Kasvissyönti, ikääntyminen ja lihasten karnosiini

Kasvissyöjien, naisten ja ikääntyvien miesten lihasten karnosiinin pitoisuus on pienempi kuin sekaruokaa syövillä nuorilla miehillä, kertoo belgialaisen Ghentin yliopiston urheilutieteen laitoksen tutkimus. Lihasten karnosiinin vähyys voi heikentää suorituskykyä, kestävyyttä ja hidastaa palautumista kuormituksesta.

Karnosiini on kahden aminohapon muodostama valkuaisaine, dipeptidi, jota on kaikkialla ihmisen elimistössä, erityisesti aivoissa ja lihaksissa. Karnosiinilla on monia fysiologisia tehtäviä, joiden hoitaminen voi heikentyä karnosiinin puutteessa. Karnosiinia saadaan pääasiassa liha- ja siipikarjaruoista. Kasvisruoka ei sisällä karnosiinia eikä sen esiasteita (beeta-alaniinia ja L-histidiiniä), joten kasvissyöjien lihasten karnosiinipitoituus voi olla tavallista pienempi (Derave ym. 2010). Karnosiini on myös suosittu ravintolisä.

Lihasten karnosiinin pitoisuutta on mitattu useissa tutkimuksissa muun muassa eri-ikäisillä ihmisillä, joilla erot voivat olla jopa nelinkertaisia. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää lihasten karnosiinin pitoisuutta erilaisia ruokavalioita noudattavilla, eri-ikäisillä ja eri sukupuolta olevilla ihmisillä. Samalla mitattiin karnosiinia hajottavan entsyymin, karnosinaasin, ja testosteronin pitoisuutta veriplasmasta ja verrattiin niiden vaikutusta lihasten karnosiinipitoisuuteen.

Aineistona oli 149 tervettä henkilöä, 94 miestä (joista 12 oli kasvissyöjiä) ja 55 naista. Karnosiinin pitoisuus mitattiin alaraajan lihaksista (Musculus soleus, M. gastrocnemius ja M. tibialis anterior) (katso kuvat ). Verinäytteistä määritettiin CNDP1-genotyyppi, plasman karnosinaasin aktiivisuus ja testosteronin pitoisuus. CNDP1:n muunnos liittyy diabeteksen aiheuttamaan munuaistautiin.

Miehillä karnosiinin pitoisuudet olivat edellä mainituissa lihaksissa 36, 28 ja 82 % suuremmat kuin naisilla. Testosteronin pitoisuus ei korreloinut lihasten karnosiinin määrään miehillä. Pohjelihaksen karnosiinin pitoisuus väheni iän myötä. Kasvissyöjillä lihaksen karnosiinin pitoisuus oli keskimäärin 26 % pienempi kuin sekaruoan syöjillä.

Beeta-alaniinin saanti – olipa se sitten runsasta tai vähäistä – ei korreloinut sekaruoan syöjien lihasten karnosiinipitoisuuteen. Myöskään CNDP1-geenin polymorfismi (muunnokset) tai karnosinaasin aktiivisuus eivät vaikuttaneet lihasten karnosiinin pitoisuuksiin.

Johtopäätökset: Lihasten karnosiinin pitoisuutta vähentävät kasvissyönti, ikääntyminen ja naissukupuoli. Sitä vastoin CNDP1-genotyyppi ja veressä kiertävän testosteronin vaihtelu eivät vaikuttaneet lihasten karnosiinin pitoisuuksiin.

Everaert I, Mooyaart A, Baguet A, et al. Vegetarianism, female gender and increasing age, but not CNDP1 genotype, are associated with reduced muscle carnosine levels in humans. Amino Acids. 2010 Sep 24. PubMed
Derave W, Everaert I, Beeckman S, Baguet A. Muscle Carnosine Metabolism and [beta]-Alanine Supplementation in Relation to Exercise and Training. Sports Medicine 2010;40(3) 247-263. Abstract