Miksi hiilihydraatit lihottavat monia ihmisiä?

Kumpi on terveellisempi, vähärasvainen vaiko vähähiilihydraattinen (VHH) ruokavalio? Virallisissa ravitsemusohjeissa painotetaan vähärasvaisuutta, "hiilaritietoiset" taas karttavat ns. nopeita hiilihydraatteja eli leipää, pullaa, konditoriatuotteita, rusinoita yms. Vähärasvaista ja runsaasti hiilihydraatteja sisältävää ruokavaliota noudattavat ihmiset ovat monesti ylipainoisia ja lihavia, heillä on diabetes ja heidän veressään kiertää paljon valtimoille vaarallisia rasvoja, triglyseridejä. Miten se on selitettävissä?

Amerikkalainen kardiologi William Davis selittää asiaa näin blogissaan: Ihmisellä on rajallinen kyky varastoida elimistönsä hiilihydraatteja. Emme voi saada niistä energiaa kovinkaan paljon ja pitkäksi aikaa. Siksi pitkänmatkan juoksijat tyhjentävät ensin lihastensa varastot ja tankkaavat sitten hiilihydraatteja ennen kilpailua. Silloin lihasten glukoosin ja glykogeenin varastot täyttyvät ja niitä käytetään juoksussa energian lähteenä. Rasvan suhteen asia on aivan toisin: Meillä on lähes rajaton kapasiteetti varastoida energiaa rasvan muodossa.

Virallisterveellisissä ohjeissa kehotetaan välttämään rasvaa ja syömään runsaasti leipää ja muita hiilihydraatteja. Ja niinhän suuri osa suomalaista tekee ja sen seurauksena meillä on nyt ennen näkemätön lihavuus- ja diabetesepidemia. Liiat hiilihydraatit, joita ei kuluteta energian tuotantoon, muuttuvat maksassa rasvaksi prosessissa, jota kutsutaan biokemiassa nimellä de novo lipogenesis (DNL) eli rasvan uudismuodostus. Siinä ravinnon hiilihydraateista syntyy triglyseridejä ja niiden pitoisuus veressä lisääntyy.

Triglyseridit esiintyvät veressä VLDL-kolesterolina (very low LDL), joka puolestaan vuorovaikuttaa muiden lipoproteiinien (rasvojen ja valkuaisaineiden muodostamien molekyylien) kanssa tuottaen pieniä, tiheitä LDL-hiukkasia (sdLDL) sekä vähentäen ”hyvää” HDL-kolesterolia ja muuttaen sitä tehottomaan muotoon. Verikokeissa mitataankin usein kolesterolin yhteydessä myös triglyseridejä, joita pidetään valtimotautien riskitekijänä. Rasvan tuottoa hiilareista selostetaan tarkemmin Kalifornian yliopiston julkaisussa.

Ruokavalio, joka sisältää yli puolet kaloreista ns. nopeina hiilihydraatteina (kuten esimerkiksi Diabetesliitto ja Sydänliitto suosittavat) tuottaa runsaasti triglyseridejä, jopa normaalipainoisilla ja hoikilla ihmisillä. Nopeisiin hiilihydraatteihin lasketaan yksinkertaiset sokerit kuten karkit, sokeroidut virvoitusjuomat ja mehut. Hitaampiin lasketaan ravintokuidut, jotka eivät ole terveydelle haitallisia vaan hyödyllisiä. Ylipainoiset ihmiset tuottavat maksassaan jopa viisinkertaisesti (normaalipainoisiin verrattuna) rasvaa, vaikka he söisivät vähemmänkin hiilareita, esim. 40 % rasvaa, 40 % hiilareita ja 14 % valkuaista energian saannistaan.

Hiilihydraatit muuntuvat maksassa rasvaksi

Kuva 1. Lihavat, runsaasti insuliinia erittävät ihmiset (Obese HI) muodostavat maksassaan enemmän rasvaa kuin hoikat (Lean) ja lihavat normaalisti insuliinia tuottavat ihmiset (Obese NI), vaikka he noudattaisvat VHH-dieettiä. Vähärasvainen ruokavalio tuottaa runsaasti rasvaa maksassa sekä hoikilla että lihavilla (Schwartz ym. 2003).

Ihmiset muuntavat eri tavoin hiilareita maksassaan rasvaksi sen mukaan, ovatko he normaali- vai ylipainoisia ja onko heillä aineenvaihdunnan häiriöitä (insuliiniresistenssiä ja sen seurauksena insuliinin liikaeritystä) tai tauteja (esimerkiksi tyypin 2 diabetes). Triglyseridien lisääntyminen henkilön veressä aterioiden jälkeen ei johdu välttämättä rasvan syömisestä, vaikka sekin voi toki vaikuttaa asiaan. Lihavilla ihmisillä insuliinin liikaeritys tai jokin muu, toistaiseksi tuntematon häiriö näyttää olevan veren triglyseridien lisääntymisen syynä, vaikka he eivät söisikään sen enempää kaloreita kuin normaalipainoiset ihmiset (joilla triglyseridit eivät nouse).

Nämä uudet tiedot puoltavat ylipainoisille ja insuliiniresistenteille ihmisille VHH-dieettiä, joka vähentää heidän riskiään sairastua ja kuolla sydän- ja valtimotauteihin. Lisäksi on hyvä tietää, että berberiini ja etyyliesteröity kalaöljy (4 g päivässä) normalisoivat sokereiden ja rasvojen aineenvaihdunnan häiriöitä ja alentavat erittäin tehokkaasti kohonneita triglyseridejä ja suojaavat siten sydäntä ja verisuonia.