D-vitamiinisota: Lääkärit vastaan ravitsemustieteilijät

Lääkärit tuohtuivat D-vitamiinin alhaisista ravitsemussuosituksista
"Vahingollista kuin tupakkateollisuus"Lääkärit arvostelevat Iltalehdessä kovin sanoin ravitsemustieteilijöiden näkemyksiä suomalaisten D-vitamiinin saantisuosituksista. Lääkärit tyrmäävät apulaisprofessori Ursula Schwabin pelottelut D-vitamiinin yliannostelusta. Myös Ruotsissa lääkärit vaativat toimia yleisen D-vitamiinin puutteen korjaamiseksi.


Valtion ravitsemusneuvottelukunta nosti torstaina julkistetuissa uusissa ohjeissaan D-vitamiinin suosituksia 2,5 mikrogrammalla. Nyt saantisuositus yli 2-vuotiaille lapsille, nuorille ja aikuisille on 10 mikrogrammaa vuorokaudessa. Yli 75-vuotiaille suositellaan puolestaan 20 mikrogramman annosta.

Ravitsemussuosituksissa mainitaan erikseen, ettei yli 20 mikrogramman annoksista ole havaittu olevan hyötyä ja että tätä suuremmat valmistemäärät voivat olla jopa "haitallisia pitkäaikaisesti käytettynä".

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Hannu Vierola sekä [farmakologian] emeritusprofessori Ilari Paakkari eivät ole uskoa korviaan.

Lääkärit suosittelevat ravitsemustieteilijöihin nähden lähes viisinkertaista annosta.

- D-vitamiinin saantisuositus nousi yli 2-vuotiailla ja aikuisilla vain 10 mikrogrammaan päivässä. Tuo riittää vain alle 1-vuotiaalle vauvalle, Vierola tuhahtaa.

Täysin eri suositukset
Paakkari puolestaan siteeraa American Geriatric Societyn (AGS) joulukuussa 2013 annettua konsensuslausumaa, jonka mukaan ikääntyneiden luuston terveys edellyttää D-vitamiinin päivittäistä, peräti 100 mikrogramman lisäannoksen käyttöä.

- Edellisessä Suomen ravitsemussuosituksessa 60-vuotiaiden suositeltu annos oli 20 mikrogrammaa, mutta nyt sitä suositellaan vasta yli 75-vuotiaille. Minua ihmetyttää suuresti, miksi suositusta vanhusten kohdalla laskettiin, vaikka juuri he tarvitsevat D-vitamiinia muita enemmän.

Paakkari muistuttaa myös, että Yhdysvallat sijaitsee maantieteellisesti alempana [etelämpänä] kuin Suomi.

- Kyllähän järkikin sanoo, että täällä pohjoisessa tarvitaan vielä enemmän D-vitamiinia. Siitä huolimatta Yhdysvalloissa suositellaan 100 mikrogrammaa ja Suomessa ravitsemussuositus on vain 10 mikrogrammaa. Siinä on melkoinen ero. Hämmästelen tätä suuresti, hän sanoo.

Ikääntyneet tarvitsevat D-vitamiinia enemmän, koska he viettävät paljon aikaa sisätiloissa ja pukeutuvat lisäksi peittäviin vaatteisiin. Lisäksi ikääntyneen ihmisen iho ei muuta auringosta saatavaa D-vitamiinia hyödyksi yhtä tehokkaasti kuin nuorella ihmisellä.

- Se, että sinne ohjeisiin on kirjattu tuo yli 20 mikrogrammaa ylittävä osuus jotenkin haitallisena, on jotain aivan ihmeellistä. En voi sitä mitenkään ymmärtää, Paakkari myöntää.

Mistä näkemyserot johtuvat?
Erikoislääkäri Vierola ei osaa selittää, miksi lääkäreillä ja ravitsemustieteilijöillä on D-vitamiinin suosituksista täysin toisistaan poikkeavat käsitykset.

- No sanopa se. Sitä lääkäritkin ovat hämmästelleet, Vierola sanoo.

Hänen mukaan on kuitenkin hyvä, että suomalaisten alhaisesta D-vitamiinin saannista on puhuttu mediassa viime vuosina paljon.

Esimerkiksi Lääkärilehdessä (4/2013) esiteltiin viime vuonna THL:n hälyttävät tutkimustulokset, joiden mukaan vain 15 prosenttia suomalaisista yltää kansainvälisiin D-vitamiinisuosituksiin talvella.

- Mutta tällaisilla lausunnoilla ravitsemustieteilijät nollaavat koko D-vitamiiniin liittyvän keskustelun. He tekevät aivan sitä samaa vahinkoa, mitä tupakkateollisuus tekee sydänsairaille, Vierola vertaa.

Vierolan mukaan yksi syy saattaa olla siinä, etteivät ravitsemustieteilijät kohtaa vastaanotollaan D-vitamiinin puutoksesta kärsiviä potilaita. Tämä taas kuuluu lääkäreiden arkeen. D-vitamiinin on tutkittu antavan yli tuhannelle geenille terveydellisesti edistävää tukea.

- Ravitsemusasiantuntijoiden väite, että ruokavalio ja 10 mikrogramman lisä takaa riittävän D-vitamiinin, on virheellinen ja perua ajalta, jolloin riisitaudin ehkäisy oli hoidon ainoa tavoite, Vierola sanoo.

Paakkarikin ihmettelee avoimesti erilaisia näkökantoja.

- Ravitsemustieteilijät ovat akateemisesti koulutettuja, joten tämä tietämättömyys maailmankirjallisuuden ja tuoreiden tutkimustulosten suhteen ihmetyttää. Ehkä niitä tutkimustuloksia ei vain ole haluttu hyväksyä.

- D-vitamiinin suositukset tulisi luovuttaa kliinikkolääkärien ja lääkäritutkijoiden käsiin. Ravitsemustutkijoilla riittää puuhasteltavaa rasvan ja hiilihydraattien parissa, Vierola päättää.

Lääkäreiden kannanotto on vastine Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian apulaisprofessori Ursula Schwabin haastatteluun eilisessä Iltalehdessä.

Gynekologi Hannu Vierolan haastattelu Järviradiossa 31.1.2014

Lääkärit tuohtuivat D-vitamiinin alhaisista ravitsemussuosituksista: "Vahingollista kuin tupakkateollisuus". Iltalehti 24.1.2014

Apulaisprofessori Ursula Schwab: "Huolestuneena olen seurannut". Iltalehti 23.1.2014

D-vitaminbrist –vems ansvar. Läkartidningen