Astma ja kalaöljy: pääkirjoitus

Noin 300 miljoonaa ihmistä koko maailmassa sairastaa astmaa. Sitä potee joka kymmenes koululainen. Astman syynä on krooninen tulehdus, joka ahtauttaa ja tukkii hengitysteitä. Valitettavasti astman lääkehoito ei ole niin tehokasta kuin toivotaan: puolet potilaista ei saa lääkityksestä haluttua apua. Osa potilaista tulee vastustuskykyiseksi keuhkoputkia laajentaville beta-agonistilääkkeille ja kortisonisumutteille. Ja lisäksi niillä on ikäviä sivuvaikutuksia. Näistäkin syistä kalaöljyn ja muiden ravintolisien käyttö on herättänyt tutkijoiden kiinnostusta astman hoidossa. Urheilulääketieteeseen erikoistuneet tutkijat Timothy D. Mickleborough ja Martin R. Lindley ovat laatineet erinomaisen pääkirjoituksen kalaöljyn merkityksestä astmassa. Mickleborough on toiminut muun muassa USA:n menestyneen uintimaajoukkueen ravintovalmentajana.

Professori David Horrobin havaitsi ensimmäisenä jo vuonna 1987, että inuiiteilla esiintyi vain vähän astmaa, todennäköisesti siksi, että he söivät suuria määriä merellisiä omega-3-rasvahappoja EPA:a ja DHA:ta. Tämä tieto käynnisti monia tutkimuksia, joissa astmapotilaille alettiin antaa erilaisia annoksia ja eripituisia aikoja kalaöljyä ravintolisänä. Laboratoriokokeissa kävi ilmi, että kalaöljyn omega-3:t hillitsevät tulehdusta aiheuttavien yhdisteiden, sytokiinien, muodostusta elimistössä. Näin saatiin biologinen selitys sille, että kalaöljyn omega-3-rasvahapot ehkäisevät, vaimentavat ja sammuttavat kroonista matala-asteista tulehdusta, joka on astman tärkein syytekijä ja ylläpitäjä.

Tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia jo kolmessa viikossa antamalla aikuisille suuria päiväannoksia merellisiä omega-3-rasvahappoja, 3,2 grammaa EPAa ja 2,2 grammaa DHA:ta (siis yhteensä 5,4 grammaa päivässä). Näin suuria määriä on mahdotonta saada ravinnosta, vaikka kuinka söisi suositusten mukaan. Pitkäaikaisessa hoidossa, vuodessa, on päästy aikuisilla hyviin tuloksiin pienemmillä annoksilla, 1 grammalla EPAn ja DHA:n yhdistelmää. Lapsilla 120 mg/vrk on antanut myönteisiä tuloksia 10 kuukaudessa.

Mickleborough ja Lindley selostavat pääkirjoituksessaan yksityiskohtaisesti, millä biokemiallisilla vaikutusmekanismeilla kalaöljyn rasvahapot ehkäisevät ja lievittävät astmaa. Pääkirjoituksen voi lukea maksutta kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä. Kirjoituksessa on myös linkit alkuperäisiin tutkimusraportteihin.

Korostan, että muillakin ravintotekijöillä on suuri merkitys astman ehkäisyssä ja hoidossa. Erityisen tärkeä on D-vitamiini, jonka pitoisuus (S-D-25) tulisi mitata jokaiselta lapsi- ja aikuispotilaalta ja nostaa se tasolle 125-160 nmol/l. Muutkin ravintolisät, kuten karnosiini, magnesium ja ubikinoni vaimentavat astmassa myllertävää hapetusstressiä ja inflammaatiota. Vuoro- ja yhteisvaikuttavilla ravintolisillä saadaan yleensä parempi hoitotulos kuin kokeilemalla yhtä ainoaa valmistetta. Ravintolisiä voi toki käyttää yhtaikaa lääkkeiden kanssa, jolloin lääkkeiden tarve ja sivuvaikutusten riski yleensä vähenevät.

Mickleborough T, Lindley MR. Omega-3 fatty acids: a potential future treatment for asthma? Editorial. Expert Review of Respiratory Medicine. December 2013;7 (6), 577-580, DOI 10.1586/17476348.2013.841080.pdf