Lastenlääkäri vaatii D-vitamiinisuosituksen nostoa

HYKSin lasten ja nuorten sairaalan dosentti Outi Mäkitie tuomitsee Duodecimin pääkirjoituksessa valtion ravitsemusneuvottelukunnan päätöksen lykätä D-vitamiinin saantisuosituksen nostamista. Mäkitien syyttävä sormi osoittaa suoraan Pekka Puskaan, joka johtaa neuvottelukuntaa. Sen toiminta on vastuutonta, sillä suosituksen välitön nosto voisi vaikuttaa merkittävästi suomalaislasten terveyteen, kirjoittaa lastenlääkäri Mäkitie.

"Muutoksen lykkääminen ainakin kahdella vuodella on täysin turhaa ja vastuutonta - tutkimusnäyttöä nykyisten saantisuositusten riittämättömyydestä on jo runsaasti", Mäkitie kirjoittaa. D-vitamiinilisän antaminen lapsille aloitettiin Arvo Ylpön johdolla 1920-luvulla, ja annostusohje oli 100 mikrogrammaa (µg). Vuonna 1964 suositus alennettiin puoleen, vuonna 1975 taas siitä puoleen ja vuonna 1992 se pienennettiin 10 µg:aan päivässä, mikä on edelleen voimassa. Mäkitie ei ymmärrä mistä pienennykset johtuivat. Ainakaan ne eivät johtuneet mistään haittavaikutuksista.

Mäkitie on erityisen huolissaan vauvaiän ohittaneista lapsista. ”Isommat lapset ovat jääneet D-vitamiinisuositusten väliinputoajiksi. Heillä ei esiinny riisitautia, eikä vanhuusiän osteoporoosikaan vielä tunnu uhkaavalta. Niinpä D-vitamiinilisän anto on yleensä kuuliaisesti lopetettu 2-3 vuoden iässä, ohjeiden mukaisesti”, Mäkitie kirjoittaa.

Nykyinen suositus ei ole riittävä vaan pitäisi palata 1960-luvun määriin.  "D-vitamiini vaikuttaa merkittävästi paitsi luuston hyvinvointiin, myös moniin muihin elimistön toimintoihin. D-vitamiinin puute saattaa altistaa muun muassa syöpäsairauksille, sydän- ja verisuonitaudeille, autoimmuunitaudeille kuten diabetekselle, MS-taudille ja infektiotaudeille. Näiden torjumiseksi tarvitaan selvästi suurempia kalsidiolipitoisuuksia kuin mitä nykyisten suositusten mukaisilla D-vitamiinimäärillä voidaan saavuttaa. Tämä tarkoittaisi todennäköisesti paluuta vuoden 1964 suositusten tasolle sekä imeväisten että vanhempien lasten ja nuorten osalta", Mäkitie summaa.

Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuminen

Grafiikka. Lasten D-vitamiinin saantisuositusta on vähennetty rajusti vuoden 1964 jälkeen. Jokaisen vähennyksen jälkeen ovat lasten diabetestapaukset lisääntyneet suuresti. Taudin yhtenä syytekijänä on ilmeisesti D-vitamiinin liian vähäinen saanti.


Maailman 16 johtavaa D-vitamiinin tutkijaa – mukana suomalainen ravitsemustieteen dosentti Christel Lamberg-Allardt – kirjoitti vuonna 2008 artikkelin, jonka mukaan terveiden lasten seerumin D-vitamiinin pitoisuuden (S-D-25) tulee olla yli 50 ng/ml eli yli 125 nmol/l. "Uskomme, että useimmat terveet lapset tarvitsevat 1000 IU (25 µg) D3-vitamiinia jokaista 11 kiloa kohti pitääkseen S-D-25:n yli 125 nmolin/l. Osa lapsista tarvitsee enemmän, osa vähemmän. Kroonisista sairauksista (autismi, diabetes ja/tai toistuvat infektiot) kärsivät lapset tarvitsevat D-vitamiinilisää ympäri vuoden niin, että heidän S-D-25-pitoisuutensa on noin 65 ng/ml (162,5 nmol/l)". kirjoittaa työryhmä artikkelissaan (Cannel ym. 2008). Suomen TV:n ohjelmissa ja muissa kotimaisissa medioissa Lamberg-Allardt on jatkuvasti väittänyt, että 50 nmol/l riittää kaikille suomalaisille. Tällainen käytös on kaksinaamaista ja edesvastuutonta. Lamberg-Allardt on valtion ravitsemustoimikunnan D-vitamiinityöryhmän puheenjohtaja.

Yhdysvaltain endokrinologiyhdistys antoi kesäkuussa 2011 uusiksi S-D-25:n viitearvoiksi 75–150 nmol/l (lue uutinen). Turvallisena ylärajana pidetään 250 nmol/l, myös lapsilla. Myrkytyksen riski lisääntyy vasta 375 nmol/l ylittävillä pitoisuuksilla ja niihin tarvitaan D-vitamiinia yli 1 000 μg päivässä. Yliannostuksilla pelottelu on ollut aivan perusteetonta.

Suomalaisten lasten S-D-25-lukemat ovat aivan liian pieniä, mikä johtuu liian niukasta D-vitamiinin saannista. Katso 202 helsinkiläisen lapsen ja nuoren S-D-25-arvot kuvasta (Duodecim 2011). Keskiarvo oli noin 40 ja vain yksi lapsi ylitti 80 nmol/l. Puutostila on hyvin yleinen. Monilla lapsilla todettiin pienen D-vitamiinipitoisuuden seurauksena suurentunut PTH-arvo sekundaarisen hyperparatyreoosin merkkinä (normaalin PTH:n yläraja 73 ng/l on merkitty kuvaan katkoviivalla).

Iltalehti 16.6.2011

Mäkitie O. Muuttuiko mikään uusien D-vitamiini-suositusten myötä? Pääkirjoitus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2011;127(12):1181-3

Cannell JJ, Vieth R, Willett W, et al. Cod liver oil, vitamin A toxicity, frequent respiratory infections, and the vitamin D deficiency epidemic. Ann Otol Rhinol Laryngol. 2008;117(11):864–70. Free Full Text pdf