Masennuslääkkeet ja nuorten itsemurhariski

Masennuslääkkeet lisäävät nuorten, alle 25-vuotiaiden potilaiden itsemurhan riskiä, ilmenee Yhdysvaltain Lääkeviraston (FDA) uudesta raportista. Lääkkeiden käyttö lisää nuorten itsemurhan riskin yli kaksinkertaiseksi. Raportin julkaisi 11.8.2009 British Medical Journal.

Nuorten masennuslääkkeiden käyttäjien itsemurhariski nousi otsikoihin vuonna 2003, jolloin FDA antoi asiasta ensimmäisen varoituksensa. Sen mukaan SSRI-lääkkeet, kuten Zoloft (sertraliini), Celexa ja Prozac voivat aiheuttaa itsemurha-ajatuksia. Vuotta myöhemmin FDA vaati lääkefirmoja lisäämään psyykelääkepakkauksiin ns. mustan varoitusleiman (black box warning) nuorten itsemurhariskistä. Vuonna 2006 varoitusta laajennettiin käsittämään myös nuoret aikuiset.

Raportti on meta-analyysi, joka käsittää 372 kaksoissokkotutkimusta. Niihin oli osallistunut lähes 100 000 potilasta. Keski-ikä oli 42 vuotta, ja 63,1 % oli naisia. Noin puolella (45,6 %) diagnoosina oli vakava masennus 4,6 prosentilla muu masennus, 27,6 prosentilla muu psykiatrinen sairaus ja 22,2 prosentilla muu kuin psykiatrinen sairaus.

Tutkimuksessa selvitettiin itsemurhakäyttäytymistä (valmisteltua, yritystä tai toteutettua itsemurhaa) ja itsemurha-ajatuksia. Näissä tutkimuksissa osa potilaista oli saanut aitoja psyykelääkkeitä, osa taas lumetta (plaseboa). Yhteensä todettiin 134 itsemurhayritystä ja 378 tapausta, joissa oli esiintynyt itsemurha-ajatuksia, mutta niitä e ollut yritetty toteuttaa.

Psykiatristen sairauksien vuoksi lääkityillä itsemurhajatuksia ja -yrityksiä ilmeni useammin kuin lumetta saaneilla, ja ne liittyivät selvästi ikään: lääkitys lisäsi vain alle 25-vuotiaiden itsemurha-ajatuksia ja -käyttäytymistä. BMJ:n verkossa julkaisema artikkeli on vapaasti kaikkien luettavissa alle olevasta linkistä.

Stone M, Laugher T, Jones L:, et al. Risk of suicidality in clinical trials of antidepressants in adults: analysis of proprietary data submitted to US Food and Drug Administration. BMJ 2009;339:b2880

Tohtori Tolosen kommentti

Raportti saa kritiikkiä Oxfordin yliopisotn epidemiologisen psykiatrian professori John Geddesioltä, joka osallistui BMJ:n pääkirjoituksen laatimiseen aiheesta. Geddes in mukaan tutkimus luottaa liikaa lääketehtaiden sponsoroimiin tutkimuksiin, jotka ovat epäluotettavia.

"Näissä tutkimuksissa lääkettä verrataan plaseboon. Koehenkilöitä valittaessa kuitenkin karsitaan vaikeasti sairaat, joten tulokset eivät kerro, kuinka lääkkeet olisivat vaikuttaneet heihin", huomauttaa Geddes.

Nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen kirjoittaa Helsingin Sanomissa (11.8.), että nuorten masennusta pyritään hoitamaan ensisijaisesti lääkkeettömin keinoin. Niistä hän mainitsee psykoterapian ja psykologiset tukitoimet, mutta ei sanallakaan ravitsemuksen eikä ravintolisien tärkeää merkitystä potilaan hoidossa ja taudin uusiutumisen ehkäisyssä. Sitä vastoin Yhdysvaltain Psykiatriliitto suositteli mietinnössään jo 2006 kalaöljyn omega-3-rasvahappojen käyttöä masennuksen ennalta ehkäisyyn ja täydentävään hoitoon. Liiton raportissa korostuvat eritoten E-EPAlla tehdyt myönteiset kliiniset tutkimukset. Mitä enemmän kalaöljy sisältää EPA-rasvahappoa, sitä tehokkaampaa se on masennuksessa. Masentuneen aikuisen ihmisen EPAn tarve on noin 1000 mg (1 g) päivässä. Sen saamiseksi kalasta pitäisi syödä vähintään viisi lohiateriaa päivässä.

Muutkin ravintolisät, kuten D-vitamiini ja berberiini edistävät aivojen normaalia toimintaa ja mielenterveyttä.

Omega-3-tutkimuksia masennuksessa (taulukko)
Masennuslääkkeet kritiikin ja kiistan kohteena
Masennuksen ravitsemushoito
Kalaöljyvalmisteiden EPA-pitoisuukisen vertailua (taulukko)
Berberiini ja mielenterveys