Suolen limakalvon merkitys allergioissa

Suolen limakalvo on ihmisen tärkein immunologinen elin. Sen bakteerikanta määrää pitkälti sen sairastummeko allergisin tauteihin, kuten astmaan ja atoppiseen ihottumaan. Toistuvat antibiottikuurit, etenkin lapsilla, heikentävät immuunipuolustusta. Suolen limakalvon toimintaa voidaan parantaa monilla lisäravinteilla, kuten pre- ja probiooteilla karnosiinilla ja omega-3-rasvahapoilla.

Antibioottien liikakäyttö (esim. lasten korvatulehduksissa ja muissa akuuteissa infektioissa), ravinnon vinoutunut omega-6/omega-rasvahappojen suhde, transrasvat ja nopeat hiilihydraatit ovat myötävaikuttaneet allergioiden räjähdysmäiseen yleistymiseen, sanovat asiaa tutkineet allergologit (1, 2).

“Tutkimustemme mukaan suolen limakalvon mikroflooran muutokset ovat suurin syy siihen, että elimistömme reagoi väärin hengitysilman allergeeneihin", sanoo sisätautiopin ja immunologian apulaisprofessori Gary Huffnagle (University of Michigan). Suolen limakalvon bakteerikanta siis säätää allergisia reaktioita, joita tapahtuu iholla ja hengitysteiden limakalvoilla.

Huffnaglen työryhmä antoi hiirille viiden päivän antibiottikuurin, joka tappoi suolen hyvän bakteerikannan. Sen jälkeen suolistossa alkoi kasvaa Candida albicans -hiivaa. Sen tiedetään ennestäänkin olevan antibiottikuurien yleinen sivuvaikutus. C. albicans erittää "pahoja" prostaglandiinien kaltaisia tulehdusta aiheuttavia sytokiineja, erityisesti interleukiini 13:a (IL13). Se toimii solujen tiedonsiirrossa siten, että allergista reaktiota aiheuttavia soluja siirtyy suolesta keuhkoihin. Astmapotilaalla on runsasti myös toista tulehdussytokiinia, IL8:a.

Antiboottikuurin jälkeen hiirten nenään laitettiin ovalbumiinia, kananmunasta eristettyä allergeeniä. Antibioottia saaneet hiiret herkistyivät ovalbumiinille, kun taas verrokkihiiret eivät. Aikaisemmissa tutkimuksissa sama työryhmä on saanut samanlaisia tuloksia altistamalla hiiriä antibioottikuurin aikana homeitiöille.

“Antibioottien aiheuttama immuunijärjestelmän virhereaktio on aivan samanlainen, altistimmepa sitten ovalbumiinille tai homeelle", kirjoittavat tutkijat.

Allergioiden ja astman yleistyminen kaikissa länsimaissa viittaa siihen, että syynä ovat elämäntapamme. “Jos keuhkot altistuvat toistuvasti allergeenille, ihmisen T-valkosolut oppivat tunnistamaan sen ja pitävät sitä vaarattomana, eivätkä reagoi siihen normaalisti.", Huffnagle selittää. “Useimmat tutkijat ajattelevat vielä, että toleranssi kehittyy keuhkoissa, mutta me uskomme sen tapahtuvan suolessa. Kun ruoansulatuskanavan immuunisolut tulevat tekemisiin nieltyjen allergeenien kanssa, kosketus stimuloi T-solujen lisääntymistä, ja niitä alkaa vaeltaa keuhkoihin" tutkija kertoo. Keuhkoissa lisääntyvät myös eosinofiiliset valkosolut, syöttösolut, monet interleukiinit (IL5, IL8, IL13), gammainterferoni, immunoglobuliini E ja limaa erittävät solut (2). Astma onkin pääsiassa tulehdustauti.

Antibiottikuurit, vauvan siirtyminen äidinmaidosta lehmänmaitoon ja korkean glykemiakuorman hiilihydraattien runsas syönti heikentävät puolustusjärjestelmääme allergioita vastaan. "Lyhyt antibiottikuuri ei vielä tee kenestäkään allergikkoa", Huffnagle muistuttaa. "Mutta jos otat antibiootteja ja syöt samalla valkoista leipää ja paistettuja ruokia, et pysty ylläpitämään suolistossasi normaalia bakteerikantaa", hän toteaa. "Jos silloin hengität siitepölyä tai homeitiöitä olet vaarassa herkistyä niille", hän sanoo. Työryhmä aikoo seuraavaksi tutkia probioottien vaikutusta suoliston bakteerikantaan.

1. Noverr MC, Falkowski NR, McDonald RA, McKenzie AN, Huffnagle GB. Development of allergic airway disease in mice following antibiotic therapy and fungal microbiota increase: role of host genetics, antigen, and interleukin-13. Infect Immun. 2005 Jan;73(1):30-8 [PubMed]
2. Noverr MC, Noggle RM, Toews GB, Huffnagle GB. Role of antibiotics and fungal microbiota in driving pulmonary allergic responses. Infect Immun. 2004 Sep;72(9):4996-5003 [PubMed]

Tohtori Tolosen kommentti

Tohtori Erika Isolaurin johtamat Turun yliopiston lastenlääkärit ovat osoittaneet, että maitohappobakteerien antaminen riskiperheiden odottaville äideille ja vauvoille vähentää lasten allergioiden ja infektioitautien riskiä. Nyttemmin myös Helsingin Allergiasairaalan lääkärit ovat päätyneet samoihin tuloksiin – vastustettuaan 20 vuotta ravintolien antamista allergikoille! Tohtori Susan Prescottin johtamat australialaiset lastenallergologit ovat puolestaan antaneet odottaville äideille omega-3-rasvahappoja, ja sekin on vähentänyt merkittävästi lasten allergisoitumista.

Uusien tutkimusten valossa tulisikin kaikille raskaana oleville naisille suositella hyvin puhdistettua (tyhjiötislattua) omega-3-valmistetta ja pre- ja probiootteja. Kaikkien ihmisen tulisi antibiottikuurien aikana ja niiden jälkeen ottaa maitohappobakteereita, inuliinia ja frukto-oligosakkarideja, joita kaikkia on esimerkiksi Lepicolissa. Kaikkien astmaatikkojen ja allergikkojen kannattaisi otta ruoan lisänä karnosiinia ja E-EPAa, koska ne vaimentavat tulehdussytokiineja., mm interleukiini 8:aa (IL8), joka on koholla astmaatikoilla.

Allergioiden ehkäisy ja hoito
Astma ja omega-6/omega-3-rasvahappojen suhde
Astma ja tulehdussytokiinit
Ravitsemushoito vaikuttaa geeneihin