Astma ja tulehdussytokiinit

Tässä katsauksessa ei mainita nimeltä mitään valmisteita. Niistä kiinnostuneita kehotetaan kääntymään asiantuntijan puoleen.

Tutkittua tietoa

Soijan isoflavonodit vaimentavat astmaakion tulehdussytokiineja yhtä tehokkaasti kuin astmasumuteet, kertoo uusi tutkimus. Omega-3-rasvahapot, erityisesti EPA, ehkäisevät urheilijoiden ja kuntoilijoiden astmaa ja astmankaltaisia oireita, kirjoittavat amerikkalaiset urheilulääkärit. Esim. USA:n uimamaajoukkue käyttää farmaseuttista kalaöljyä, joka sisältää runsaasti EPA-rasvahappoa.

Astmaa pidetään ja hoidetaan nykyisin pääasiassa tulehdustautina. Tulehduksen pääsyynä pidetään interleukiini 8:aa (IL8) (J Allergy Clin Immunol. 2004;114(3):671-6). Raportti kertoo, että myös D-vitamiinin otto ravintolisänä tehostaa astman hoitoa glukokortikosteroideilla. Lapset voivat ottaa D-vitamiinia turvallisesti aina 25 µg:aan/vrk ja aikuiset 100 µg:aan/vrk asti, kirjoittaa Kansanterveyslaitoksen entinen tutkimusprofessori Antti Aro Duodecimissa (2005). Virallinen saantisuositus on vain 7,5 µg/vrk.

Tulehdusta aiheuttava eikosanoidien luokka on myös isoprostaanit, joita syntyy solukalvoilla ravinnon arakidoni- ja DHA-rasvahapoista. Tulehdus aiheuttaa kudoksiin hapetusstressin. Hapetusstressi ja tulehdus yhdessä pitävät yllä ja pahentavat tautia. Siksi astmapotilaan tulisi saada sekä tulehdusta että hapetusstressiä hillitsevää ihoitoa – mieluiten turvallisten luonnontuotteiden (eikä ensisijaisesti synteettisten lääkkeiden) muodossa. Vaikka aspiriini edistää tulehdusta ehkäisevän resolviini E1:n syntyä EPA-rasvahaposta, aspiriini ei sovi kaikille astmaatikoille (lue uutinen).

Sytokiinit ovat elimistössä syntyviä yhdisteitä, jotka säätävät tulehdusreaktioita kaikissa soluissamme ja kudoksissamme, niin myös keuhkoputkissa. Kortisonihoito tähtää juuri haitallisten sytokiinien hillintään ja niiden toimintojen vaimentamiseen. Kemialliselta rakenteeltaan sytokiinit ovat aminosokereita (glykoproteiineja).

Astmassa vaikuttavia geenejä ja niiden koodaamia sytokiineja on useita. Jotkut viimemainituista – interleukiini 1 (IL)-1, tuumorinekroositekijä (TNF-alfa) ja IL-6 ja IL8 – ovat osallisia myös muissa kronisissa sairauksissa, kuten keuhkoahtaumataudissa, nivelreumassa ja suoliston tulehdustaudeissa (Crohnin taudissa ja haavaisessa paksusuolen tulehduksessa) sekä masennuksessa. Tietyt sytokiinit – IL-4, IL-5, IL-9 and IL-13 – taas osallistuvat spesifisiin allergisiin reaktioihin. Niitä syntyy pääasiassa Th2- lymfosyyteistä (T helper type 2 [Th2]). Th2-solut erittävät interleukiineja IL-4, IL-5, IL-9 ja IL-13, kun taas Th1-lymfosyytit erittävät IL-2:a ja interferoni-alfaa. Monosyytit ja lymfosyytit erittävät IL10:tä, joka vaimentaa tulehdusta mm. astmassa. D-vitamiini edistää IL10:n tuotantoa, jonka vuoksi siitä on havaittu olevan kliinistä hyötyä etenkin lasten astman lisähoitona (lue lisää). Myös probioottiset bakteerit, etenkin LGG, lisäävät IL10:tä, mikä selittää osittain niiden oireita lievittävää vaikutusta. Vaikeaa lääkeresistenttiä astmaa sairastavien potilaiden veressä on tavallista enemmän TNF-alfaa, kertoo uusi tutkimus.

Astmassa vaikuttavia geenejä ja niiden vaikutustapoja (taulukko)

Th2-sytokiinien esto astmassa on tutkijoiden kiinnostuksen kohteena. Niiden runsas eritys astmassa ja muissa allergisissa taudeissa tukee ns. hygieniateoriaa, jonka mukaan liika siisteys lisää allergioita. Ellei ihminen altistu bakteeri-infektioille, eikä liassa oleville endotoksiineille, syntyy Th1- ja Th2-solujen välille tasapainohäiriö. Koe-eläin- ja väestötutkimukset tukevat tätä teoriaa.

Nykykäsityksen mukaan Th1-solujen stimulointi voi hillitä Th2-solujen erittämästä haitallisia sytokiineja ja hillitä siten astmaa ja muita allergisia tulehdusreaktioita. Th1/Th2 epätasapaino on tyypillistä paitsi astmassa myös atooppisessa ihottumassa ja lehmänmaitoallergiassa. D-vitamiini ja probiootit korjaavat epätasapainoa ja voivat siten lievittää ja parantaa oireita.

Tulehdussytokiinit (mm. TNF-alfa) voivat heikentää insuliinin tehoa estämällä adiponektiinin synteesiä rasvasoluissa (adiposyyteissä). Tämä näkemys vahvistaa käsitystä, jonka mukaan diabetes – kuten myös astma, valtimonkovetustauti ja verenpainetauti – ovat pohjimmiltaan tulehdussairauksia aivan kuten reumataudit. Kalaöljyn EPA-rasvahappo (erityisesti etyyli-EPA) hillitsee tehokkaasti TNF-alfaa, joten farmaseuttista kalaöljyä tulisi käyttää hyväksi astman ja muiden tulehdustautien ehkäisyssä ja täydentävässä hoidossa. Myös CLA vaimentaa useita tulehdussytokiineja.

Uudet tutkimukset osoittavat, että astmaan sairastuvat lapset ja nuoret syövät liian vähän antioksidantteja. Liian vähäinen C-vitamiinin ja karotenoidien pitoisuus paljastuu verikokeissa (jos vain lääkäri ymmärtää niin määrätä). Uusien tutkimusten mukaan antioksidantitkin vaimentavat tulehdusstokiineja. Tämä "uuden" vaikutustavan vuoksi ymmärrämme nyt entistä paremmin, miksi antioksidanteista on hyötyä monissa keskenään erilaisissa taudeissa. Niissä kaikissa vallitsee hapetusstressi sekä tulehdus (inflammaatio), joita kumpaakin antioksidantit hillitsevät.

Tohtori Lisa A.Croenin tutkimuksen mukaan allergiaa ja astmaa sairastavat naiset ovat muita alttiimpia synnyttämään autistisen lapsen. Syynä ovat ilmeisesti autoimmmuunitaudeissa elimistössä riehuvat tulehdussytokiinit (IL8 ym.), jotka vaikuttavat haitallisesti sikiön geeneihin. Tässä jälleen yksi uusi hyvä syy suositella odottaville äidelle hyvin puhdistettua kalaöljyä, E-EPAa. E-EPA ja karnosiini näet vaimentavat tulehdussytokineja (lue uutinen).

Geenien merkitys astmassa

Ihmisessä on noin 32 000 geeniä. Monet niistä koodaavat astmaan vaikuttavia sytokiineja tuottavia geenejä kromosomissa 5q31–33, joka tuottaa IgE-vasta-aineita. Tässä kromosomin lokuksessa (paikassa) sijaitsee sytokiinigeenejä klusteri, joka koodaa sytokiineja IL-3, IL-4, IL-5, IL8, IL-9 ja IL-13, sekä IL-12:n beetaketjua. Toinen sytokiineja koodaava lokus on paikannettu kromosomissa 12. Se tuottaa interferoni-gammaa, joka hilitsee Th2-valkosolujen toimintaa. Geenit näyttävät siis säätävän Th1- ja Th2-solujen tasapainoa.

Geenitutkijat ovat havainneet, että ravintotekijät vaikuttavat geeneihin, mikä selittää ravitsemushoidolla saatuja hyviä kokemuksia. Esimerkiksi kalaöljyn EPA-rasvahappo tuottaa soluissa hyviä eikosanoideja, jotka ehkäisevät tulehdusta aiheuttavia sytokiineja. Elimistö tekee EPAsta 15-epilipoksiinia, joka on erittäin vahva tulehdusta estävä eikosanoidi. Ottamalla EPAa ruuan lisänä – mieluiten tehokkaana farmaseuttisena kalaöljynä – voimme tehokkaasti ehkäistä ja hillitä elimistössä vallitsevaa tulehdustilaa. Uusien tutkimusten mukaan etyyli-EPA toimii paitsi rasvahappona myös antioksidanttina.

Pahoja sytokiineja ja hapetusstressiä hillitseviä – ja luonnollista vastustuskykyä parantavia –luonnonaineita ovat:

Karnosiini
Helokkiöljy
Etyyli-EPA
CLA
Antioksidantit ja vapaat radikaalit
Maitohappobakteerit
Vihersimpukkauute

Lue lisää suomeksi TNF:sta ja muista sytokiineista

Viiteet:
Jussi Karjalainen. Genetic and environmental influence of asthma and related phenotypes. The effect of profession and inflammatory cytogene genes IL1A, IL1B and IL10. Väitöskirja 2003.

DeKorte CJ. Current and emerging therapies for the management of chronic inflammation in asthma. Am J Health Syst Pharm. 2003;60(19):1949-59 [PubMed]

Peter J. Barnes Th2 cytokines and asthma: an introduction. Respir Res. 2001; 2 (2): 64–65 [Full text]

John W. Steinke and Larry Borish Th2 cytokines and asthma — Interleukin-4: its role in the pathogenesis of asthma, and targeting it for asthma treatment with interleukin-4 receptor antagonists. Respir Res. 2001; 2 (2): 66–70 [Full text]
James L. Lordan and Ratko Djukanovic. Anti-inflammatory drugs in asthma: the pathophysiology of Asthma. Progress in Inflammation Research, (M. J. Parnham, Ed.) 1999 Birkhäuser Verlag, Basel (Switzerland) [Abstract]
Harik-Khan RI, Muller DC, Wise RA. Serum vitamin levels and the risk of asthma in children. Am J Epidemiol. 2004 Feb 15;159(4):351-7 [PubMed]
Rubin RN, Navon L, Cassano PA. Relationship of serum antioxidants to asthma prevalence in youth. Am J Respir Crit Care Med. 2004 Feb 1;169(3):393-8 [PubMed]
Gilliland FD, Berhane KT, Li YF, et al. Children's lung function and antioxidant vitamin, fruit, juice, and vegetable intake. Am J Epidemiol. 2003 Sep 15;158(6):576-84. [PubMed]