Alkoholismi ja geenivirheet

Uutta tietoa ihmis- ja rottatutkimuksista

Amerikkalaiset psykiatrit ovat selvittäneet tietyn geenin, GABRG3:n, muunnoksen merkitystä alkoholismissa. GABRG-geenistä on eri alleleja (GABRG3 ja GABRG5) , jotka ovat olleet tunnettuja jo monia vuosia. Ne sijaitsevat kromosomissa 15q11-q13 sellaisessa alueessa, jossa aikaisemmissa tutkimuksessa on todettu häiriöitä autistisilla henkilöillä. Heillä esiintyy myös GABRG-geenien muunnoksia.

GABRG- geeni on soluissa toimiva reseptori eli vastaanotin tai eräänlainen molekyyliovi, joka säätää gamma-aminovoihappo-nimisen välittäjäaineen (GABAn) tuotantoa aivoissa. GABA on ihmisen aivojen tärkein estävä välittäjäaine, joka kontrolloi sopimatonta ja väkivaltaista käytöstä.

Tutkimus käsitti yli 260 perhettä, joissa esiintyy alkoholismia. Yhteensä geeninäytteitä otettiin 2 282 henkilöstä. Tutkimusta johti tohtori Danielle Dick, joka toimii psykiatrian apulaisprofessorina St. Louisissa Washingtonin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

”Emme ole löytäneet varsinaista alkoholismigeeniä, mutta nyt voimme tutkia ihmisten geenimuunnoksia ja selvittää, mitkä muut tekijät vaikuttavat alkoholismin puhkeamiseen. Luultavasti monet geenimuunnokset vaikuttavat eri tietä epäsuorasti. Tietyt geenimuunnokset voivat lisätä alkoholisoitumisen vaaraa”, sanoo tohtori Dick.

Samassa lehdessä julkaistiin toinenkin asiaa valaiseva raportti Suomen Kansanterveyslaitoksesta. Sen mukaan runsaastikin alkoholia nauttivat rotat voivat säilyä täysin terveinä. Viina ei lyhentänyt niiden luonnollista elinikää – päinvastoin ne elivät merkittävästi pitempään kuin raittiit rotat. Tutkijat eivät kuitenkaan suosittele ihmisille juopottelua. Runsas alkoholinkäyttö on ihmiselle haitallista, he korostavat.

Lähde: Alcoholism: Clinical & Experimental Research, January 2004.

Tohtori Tolosen kommentti

Karnosiini saattaa olla monestakin syystä hyödyllinen lisäravinne alkoholia käyttäville ihmisille. Karnosiini näet edistää aivoissa GABAn tuotantoa, mikä selittää karnosiinin edullisia vaikutuksia erilaisissa käytös- ja kehityshäiriöissä (ADHD, autistinen tautikirjo). Barcelonan yliopistossa tehdyissä rottatutkimuksissa on havaittu, että karnosiini ehkäisee metamfetamiinin haittavaikutuksia. Lisäksi karnosiinin tiedetään estävät alkoholin palaessa syntyvien aldehydien haittoja.

Molekyyligenetiikka on tuonut muutoinkin uutta valoa psykiatrisiin ongelmiin ja niiden ravitsemushoitoon. Äskettäin havaittiin, että tietty eräät ihmiset altistuvat stressin laukaisemalle masennukselle, koska heillä on ns. masennusgeeni.

Uutta on myös se, että ravintoaineet, kuten karnosiini ja E-EPA, näyttävät korjaavan geenivirheitä.

Ravintotekijät vaikuttavat geeneihin