Nuorten ylivilkkaus ja ruokavalio

Lasten ja nuorten ylivilkkaus-, tarkkaavuus- ja keskittymishäiriö, ADHD, liittyy länsimaiseen ruokavalioon, joka sisältää runsaasti tyydytettyä rasvaa, sokeria ja natriumia. Terveellinen ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia, hedelmiä ja omega-3-rasvahappoja, ilmenee uudesta australialaisesta tutkimuksesta. 500 mg EPA-rasvahappoa päivässä parantaa hyperaktiivisten lasten käytöstä, osoittaa uusi ruotsalaistutkimus.

ADHD eli ylivilkkaus- ja tarkkaavuushäiriö on yleisin lasten ja nuorten psykiatrinen sairaus. Sitä potee noin 5 prosenttia väestöstä. ADHD:n yhteyttä ruokavalioon ja ravintotekijöihin on tutkittu jo pitkään, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Niinpä tautia hoidetaankin pääasiassa keskushermostoon vaikuttavin lääkkein. Viimeisten kolmen vuoden aikana on kuitenkin epäilty kolmen keinotekoisen ruoan väriaineen liittyvän ADHD:hen. Asiaa on tutkittu Englannissa Southamptonin yliopistossa. Myös omega-3-rasvahappojen hoitovaikutusta lasten käytökseen on tutkittu eri puolilla maailmaa.

Apulaisprofessori Wendy Oddy työryhmineen (Perth's Telethon Institute for Child Health Research) tutki 1800 nuoren ruokavalion osuutta ADHD-oireisiin vuonna 1989 alkaneessa Raine Studyssa, jossa ruokavaliot luokiteltiin kahteen ryhmään, "tervelliseen" ja "länsimaiseen".  Lapset ja nuoret olivat syntyneet 1989 tai sen jälkeen.

"Terveellinen" ruokavalio sisälsi runsaasti tuoreita vihanneksia ja kasviksia, täysjyvätuotteita ja kalaa. Niinpä tämä ruokavalio sisälsi runsaasti omega-3-rasvahappoja, foolihappoa ja kuitua. "Länsimainen" ruokavalio sisälsi takeaway-ruokia, sokerileivoksia, prosessoitua, paistettua ja raffinoitua ruokaa, ja siinä oli runsaasti tyydytettyjä rasvoja, sokeria ja natriumia.

ADHD-diagnoosi oli annettu 115 nuorelle, 91 pojalle ja 24 tytölle 14 ikävuoteen mennessä. Kävi ilmi, että "länsimainen" dieetti liittyi yli kaksin verroin useammin ADHD-diagnoosiin, vaikka useat perhe- ja sosiaaliset sekoittavat tekijät kontrolloitiin. ”ADHD liittyi erityisesti takeaway-ruokiin, prosessoituihin liharuokiin, punaiseen lihaan, rasvaisiin maitotuotteisiin ja sokerileivonnaisiin”, sanoo tohtori Oddy.

Länsimainen ruokavalio ei ehkä sisällä riittävästi aivojen tarvitsemia mikroravintoaineita [omega-3-rasvahappoja ym.], jotka ovat tärkeitä keskittymis- ja huomiokyvyille”, Oddy jatkaa. Hän ei sulje pois väri- ja muiden lisäaineiden mahdollista haittavaikutusta. 

"Voi olla, että impulsiivisuus, joka on luonteenomaista ADHD:lle, johtaa huonoihin ravintovalintoihin, kuten nälkätilanteessa nautittuihin välipaloihin (snack) … Tämä on poikkileikkaustutkimus, joten emme voi olla varmoja, johtaako huono ruokavalio ADHD:hen vai päinvastoin”, Oddy pohtii.

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan EPA-rasvahappo (500 mg päivässä) parantaa 15 viikossa merkitsevästi hyperaktiivis-impulsiivisten ADHD-lasten käytöstä (Gustafsson ym. 2010). Suomessa 500 mg EPAa saa yhdestä E-EPA-kapselista.

Foodnavigator.com 30.7.2010
Science Daily.com 29.7.2010

Howard AL, Robinson M, Smith GJ, et al. ADHD Is Associated With a ‘Western’ Dietary Pattern in Adolescents Journal of Attention Disorders 2010.
Doi:10.1177/1087054710365990

Gustaffson PA, Birberg-Thornberg U, Duchen K, et al. EPA supplementation improves teacher-rated behaviour and oppositional symptoms in children with ADHD. Acta Paediatr 2010; PubMed/Lue laajempi selostus englanniksi

Tohtori Tolosen kommentti

Tämä ja muut samasta aiheesta julkaistut tutkimukset antavat aihetta kiinnittää suurta huomiota lasten ruokavalioon ja ravintolisiin. Käytännössä ihmiset syövät kalaa keskimäärin vain 12 grammaa päivää kohti (alle 1 kala-ateria/viikko), ilmenee uusista suurista väestötutkimuksista Hollannista ja Tanskasta. Omega-3:n saanti jää tällöin alle 100 mg/vrk. Kalansyönti pitäisi moninkertaistaa tai ihmisten pitäisi ottaa kalaöljyä ruoan lisänä. Geenitutkijat näet ovat osoittaneet, että omega-3-rasvahapot vaimentavat monia sairausgeenejä ja edistää älykkyyttä (Simopuolos 2010). Kalaöljy voi ehkäistä ja hoitaa erilaisia käytöshäiriöitä, stressiä ja masennusta. Uuden polven etyyliesteröidyt kalaöljyt ovat tehokkaimpia – useimmiten yksi kapseli päivässä riittää. Ne ovat paljon tehokkaampia kuin peruskalaöljyt, joissa on vain 30 % omega-3:a. Tarvittaessa lapsi voi puraista kapselin rikki ja sylkäsitä kuorilon ulos suustaan. Öljyn voi myös puristaa ulos kapselista ja sekoittaa ruoan joukkoon.

Kaikki suomalaiset tarvitsevat D-vitamiinia (lapset 25 ja aikuiset vähintään 50 mikrogrammaa) joka päivä, ympäri vuoden. Lue lisää uusinta uutta suomeksi D-vitamiinista.