijat itse olivat varoittaneet käyttämästä tämän tutkimuksen tuloksia tyypin 2 diabeteksen hoito-ohjeina.

FDA:n edustaja Jeff Ventura myöntää, ettei verensokerin hoitaminen vähennä makroverisuonten vaurioita. "Näytön vaatiminen siitä, että diabeteslääkitys ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja, asettaisi kohtuuttomia esteitä uusien lääkkeiden kehitykselle”, hän kirjoitti sähköpostissa. Kuitenkin juuri sydänkohtaukset tappavat 80 % tyypin 2 diabeetikoista. Muiden lisätautien riski on paljon pienempi. Keski-ikäisenä tyypin 2 diabetekseen sairastuvalla on 2,6 prosentin riski sokeutua ja 3,5 prosentin riski saada vakava munuaisvaurio. Kuitenkin lääkärit lääkitsevät kaikkia esidiabeetikkoja juuri näiden pienten riskien vuoksi.

Diabetesmaailmassa vallitsee yleinen käsitys, että verensokerin hallinta on taudin hyvää hoitoa. Se tarkoittaa lääkitystä, joka alentaa verensokeria lähemmäs ei-diabeetikkojen lukemia. Kuitenkin tiukka verensokerin hallinta (HbA1c alle 7 %) lääkkein aiheuttaa hypoglykemiaa ja sen komplikaatioita, tajuttomuuskohtauksia ja kuolemia, etenkin ikääntyneillä diabeetikoilla. On todennäköistä, että iäkkäitä tyypin 2 diabetikkoja ylilääkitään (insuliinilla ja muilla lääkeillä) (Lipska ym. 2015).

Ketoasidoosia uusista lääkkeistä
Kolme uutta tyypin 2 diabetekseen tarkoitettua SGLT2-estäjää (lääkettä) – kanagliflotsiini (Invokana), dapagliflotsiini (Farxiga) ja empagliflotsiini (Jardiance) – voi aiheuttaa ketoasidoosin, varoittaa Yhdysvaltain lääkelaitos FDA. Yhdysvalloissa on todettu maaliskuun 2013 ja kesäkuun 2014 välisenä aikana 20 näiden lääkkeiden aiheuttamaa ketoasidoosia. Voimme siis todeta, ettei ole lääkettä ilman sivuvaikutuksia. Lue lisää alla olevasta linkistä.

Three Diabetes Drugs Linked to Ketoacidosis, FDA Warns. MedPageToday 15.5.2015

”Esidiabeetikkojen lääkitseminen on järjetöntä”

Lääketeollisuuden lahjomat asiantuntijat väittävät, että esidiabeteksen lääkitseminen ehkäisee tilan muuttumista varsinaiseksi diabetekseksi. Mikään pätevä tutkimus ei tue tällaista väitettä. Esidiabeetikkojen hoitaminen diabeteslääkkein on todella hullua, sanoo British Columbian farmasiatieteiden professori James McCormack, PharmD, joka on tutkinut diabeteslääkitystä. Esidiabeetikkojen lääkitseminen ehkäisee noin 15 %:lla taudin etenemistä varsinaiseksi diabetekseksi, hän sanoo. Vhh-ruokavalio ja säännöllinen kuntoliikunta ovat paljon tehokkaampia kuin lääkitys. Vuonna 2002 julkaistu laaja tutkimus osoitti, että ruokavalion muutos ja liikunta ehkäisivät etenemisen 58 prosentilla, mutta metformiini vain 31 prosentilla. Toisin päin katsottuna vain 5 % ruokavaliolla ja kuntoliikunnalla olleista sairastui diabetekseen, kun metformiinia saaneista sairastui 7,8 % ja lumetta saaneista 11 %. Vhh-ruokavalio laihduttaa ja alentaa HbA1c:tä paremmin kuin lääkitys ja vhh:ta noudattavat diabeetikot tarvitsevat vähemmän lääkkeitä, kertovat toisistaan riippumattomat tutkimukset (Mayer ym. 2014, Feinman ym. 2014, Johansson ym. 2014).

"Diabetesliittojen ravitsemusohjeet ovat järjettömiä, sillä diabeetikkoja neuvotaan syömään paljon hiilihydraatteja, joita he eivät siedä", sanoo ruotsalainen dosentti Ralf Sundberg.

Tänä päivänä 86 miljoonaa amerikkalaista täyttää uudet esidiabeteksen kriteerit ja 26 miljoonaa diabeteksen kriteerit. Yhteensä tämä tekee yli 45 % aikuisväestöstä. Ei ihme, että lääketeollisuudella menee hyvin ja rahaa riittää lääkäreiden lahjontaan.

Liraglutidi

FDA on hyväksynyt diabeteksen hoitoon lääkkeitä huolimatta niiden vakavista sivuvaikutuksita. Liraglutidi (Victoza), injisoitava diabeteslääke, sai myyntiluvan vuonna 2010, koska sen oli osoitettu tutkimuksissa alentavan kohonnutta verensokeria. Kolme FDA:n asiantuntijalääkäriä varoitti lääkkeen haittavaikutuksista ja vastusti myyntiluvan myöntämistä. He huomauttivat, että lääke voi lisätä kilpirauhassyövän ja sydäntaudin riskiä. Lisäksi kaksi FDA:n neuvonantajakardiologia äänesti myyntilupaa vastaan. Toinen heistä, tohtori Karen Murry Mahoney huomautti raportissaan, ettei ole mitään pakottavaa syytä hyväksyä uutta lääkettä, jonka turvallisuudesta ei ole takeita, koska diabeteksen hoitoon on jo olemassa 11 eri luokkiin kuuluvaa lääkettä. Vastalauseista huolimatta FDA hyväksyi liraglutidin ja kolme muuta samaan luokkaan (GLP-1-reseptorin vastavaikuttajat) kuuluvaa uutta lääkettä, jotka kaikki olivat aiheuttaneet jyrsijöillä kilpirauhassyöpää. Lisäksi nämä lääkkeet on liitetty vakavaan haimatulehdukseen ja haimasyöpään. FDA:n puhemies Ventura sanoi, että diabeetikot tarvitsevat uusia lääkkeitä ja sillä siisti.

Vuonna 2012 Public Citizen -järjestö pyysi FDA:ta vetämään liraglutidin pois markkinoilta. Lääkkeen hyödyistä ei ole näyttöä ja FDA hyväksyy usein käyttöön vaarallisia lääkkeitä, perusteli järjestön johtaja, tohtori Michael Carome, MD. Vuonna 2014 FDA hylkäsi pyynnön.

Novo Nordisk, liraglutidin (Victoza) valmistaja sai juuri FDA:lta myyntiluvan vielä suurempiannoksiselle injisoitavalle liraglutidille (kauppanimeltään Saxenda), käyttötarkoituksena painonhallinta, mukaan luettuina myös esidiabeetikot. Saxendaa saa määrätä 3 mg/vrk-annos ihmisille, joiden painoindeksi (BMI) on kroonisesti vähintään 30 kg/m2 tai diabeetikoille, joiden BMI on vähintään 27 kg/m2. Victozan nimellä myytävän liraglutidin annos diabeetikoille on 1,2 tai 1,8 mg/vrk. Sitä suurempi annos (3 mg/vrk) voi aiheuttaa vielä enemmän hypoglykemioita. Novo Nordiskin edustaja Michael Bachner sanoo liraglutidin olevan luokkansa johtava lääke maailmassa ja että sen on osoitettu alentavan amerikkalaisten tyypin 2 diabeetikkojen verensokeria. Lääke on glukagoninkaltaisen peptidi-1:n (GLP-1) reseptorin herkistäjä. FDA vaati painamaan varoituksen Saxendan myyntipakkaukseen: ”Lääkkeen on todettu aiheuttavan jyrsijöille kilpirauhassyöpää (thyroid C-cell tumors). Saxendaa ei pidä määrätä potilaille, joilla itsellä tai sukulaisilla on kilpirauhassyöpää (medullary thyroid carcinoma, MTC tai multiple endocrine neoplasia syndrome type 2)”.

Voiko diabeteksesta parantua?

Diabetes ei ehkä olekaan pysyvä ja parantumaton sairaus, kuten meille on opetettu. Diabetesta voidaan verrata alkoholismiin. Siitä paranee, kunhan lopettaa juomisen. Samalla tavalla diabetes voidaan ”parantaa” vähähiilihydraattisella (vhh)ruokavaliolla, kuntoliikunnalla, ravintolisillä ja suolistoleikkauksella (gastric by-pass surgery). Et voi tulla humalaan, jollet juo liikaa. Samoin et voi saada tyypin 2 diabetesta, ellet syö väärin ja liikaa. Valitettavasti useimmat tyypin 2 diabeetikot haluavat lääkäriltään suun kautta tai pistoksena otettavan lääkkeen, jonka he uskovat korjaavan veren sokerihäiriön ja laihduttavan heitä (kuitenkin yleensä alle 5 %), jolloin he voivat jatkaa entisiä ruoka-, juoma- ja liikuntatapojaan (liikunnan puutetta). Tyypin 2 diabeetikko voi päästä remissioon ilman lääkkeitä, jopa pelkällä vhh-ruokavaliolla, kuten tohtori Eric Westman esitelmässään kertoo. Vielä parempi tulos saavutetaan, kun siihen lisätään antidiabeettisia ravintolisiä. Esim. ubikinonin yhdistäminen metformiinihoitoon suojaa munuaisia paremmin kuin metformiini yksin, osoittaa uusi rottatutkimus. Diabeteslääkitys on osoittautunut pahaksi pettymykseksi, suorastaan skandaaliksi, kuten paljolti muukin "näyttöön perustuva lääketiede", kuten British Medical Journalin entinen päätoimittaja Richard Smith kirjoitti lehden verkkosivulla.

Tyypin 1 diabeksessa hyvä verensokerin hallinta vähentää kuolleisuutta (Orchad ym. 2015).

Richard Smith: Medical research—still a scandal. BMJ 31.1.2014

The Slippery Slope: A Bittersweet Diabetes Economy. MedPageToday 12.12.2014

Berkowitz SA, Krumme AA, Avorn J, et al. Initial Choice of Oral Glucose-Lowering Medication for Diabetes Mellitus: A Patient-Centered Comparative Effectiveness Study. JAMA Internal Medicine. 2014 Oct 27. [Epub ahead of print]
Feinman RD, Knapp Pogozelski W, Astrup A, et al. Dietary Carbohydrate restriction as the first approach in diabetes management. Critical review and evidence base. Nutrition 2014 open access Free Full Text
Johansson L. Guldbrand H, Lundberg AK, Nyström FH. Advice to follow a low-carbohydrate diet has a favourable impact on low-grade inflammation in type 2 diabetes compared with advice to follow a low-fat diet. Annals of Medicine, 2014; 46: 182–187 DOI: 10.3109/07853890.2014.894286 Free Full Text

Suez J, Korem T, Zeevi D, et al. Artificial sweeteners induce glucose intolerance by altering the gut microbiota. Nature 2014 Oct; 514, 181–186 doi:10.1038/nature13793

Orchard T, et al. Association between 7 years of intensive treatment of type 1 diabetes and long-term mortality. JAMA 2015; DOI: 10.1001/jama.2014.16107.

Lipska KJ, Ross JS, Miao Y, et al. Potential Overtreatment of Diabetes Mellitus in Older Adults With Tight Glycemic Control. JAMA Internal Medicine 2015; DOI: 10.1001/jamainternmed.2014.7345.