Kuinka statiinit aiheuttavat diabetesta?

Kolesterolia alentavat lääkkeet statiinit aiheuttavat diabetesta, osoittaa jälleen uusi koontitutkimus (meta-analyysi). Yksi raportin kirjoittajista on kurssitoverini, Helsingin yliopiston sydäntautiopin professori Matti J. Tikkanen, valtimotautien Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja. Tähän asti statiinien käyttöä suositelleet lääkärit ovat vähätelleet niiden sivuvaikutuksia. Odottelemme Käypä hoito -suositusten päivitystä, jossa myös lääkkeiden harvinaisetkin sivuvaikutukset otettaisiin nykyistä paremmin huomioon.

Kolesterolia alentavien lääkkeiden, statiinien, suuri päiväannos (intensiivinen hoito) lisää tyypin 2 diabeteksen riskiä 12 prosenttia verrattuna pieneen annosteluun. Tutkimuksissa vertailuryhmänä olivat siis pienempää statiiniannosta käyttävät henkilöt, eivät siis ihmiset, jotka eivät käyttäneet statiineja lainkaan. Jos olisi verrattu statiineja käyttämättömiin ihmisiin, olisi ero voinut olla vieläkin suurempi. Yhdysvaltain lääkelaitos FDA onkin nyttemmin kieltänyt 80 mg:n simvastatiinin käytön vaarallisena.

Analyysissä tarkasteltiin viittä statiinitutkimusta, joihin kuhunkin oli osallistunut vähintään 1000 ihmistä ja seuruuaika oli ollut vähintään yksi vuosi. Yhteensä aineisto käsitti 32 752 henkilöä, joilla ei ollut todettu diabetesta ennen statiinihoidon alkamista. Viiden vuoden seurannan aikana 2749 henkilöä sairastui diabetekseen, 1449 suuren statiiniannoksen ryhmästä ja 1300 kohtuullisen annoksen ryhmästä. Yhteensä 6684 tutkittavaa sairastui sydän- tai verisuonitautiin (ryhmittäin vastaavasti 3134 ja 3550 henkilöä). Tilastollisesti laskien suuri statiiniannos aiheutti yhden diabeteksen jokaista 500 hoidettua henkilöä kohti ja ehkäisi yhden sydän-verisuonitapahtuman jokaista 150 hoidettua kohti (verrattuna kohtuullisempaan statiiniannokseen). Johtopäätöksenä oli, että suuri päivittäinen statiiniannos lisää merkitsevästi diabeteksen riskiä.

Tämä on vakava asia, sillä lähes 700 000 suomalaista syö statiineja ja lisäksi 1,4 miljoonaa syö lääkkeitä sydän- ja verisuonitauteihin. Kela korvaa näitä lääkkeitä yli 300 miljoonalla eurolla. Lääkityksen kustannustehokkuudesta ei ole mitään luotettavaa näyttöä. Nykyinen hulvaton statiinien määrääminen on omiaan lisäämään tyypin 2 diabetesta, jota sairastaa jo puoli miljoonaa suomalaista, noin puolet heistä tietämättään. Taudin kokonaiskulut ovat jo nykyisellään noin viisi miljardia euroa vuodessa. Statiinien virallinen käyttötarkoitus on kolesterolin alentaminen, ei diabeteksen eikä aivohalvauksen hoito, mutta siitä huolimatta lääkärit määräävät statiineja rutiininomaisesti näille potilasryhmille, vaikka heidän verensä kolesterolilukemat olisivat täysin normaaleja. Ihmettelenkin, miksei lääkäreitä valvova viranomainen (Valvira) puutu statiinien asiattomien reseptien määräämiseen, vaan sallii asiantilan jatkumisen maassamme? Puuttuuhan Valvira siihenkin, jos lääkärit määräävät asiattomin perustein keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä päihdetarkoituksiin.

Maailmankuulu diebetestutkija, kanadalainen David Jenkins työryhmineen (Toronton yliopisto) kirjoitti jo vuonna 2003 Amerikan lääkärilehdessä (Journal of the American Medical Association, JAMA), että kohonnutta veren kolesterolipitoisuutta voidaan alentaa yhtä hyvin (kuin statiineilla) ravitsemuksen keinoin, muun muassa syömällä soijaa, kuituja, manteleita ja kasvisteroleja. (Tohtori Jenkins tuli tunnetuksi 1980-luvun alussa siitä, että hän kehitti ravintoaineille glykemiaindeksin, GI, jota alettiin soveltaa diabeetikkojen ravitsemusneuvonnassa). Myös BBC:n TV-ohjelma osoitti äskettäin, kuinka kolesteroli alenee parissa viikossa normaaliksi pelkällä ruokavaliolla. Useat pätevät tutkimukset ovat osoittaneet, että myös kasviperäinen luonnonaine, berberiini, korjaa sekä veren rasva- että sokerihäiriön ilman sivuvaikutuksia. Miksi ihmeessä lääkärit siis määräävät kolesterolin alentamiseen synteettisiä statiineja, jotka aiheuttavat paljon ikäviä sivuvaikutuksia?

Syynä on lääketeollisuuden harjoittama lääkäreihin kohdistuva lahjonta. Vaikutusvaltaiset lääkärit, kuten kuusi suomalaisen valtimotautien seitsenjäsenisen Käypä hoito -työryhmän jäsenestä, on lahjottu suosittelemaan statiineja. Sama koskee myös muita maita. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa statiinireseptien määrä on lisääntynyt 1980-luvulta 20-kertaiseksi. Viime vuosina lisäys on ollut kaksi miljoonaa reseptiä vuodessa. Nykyään niitä kirjoitetaan siellä vuodessa jo 52 miljoonaa. Lääketehtaiden voitot ovat tähtitieteellisiä. Suomessa statiinien käyttö yleistyi vuoden 2004 jälkeen, jolloin ne otettiin Käypä hoito -suosituksiin. Se oli siis lääketeollisuuden tehokas markkinointikeino.

Jenkinsin työryhmän tutkimuksessa kävi selväksi, että henkilöt, joiden veren kolesterolia alennettiin statiineilla, erittivät vereen tavallista enemmän insuliinia, kun taas ne, joiden kolesteroli aleni ruokavaliolla, erittivät sitä vähemmän. Tämä oli hyvin tärkeä havainto, sillä suurentunut insuliinin eritys merkitsee sitä, että insuliini alkaa menettää tehoaan ja veren sokeripitoisuus alkaa nousta. Henkilö alkaa lihoa vyötäröltään ja matkata kohti tyypin 2 diabetesta. Samalla verenpaine suurenee, elimistö alkaa erittää tulehdussytokiineja, valtimoiden seinämät paksuuntuvat ja jäykistyvät, verenkierto vaikeutuu ja sydän- ja verisuonitautien (ja aivohalvauksen) riski kasvaa. Suurentunut insuliinin eritys heikentää myös muistia. Ikävintä asiassa on, että kolesterolin alentaminen statiineilla – minkä pitäisi ehkäistä sydäntauteja – tosiasiassa lisääkin niiden ja diabeteksen riskiä. Lisäksi statiinit aiheuttavat lihasten väsymistä, haimatulehduksia ja muita vakavia sivuvaikutuksia.

Aikaisemmassa 13 statiinitutkimuksen meta-analyysissä lääkkeet lisäsivät diabeteksen riskiä yhdeksällä prosentilla. Aineistona oli 91 140 vuosina 1994–2009 statiineja tai lumetta syönyttä henkilöä (Sattar ym. 2010). Seurannan aikana, neljässä vuodessa 2226 statiineja ja 2052 lumetta saanutta henkilöä sairastui diabetekseen. Raportissa päädyttiin kuitenkin edelleen suosittelemaan statiinihoitoa, vaikka tutkijat eivät edes selvittäneet, mitä tapahtui esidiabeetikoille. Heillähän on tunnetusti suurentunut diabeteksen ja sydän- ja valtimotaudin riski. Pidän todennäköisenä, että juuri heillä statiinihoito aiheutti eniten sairastumisia sokeritautiin. Artikkelin kirjoittajat eivät edes pohtineet muiden, vaarattomien vaihtoehtojen käyttöä. Tarkoitan elintapojen muutoksia ja ravintolisien käyttöä.

Suuressa eurooppalaisessa EPIC-tutkimuksessa kävi ilmi, että elintapojen muutos voi ehkäistä 93 % diabeteksesta, 81 % sydänkohtauksista, 50 % aivohalvauksista ja 36 % syöpätaudeista (Ford ym. 2009). Lisäksi tutkimus osoitti, ettei rasvainen ruoka lihota (Fahouni ym. 2009). Mitkä sitten ovat näin tehokkaita elintapojen muutoksia? Tupakoimattomuus, 3,5 tunnin viikottainen kuntoliikunta, terveellinen ruokavalio (hedelmät, vihannekset, pavut, täysjyväviljatuotteet, pähkinät, siemenet ja vähäinen punaisen lihan kulutus) sekä painon pitäminen normaalina. Ihmisen biokemia normaalistuu elintavoilla, ei synteettisiä lääkkeillä eikä lihavuusleikkauksilla, kuten monet lääkärit ja potilaat kuvittelevat. Kaiken lisäksi elintapojen muutos säästää valtavat summat terveydenhuollon kuluista ja muista resursseista. Itsehoito on kustannustehokasta. Ihmiset maksavat itse ruokansa, liikuntansa ja ravintolisänsä, ei siinä tarvita statiineja, yhteiskunnan ”hyvinvointipalveluita” eikä Kelaa.

Ravintolisillä on myös merkittävä vaikutus diabeteksen, valtimotautien ja muiden kroonisten sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Esimerkiksi kalaöljyn omega-3-rasvahapot ehkäisevät suurentuneen insuliinipitoisuuden aiheuttamia haittoja valtimoiden sisäseinämissä (endoteelissa), osoittaa uusi italialainen tutkimus (Madonna ym. 2011). Vaikutus perustuu geenivirheiden korjaamiseen ja tulehduksen ehkäisyyn. Sekin puoltaa kalaöljyn käyttöä diabeetikon ravintolisänä. Muita suositeltavia ravintolisiä ovat berberiini, karnosiini, magnesium, sinkki, ubikinoni ja monet muut hapetusstressiä ja matala-asteista inflammaatiota ehkäisevät, vaimentavat ja sammuttavat luonnon yhdisteet. Berberiini on verraton vaihtoehto statiineille, koska se korjaa samanaikaisesti sekä veren kohonneita rasva- että sokeriarvoja ja toimii lisäksi hyvänä luonnon antioksidanttina, tulehduksen ja syövän estoaineena (Tolonen 2011).

Preiss D, Seshasai SR, Welsh P, et al. Risk of incident diabetes with intensive-dose compared with moderate-dose statin therapy. JAMA 2011; 305:2556-2564. Abstract
Sattar N, Preiss D, Murray HM, et al. Statins and risk of incident diabetes: a collaborative meta-analysis of randomized statins trials. Lancet 2010; 375:735-742. Abstract
Jenkins DJ, Kendall CW, Marchie A, et. al. Effects of a dietary portfolio of cholesterol-lowering foods vs Lovastatin on serum lipids and C-reactive protein. JAMA. 2003;290(4): 502-10 Abstract
Ford ES, Bergmann MM, Kröger J, et. al. Healthy living is the best revenge: findings from the European Prospective Investigation Into Cancer and Nutrition-Potsdam study. Arch Intern Med. 2009; 169(15): 1355-62. Abstract
Forouhi NG, Sharp SJ, Du H, et al. Dietary fat intake and subsequent weight change in adults: results from the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition cohorts. American Journal of Clinical Nutrition 2009;90:1632–41. Abstract
Madonna R, Salerni S, Schiavone D, et al. Omega-3 fatty acids attenuate constitutive and insulin-induced CD36 expression through a suppression of PPAR α/ γ activity in microvascular endothelial cells. Thrombosis and Haemostasis 2011 http://dx.doi.org/10.1160/TH10-09-0574
Tolonen M. Berberin – stoffet fra berberisplanter har helbredende evner. Helsemagasinet VOF 5/2011. Full Free Text