Väitöskirja Tampereelta D-vitamiinista

Tampereen yliopistossa on tarkastettu Ilkka Laaksin väitöskirja D-vitamiinivajeen yleisyys suomalaisilla nuorilla miehillä (8.6.2012). Sen mukaan joka kolmas varusmies potee piilevää D-vitamiinin puutosta, joka lisää rasitusmurtuman ja hengitystieinfektion riskiä. D-vitamiinivalmisteen käyttö ruoan lisänä ehkäisee näitä terveysongelmia. Seerumin D-vitamiinin pitoisuuden (S-D-25) tulee olla yli 75 nmol/l. Se edellyttää viranomaissuositusta suurempaa päivittäistä saantia. Lontoon Queen Mary -yliopisotn julkaisema meta-analyysi (koostetutkimus) vahvistaa Laaksin tuloksia (Martineu ym. 2017).


Väitöstyö käsittää neljä osaa. Johdannossa todetaan muun muassa, että ihossa tuotettu ja ravinnosta saatu D-vitamiini muuntuu ensin maksassa kalsidioliksi ja sitten joko munuaisissa tai kohde-elimissä kalsitrioliksi, joka on D-vitamiinin hormonaalisesti aktiivisin muoto. Kalsitrioli säätelee solujen toimintoja vaikuttamalla mm. satojen geenien ilmentymiseen elimistössä. Veressä oleva kalsidioli (merkitään Suomen laboratorioissa S-D-25] on elimistön D-vitamiinin saannin paras mittari.

Ensimmäisessä osatyössä tutkittiin kansallisen maitotuotteiden ja ravintorasvojen D-vitaminoinnin vaikutusta varusmiesten D-vitamiinipitoisuuksiin. Tutkimukseen osallistui 196 varusmiestä. Tutkimus osoitti, että kansallinen maitotuotteiden D- vitaminointi paransi merkittävästi varusmiesten D-vitamiinipitoisuuksia, mutta edelleen D–vitamiinivaje todettiin joka kolmannella varusmiehellä.

Toisessa osatyössä selvitettiin pienentyneen D-vitamiinipitoisuuden yhteyttä rasitusmurtumiin. Tutkimukseen osallistui 756 satunnaisesti valittua tervettä varusmiestä, joiden kalsidiolipitoisuus määritettiin ja rasitusmurtumat kirjattiin 90 päivän ajalta. Niillä varusmiehillä, joiden 25OHD -pitoisuus (S-D-25) oli <76 nmol/l (mediaani), oli lähes nelinkertainen riski saada rasitusmurtuma.   Tutkimuksen mukaan pienentynyt D-vitamiinipitoisuus (siis alle 75 nmol/l) on keskeinen riskitekijä rasitusmurtumissa.

Kolmannessa osatyössä selvitettiin D-vitamiinivajeen ja hengitystieinfektioiden yhteyttä. D-vitamiinivajetta potevilla oli tilastollisesti merkittästi enemmän hengitystieinfektiosta johtuvia poissaoloja. Lisäksi säännöllisesti liikuntaa harrastavilla oli suuremmat ja tupakoivilla pienemmät kalsidiolipitoisuudet. Heinäkuussa 2002 varusmiesten kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin 80 nmol/l, mikä kuvastaa nuorten miesten riittävää D-vitamiinipitoisuutta kesäaikaan Suomessa. Tutkimus osoitti, että D-vitamiinivaje lisää merkittävästi hengitystieinfektioita. Olen selostanut tutkimuksen tätä osaa jo vuonna 2010.

Neljännessä osatyössä tutkittiin D-vitamiinivalmisteen vaikutusta hengitystienfektioihin. Väitöstutkimuksen mukaan D-vitamiinivalmisteen käyttö saattaa vähentää hengitystieinfektioita.

Tampereen yliopiston tiedote 8.6.2012

Meta-analyysi (koostetutkimus) vahvistaa, että D-vitamiini todellakin ehkäisee ylägengitysteiden tulehduksia. Isossa-Britanniassa D-vitamiinin nauttiminen ruuan lisänä ehkäisisi yli 3 miljoonaa flunssaa vuodessa, arvioi Lontoon Queen Mary -yliopiston infektiotautien professori Andrew Martineu (2017).

Laaksi I, Ruohola J-P, Matti V, Auvinen A, Ylikomi T, Pihlajamäki H. Vitamin D Supplementation for the Prevention of Acute Respiratory Tract Infection: A Randomized, Double‐Blinded Trial among Young Finnish Men. The Journal of Infectious Diseases 2010;202:809–814 DOI: 10.1086/654881
Martineau AR, Jolliffe DA, Hooper RL, et al. Vitamin D supplementation to prevent acute respiratory tract infections: systematic review and meta-analysis of individual participant data BMJ 2017; 356 doi: https://doi.org/10.1136/bmj.i6583 (Published 15 February 2017)