Treenauksen vaikutus lihaksen karnosiiniin

Ihmisen lihas sisältää melko runsaasti karnosiinia, jolla on hyvä kyky puskuroida vetyioneja eli protoneita ja siten ehkäistä lihaksen happamoitumista fyysisessä kuormituksessa. Happamoituminen aiheuttaa lihaksen väsymisen. Niinpä karnosiinitutkimus on vilkasta urheilufysiologiassa ja -lääketieteessä. Monet urheilijat, tavalliset kuntoilijat ja muutkin ihmiset (mm. diabeetikot) käyttävät karnosiinia ravintolisänä. Se ei ole urheilussa kiellettyä (dopingia). Toistaiseksi ei ole tiedetty, voisiko fyysinen harjoitus lisätä lihaksen karnosiinin pitoisuutta, mikä olisi tietysti eduksi kuntoilussa ja urheilussa. Asiaa selvitettiin Ghentin yliopiston urheilutieteen laitoksella Belgiassa.

Karnosiinin merkitys lihaksen toiminnalle todettiin jo 1950-luvulla ns. Severinin kokeessa, jossa stimuloitiin sähköllä sammakon reisilihasta. Sehän tietysti väsyi ajan kanssa. Mutta kun lihasta pidettiin karnosiiniliuoksessa, se jaksoi aina vaan supistua, lähes loputtomiin. Siitä lähtien karnosiini on kiinnostanut suuresti urheilufysiologeja ja urheilijoita.

Ghentin yliopiston urheilutieteen laitoksen tutkijat selvittivät sprinttitreenien vaikutusta lihasten karnosiinipitoisuuteen 20 kaikkiruokaisen koehenkilön aineistossa. Heidät arvottiin sekaruokaa ja vegaaniruokaa saaviin ryhmiin 5 viikoksi, jona aikana he tekivät 2-3 kertaa viikossa sprinttiharjoituksia (6 x 6 sek). Koehenkilöiden pohkeen lihaksista mitattiin karnosiinin pitoisuutta biopsiassa ja protonimagneettiresonanssispektroskopialla ((1)H-MRS). Näin saatiin mitatuksi ei-karbonaattinen puskurikapasiteetti, karnosiinin pitoisuus ja karnosiinisyntetaasin mRNA:n (CARNS mRNA) ilmentyminen.

Sekaruokaa syövässä ryhmässä soleus-lihaksen karnosiinipitoisuus lisääntyi vähän (11 %), mutta vegaaniruokaa syövässä ryhmässä väheni vähän (-9 %) . Muutokset eivät olleet merkitseviä. Muissa lihaksissa ei havaittu muutoksia. CARNS mRNA ekspressio väheni merkitsevästi vegaaniruokaryhmässä. Suorituskyky koheni yhtä lailla kummassakin ryhmässä. Johtopäätös: 5 viikon sprinttiharjoitus ei vaikuttanut lihasten karnosiinipitoisuuteen eikä karnosiinisyntetaasi mRNA:han.
European Journal of Applied Physiology 2011 Mar 4.

Kommentti

Tässä työssä ei annettu karnosiinia ravintolisänä. Tulosten perusteella kuitenkin vaikuttaa siltä, että karnosiini tekisi hyvää ravintolisänä eritoten vegaaneille. Kuntoilijat ja urheilijat hyötyvät selvästi karnosiinilisästä.

Otan itse karnosiinia päivittäin noin 1000 mg (aamiaisen yhteydessä). Tableteissa on mukana myös sinkkiä ja E-vitamiinia, jotka lisäävät karnosiinin tehoa. Viime viikkoina olen pelannut 5 golfkilpailua viikossa (kävellen), enkä ole kokenut lainkaan väsymystä. Keskittymiskyky on ollut erinomainen loppuun asti, vaikka kilpailut kestävät yleensä yli 4 tuntia.  Kymmenestä viimeksi pelaamassani kisassa olen ollut palkinnoilla viidesti. Olen vakuuttunut siitä, että karnosiinilla ja muilla ravintolisillä on ollut suotuisa vaikutus suoritus-, kestävyys- ja palautumiskykyihini. Tässä iässä (huhtikuussa 70 v.) myös ikääntymismuutosten hidastaminen on ajankohtaista, ja siinäkin karnosiini on maanmainio bioaktiivinen yhdiste. Suosittelen muillekin!