Aiheuttaako uusi diabeteslääke syöpää?

Tyypin 2 diabetesta hoidetaan yhä enemmän uusilla pistettävillä, suolistohormonien tavoin vaikuttavilla lääkkeillä, GLP-1-analogeilla. Paino putoaa ilman suuria ponnisteluita ja verensokeriarvot laskevat hiljalleen kohti tavoitelukemia, eikä riesana ole hypoglykemioita. Insuliinihoidon aloitus lykkääntyy − tai insuliinia ei tarvita ehkä lainkaan. Ovatko uudet lääkkeet toiveiden täyttymys? Nyt tulee lunta tupaan.

Tanskalaisen Novo Nordiskin Victoza (liraglutidi) hyväksyttiin käyttöön vuonna 2010. Se on toinen diabeteslääke, joka matkii glukagoninkaltaisen peptidin (GLP-1) aktiivisuutta ja lisää insuliinin tuotantoa haimassa ja alentaa siten kohonnutta verensokeria. Viime vuonna sen myynti maailmanlaajuisesti oli 310 miljoonaa dollaria. Novo Nordisk on hakenut lääkkeelleen FDA:lta indikaatiota myös lihavuuden hoitoon. Silloin myynti räjähtäisi.

Nyt Victozaa vaaditaan vedettäväksi pois myynnistä, koska lääke saattaa lisätä haima- ja kilpirauhassyöpien riskiä. Asialla on vaikutusvaltainen Public Citizen -niminen kansalaisjärjestö. Sen mukaan haimasyöpä on niin vakava sairaus, että jos se leviää, on potilaalla vain 1,8 prosentin mahdollisuus elää 5 vuotta.

Victozan aiheuttaman haimasyöpäriskin toi julkisuuteen Kalifornian yliopiston (UCLA) endokrinologi Peter Butler, joka on tutkinut Victozaa ja muita saman ryhmän lääkkeitä vuodesta 2009. GLP-1-lääkkeet saattavat aiheuttaa haimassa tulehduksen, pankreatiitin, joka puolestaan lisää haimasyövän riskiä. FDA sääti vuonna 2009, että tällaisiin lääkkeisiin on lisättävä varoitus pankreatiitin mahdollisuudesta. Victozan, Byettan ja Bydureonin myyntipakkauksissa varoitukset ovatkin. Muutkin diabeteslääkkeet, jotka muuttavat GPL-1-reitin toimintaa, voivat aiheuttaa pankreatiitin riskin, mutta näyttö Victozasta on vahvin, sanovat tutkijat. Lääke on liitetty myös kilpirauhasen syöpään, sillä myös tässä rauhasessa on GLP-1-reseptoreja. "Pankreatiitti voi olla vain jäävuoren huippu, ja jäävuori minua huolestuttaa", kommentoi englantilaisen Bristolin yliopiston endokrinologi Edwin Gale Naturessa.

Helmikuun 2010 ja syyskuun 2011 välisenä aikana FDA:lle raportoitiin 28 haimasyöpää Victozan käyttäjillä. Butler on havainnut Byettan käyttäjillä haimasyöpää lähes kolme kertaa enemmän kuin verrokeilla. Novo Nordisk kiistää nämä havainnot. Yhtiö ei ole havainnut haimasyöpiä omissa eläinkokeissaan. Yksi kilpirauhassyöpä todettiin. Aiheesta kirjoitti maailman johtava tiedelehti Nature. Emeritusprofessori Juhana Idänpään-Heikkilä kirjoitti aiheesta myös Suomen Lääkärilehteen, joten suomalaiset lääkäritkin tuntevat asian.

Debate on diabetes drugs gathers pace. Nature 30.4.2012 doi:10.1038/nature.2012.10548