Astma ja omega-6/omega-3- rasvahappojen suhde

Astman syy on ainakin osittain ruokavaliossa, tarkemmin sanoen omega-6/omega-3-rasvahappojen epätasapainossa. Uusien tutkimusten mukaan se on Suomessa yleisesti tosi huono. Tätä epätasapainoa korjaavista ravintolisistä on mekrittävää hyötyä ehkäisyssä ja hoidossa. Astmalasten tärkein lisäravinne on hyvin puhdistettu kalaöljy, etyyli-EPA, mutta sen lisänä myös D-vitamiinista, karnosiinista ja muista antioksidanteista voi olla merkittävää apua. Ravintolisät suojaavat myös lääkkeiden sivuvaikutuksia vastaan.

Astman kaikkia syitä ei vielä tunneta. Viime aikoina on voimistunut käsitys, jonka mukaan yhtenä syynä ovat ravintotekijät, erityisesti vääristynyt omega-6/omega-3-rasvahapojen suhde ravinnossa ja elimistössä. Asiaa on tutkittu Oulun yliopistossa ja nyttemmin Länsi-Australian yliopistossa Perthissä.

Uusi tutkimus käsitti 2 602 lasta – iältään 6–8 v, jotka Western Australian Pregnancy Cohort –nimiseen seurantatutkimukseen. Osa heistä sairasti astmaa. Heistä ja terveistä verrokeista kerättiin tarkat tiedot muun muassa ruokatottumuksista, ja aivan erityisesti omega-3- ja omega-6-rasvahappojen ja antioksidanttien (A-, C- ja E-vitamiinin ja sinkin) saannista.

Täydelliset tiedot saatiin kerätyksi 335 lapsesta, joista 166:lla oli astma. Heitä verrattiin sitten yhtä moneen terveeseen lapseen. Silloin kävi ilmi, että astmaa sairastavien omega-6/omega-3-suhde oli huonompi kuin terveiden. “Tuloksemme osoittavat, että omega-3-rasvahappojen lisääminen ja omega-6-rasvahappojen vähentäminen on perusteltua lasten suojelemiseksi astman oireilta”, kirjoittavat tutkijat Asthma-lehdessä (1).

Samat tutkijat ovat nyt seuranneet yli 3-vuotiaiksi yli 600 astmaperheen lasta ja yli 500 verrokkia. Omega-3-rasvahappojen antaminen on vähentänyt lasten astmariskiä merkittävästi (2).

1. Oddy WH, de Klerk NH, Kendall GE et al. Ratio of omega-6 to omega-3 fatty acids and childhood asthma. J Asthma. 2004;41(3):319-26. [PubMed]
2. Peat JK, Mihrshahi S, Kemp AS et al. Three-year outcomes of dietary fatty acid modification and house dust mite reduction in the Childhood Asthma Prevention Study. J Allergy Clin Immunol. 2004 Oct;114(4):807-13.[PubMed]

Tohtori Tolosen kommentti

Kiinnostuin astman ja muiden allergioiden ravitsemushoidosta 1980-luvun alussa, koska kolmesta lapsestani kaksi oli allergisia. Aloin hoitaa heitä ja sittemmin muitakin lapsia ravintolisilä – vitamiineilla, hivenaineilla ja välttämättömillä rasvahapoilla. Tulokset olivat yleensä erinomaisen hyviä, ja olen kirjoittanut niistä kymmeniä artikkeleita lehtiin ja myös kirjoihin (1–5). Valitettavasti Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilöt eivät ole juuri kallistaneet korvaansa näille havainnoille. Yliolkaisesta ja vähättelevästä suhtautumisesta ravitsemushoiton ovat kärsineet niin pienet ja suuret potilaat.

Nyt tilanne näyttää muuttuvan, sillä allergia- ja astmalääkäreiden tiedelehdet julkaisevat solkenaan tutkimuksia, jotka vahvistavat varhaiset havaintoni oikeiksi. Muiden muassa tässä selostamani tutkimus. Saman yliopiston lasten allergologin, Susan L. Prescottin työryhmä on osoittanut, että äidin raskausaikana nauttimat omega-3-rasvahapot ehkäisevät riskiperheiden lasten allergioita.

Uusi tutkimus osoittaa, että D-vitamiini edistää tulehdusta vaimentavan interleukiini 10:n (IL10:n) tuotantoa keuhkoissa, jolloin astman oireet vähenevät, jopa sellaisilla potilailla, joihin kortisoni ei ole tehonnut (6). Astmapotilaan keuhkoissa vallitsee IL10:n puutetta, mikä lisä tulehdusta. D-vitamiini on turvallista ottaa aina 100 µg/aan asti päivässä (lapsille 25 µg/vrk), kirjoittaa Kansanterveyslaitoksen entinen tutkimusprofessori Antti Aro Duodecimissä. Sen suositeltu päivittäinen saanti on vain 7,5 µg/vrk, mikä ei riitä astmapotilaalle alkuunkaan.

Turun yliopiston lastenlääkärit tohtori Erika Isolaurin johdolla ovat puolestaan osoittaneet, että maitohappobakteerien antaminen raskaana oleville äideille vähentää lasten allergioita. Nykyisillä laboratoriomenetelmillä voidaan osoittaa, mihin biokemiallisiin reaktioihin (mm. tulehdussytokiinien estoon) lisäravinteiden vaikutukset perustuvat. Lue lisää

Lasten ja odottavien äitien kalaöljyvalmisteiden tulee olla mahdollisimman hyvin puhdistettuja ympäristömyrkyistä. Tässä suhteessa etyyli-EPA on omassa luokassaan. Uuden tutkimuksen mukaan karnosiini estää interleukiini 8:a (IL8:a), joka on astmassa keskeinen tulehdussytokiini. Siksi jokaisen astmaatikon tulisi ottaa päivittäin 800 mg karnosiinia ja vähintään 1 000 mg E-EPAa (lapsille vähemmän painon mukaan) .

Barkerin hypoteesin mukaan useimmat taudit saavat alkunsa jo kohdussa. Niin ilmeisesti myös astma ja allergiatkin.

Suomalaisten lasten ja aikuisten omega-6/omega-suhde
Astma voi alkaa jo kohdussa
Allergia voi alkaa jo kohdussa
Omega-6/omega-3-suhde ja muut krooniset taudit

1. Tolonen M. Terveyttä ja pitkää ikää vitamiineista ja hivenaineista, 1984 Espoon Bioterapia, 294 s. (loppuunmyyty).
2. Tolonen M. Itsehoidon opas. Vitamiinit, hivenaineet, rasvahapot, ravinto. (1986) Espoon Bioterapia 167 s. 2. p.
3. Tolonen M. Egenvårdguide. Vitaminer, mineraler, fettsyror, kost + hälsa (1986) Esbo Bioterapi 162 s. 2. p.
4. Tolonen M. Vitaminer, mineraler och fettsyror. Kirjassa: Barnallergi, Calmgård Bergmark M.(Ed) Allerbok, 1986 (Ruotsi)
5. Tohtori Tolosen Terveysoppi 2003 HD-kustannus, Vammala.

6. Xystrakis 1, Kusumakar S, Boswell S et al. Reversing the defective induction of IL-10-secreting regulatory T cells in glucocorticoid-resistant asthma patients. J. Clin. Invest., doi: 10.1172/JCI21759 Published Online December 8, 2005