E-EPAn imeytymistä vereen tutkittu Jyväskylän yliopistossa

Suomalaisilla lapsilla ja nuorilla aikuisilla on korkea omega-6/omega-3 (AA/EPA)-suhde, keskimäärin 7–8:1, kun ihanteellinen olisi 3:1. Syynä liian suureen suhteeseen on liian runsas levitteiden sekä lihan ja lihavalmisteiden käyttö suhteessa vähäiseen kalansyöntiin.

E-EPAn imeytymistä vereen ja sen vaikutusta omega-6/omega-3-suhteeseen tutkittiin lapsilla ja aikuisilla Jyväskylän yliopistossa. Tulosten mukaan E-EPA imeytyy erittäin hyvin ja alentaa samalla merkitsevästi omega-6/omega-3-suhdetta. Muutos on ensiarvoisen tärkeä terveyden kannalta, sillä huono omega-6/omega-3-suhde lisää kaikkien kroonisten – mm. masennuksen – tautien riskiä ja pahentaa niiden kulkua.

Nämä ovat Suomen ensimmäiset tutkimukset siitä, kuinka hyvin etyyliesteröity EPA-rasvahappo (E-EPA) imeytyy vereen ja kuinka se vaikuttaa arakidonihapon (AA) ja EPA-rasvahapon suhteeseen (AA/EPA). AA on omega-6- ja EPA omega-3-rasvahappo. Niiden suhdetta pidetään tärkeänä nykyisen ja tulevan terveydentilan osoittimena (Jabbar ja Saldeen 2006, Sanders ym. 2006). AA/EPA-suhde ei saisi olla terveillä suurempi kuin 3:1 ja kroonisia tauteja potevilla 2:1. Suomalaisilla luku on 8–7:1. Se lisää kroonisten tautien riskiä ja pahentaa niiden kulkua. Ihmiskunta on kehittynyt sellaisen ruokavalion varassa, jossa on yhtä paljon omega-6- kuin omega-3-rasvahappoja. Nyt niiden suhde ravinnossa on 15–17:1 (Simopoulus 2006).

Suomalainen syö keskimäärin yli 100 grammaa rasvaa päivässä. Siitä 60 % on näkymätöntä ns. piilorasvaa (johon kuuluu myös. transrasvoja). Alla olevasta kuvasta käy ilmi rasvojen jakaantuminen eri ryhmiin. Kalarasvojen osuus on vaivaiset 1 % kaikista ravinnon rasvoista.

Lähde: Finnravinto 2002.

Vain yksi prosentti (1 %) kaikista ravinnon rasvoista tulee kalasta (omega-3), mutta 28 % kasviöljyistä ja margariineista (80 % omega-6:tta, 10 % omega-3:a). Omega-6:ta tulee nyt entistä enemmän myös lihasta ja lihavalmisteista, johtuen karjan ruokkimisesta omega-6:lla. Se vääristää ihmisten omega-6/omega-3-suhdetta, mikä ilmenee lasten ja aikuisten veressä pienenä EPA-pitoisuutena ja suurena AA/EPA-suhteena. Seurauksena on masentuneisuutta, sydän- ja verisuonitauteja, astmaa, ym. kroonisia sairauksia. Suomalaiset saavat noin 80 % omega-3-rasvahapoistaan rypsiöljystä (ALAna) ja vain 20 % kalasta (EPAna ja DHA:na).

Aikuisten tutkimus

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella analysoitiin kesällä 2006 Teemu Paajasen johdolla psykologian opiskelijoiden veren rasvahappoja. Kaksoisokkokokeessa tutkittiin myös kuinka 500 mg:n EE-EPA-kapselit vaikuttavat rasvahappotasapainoon. Koehenkilöinä on 24 vapaaehtoista tervettä miestä ja naista, joista puolet söi 45 vrk E-EPAa ja puolet vastaavaa plaseboa. Koehenkilöt valittiin satunnaisesti ryhmiin, mutta kuitenkin niin että koe- ja kontrolliryhmään molempiin tuli 6 miestä ja 6 naista. Ryhmistä tuli muutoinkin hyvin tasapainoiset, sillä ne eivät minkään taustamuuttujan suhteen eronneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan (mm. ikä, liikunnan määrä, paino ja pituus). Tulokset esitetään tässä graafisesti.

Kuva 1. 1000 mg/vrk E-EPAa nostaa aikuisella seerumin EPA-pitoisuuden yli 2-kertaiseksi.

Kuva 2. Opiskelijoiden AA/EPA-suhde oli keskimäärin 7–8:1, mutta 1000 mg/vrk E-EPAa alensi sen puoleen. Silloin tulehdussytokiinien muodostuminen elimistössä (myös aivoissa) vähenee merkitsevästi. Tulos selittää E-EPAn biologisia vaikutuksia. Professori Tom Sandersin mukaan, aikuisen AA/EPA-suhde saisi olla 3:1

Koehenkilöille tehtiin myös koneellisia aivotutkimuksia Teemu Paajasen johdolla. E-EPA- ja verrokkiryhmän välillä ei kuitenkaan havaittu mitään merkittäviä eroja.

Lasten tutkimus

Jyväskylän Yliopistoon kuuluvan Niilo Mäki Instituutin kaksoissokkotutkimuksessa 30 10-vuotiasta lasta – tyttöjä ja poikia – otti 3 kuukautta päivittäin joko yhden 500 mg:n E-EPA-kapselin tai plasebon. E-EPAa saaneiden seerumin EPA-pitoisuus nousi keskimäärin 2,8-kertaiseksi. Tutkimusryhmää johti kasvatustieteiden maisteri Leila Kairaluoma.

Kuva 3. Yksi E-EPA 500 mg -kapseli päivässä nosti 3 kuukaudessa seerumin EPA-pitoisuuden 2,5-kertaiseksi. Plaseboryhmä kuvastaa 10-vuotiaiden koululaisten tavanomaista seerumin EPA-pitoisuutta silloin kun ei käytetä EPA-pitoista kalaöljyä ravintolisänä. Japanissa se on noin 5-kertainen.

Kuva 4. AA/EPA suhde E-EPAa ja plaseboa saaneiden lasten seerumissa. Yksi E-EPA-kapseli päivässä alensi suhdeluvun lähes kolmannekseen. Muutos on edullinen terveyden kannalta pitkällä aikavälillä.

Lisää lasten tutkimuksesta

Mitä tulokset merkitsevät?

Suomalaisilla lapsilla ja aikuisilla on veren kaikista rasvahapoista keskimäärin vain 1 % on omega-3-rasvahappohin kuluvaa EPAa eli eikosapentaeenihappoa. Pitoisuus on vain 1/3 japanilaisten vastaavasta pitoisuudesta. Vastaavasti omega-6-sarjaan kuuluvan arakidonihapion (AA:n) pitoisuus on Suomessa erittäin korkea, keskimäärin 7–8 %. Osalla tutkituista oli EPAa vain 0,2–0,5 % ja AA:ta vastaavasti paljon keskivertoa enemmän. Omega-3-rasvahappojen anto ruoan lisänä alentaa tutkitusti AA/EPA-suhdetta ja samalla myös mieliala (Fontani ym. 2005, Kiecolt-Glaser 2007) ja sydänterveys paranevat (Harris ym. 2006). Mitä pienempi AA/EPA-suhde, sitä parempi, sanoo asiaa tutkinut kanadalainen tohtori Genevieve Young. Japanilaisilla suhde on keskimäärin 1,7:1 ja inuiiteilla 0.14:1 (!). Japanilaisten plasman EPA-pitoisuus on keskimäärin 2, 9 %, mutta se nousee E-EPAlla (1800 mg/vrk) 70 % (4,9:ään), ja AA/EPA-suhde alenee alle 1:1:n (Yokoyama ym. 2007).

Mistä suomalaisten korkea AA/EPAsuhde johtuu? Syynä on ilmeisesti se, että suomalaiset saavat ravinnon omega-3-rasvahapoista 80 % rypsiöljystä ja levitteistä, ja vain 20 % kalasta. [Japanissa omega-3:t saadaan pääasiassa kalasta.] Rypsiöljyssä on noin 60 % öljyhappoa (omega-9). Omega-6 rasvahappohin kuuluvaa linolihappoa siinä on noin 22 % (auringonkukkaöljyssä peräti yli 70 %) ja omega-3 rasvahappoihin kuuluvaa alfalinoleenihappoa (ALAa) 10–12 %. Näin ollen rypsiöljyn omega-6/omega-3 -suhde on 2:1. Ihminen ei kuitenkaan kykene käyttämään ALAa sellaisenaan hyväksi aineenvaihdunnassa, vaan ALA on ensin muutettava EPAksi ollakseen biologisestyi tehokasta. Vain alle 10 % muuntuu, joten ALAn teho on hyvin pieni verrattuna kalasta saatavaviin omega-3-rasvahappoihin. Omega-6/omega-3:n saannin vino suhde näkyy lasten ja aikuisten verikokeissa. Se on hätkähdyttävän korkea noin 8:1. EU suosittaa tavoitteeksi 4:1, professori Tom Sander 3:1, professori Tom Saldeen sydänpotilaille <2:1 (viitteet lopussa).

Osalla lapsista ja aikuisista AA/EPA-suhde oli paljon korkeampi kuin 7–8. He eivät olleet todennäköisesti syöneet rasvaista kalaa lainkaan tai söivät sitä vähän ja harvoin, eivätkä olleet ottaneet kalaöljyä ruoan lisänä. Jos nämä henkilöt sattuvat kantamaan astma-, lihavuus, masennus-, diabetes- tai sepelvaltimotauti- tai muulle taudille altistavaa geeniä, he todenäköisesti sairastuvat ennen pitkää. Masentuneilla kehno AA/EPA-suhde korreloi taudin vaikeusasteeseen (Adams ym. 1996). Korkea AA/EPA-suhde voi altistaa myös alkoholismille; ja kääntäen E-EPA vähentää viinanhimoa ja tasapainottaa stressihormoneja.

EPAn käyttö ravintolisänä vaikuttaa monin tavoin suotuisasti terveyteen – jopa japanilaisilla (vaikka heillä on ennestään paljon EPAa veressään), suomalaisista puhumattakaan. Suuri AA/EPA-suhde on osallisena kaikissa elintasosairauksissa sydän- ja verisuonitaudeista astmaan, masennukseen, syöpään, reumaan ja muihin autommuunitauteihin. Kolesterolia alentavia lääkkeitäkään – joita nyt syö lähes 500 000 suomalaista – ei tarvittaisi juuri lainkaan jos ihmiset ymmärtäisivät alentaa AA/EPAsuhteen matalaksi.

EPAn vaikutuksista aivoihin voi lukea klikkaamalla TÄHÄN. EPA vaikuttaa edullisesti sydän- ja verisuoniterveyteen, kuten maailman suurin kalaöljytutkimus JELIS osoitti (lue lisää). EPAsta syntyy elimistössä resolviini E1:tä, joka sammuttaa tulehdusta (inflammaatiota). EPA tuottaa elimistössä myös hyödyllisiä F3-isoprostaaneja, mikä vähentää jopa 2/3 arakidonihaposta (AA) syntyviä tulehdusta aiheuttavia F(2)-isoprostaaneja (Journal of Biological Chemistry 2006 ). Nämä havainnot selittävät uudella tavalla EPAn merkittäviä etuja muihin kalaöljyn rasvahappoihin nähden. E-EPA on hyödyllistä myös ylipainoisille, koska heidän elimistössään syntyy liikaa F2-isoprostaaneja (Am J Clin Nutr 2006). Omega-3-rasvahapot lisäävät myös terveellisen adiponektiini-hormonin tuotantoa rasvakudoksessa (Diabetologia 2006). Mitä suurempi EPA-pitoisuus, sitä suurempi omega-3-indeksi.

AA/EPA-suhteen seulominen ja tarvittaessa korjaaminen EPA-ravahapolla olisi nähdäkseni kiireellinen ja tehokkain kansanterveyttä edistävä toimenpide, joka säästäisi miljardeja euroja vähentyneinä terveyden- ja sairaanhoidon menoina.

Simopoulos AP. Evolutionary aspects of diet, the omega-6/omega-3 ratio and genetic variation: nutritional implications for chronic diseases. Biomed Pharmacother. 2006 Aug 28; [PubMed]

Yokoyama M, Origasa H, Matzunaki M. et al. Effects of eicosapentaenoic acid on major coronary events in hypercholesterolaemic patients (JELIS): a randomized open-label, blinded endpoit analysis. The Lancet 2007;369:1090-8 [Abstract] [Selostus suomeksi] [Artikkelin voi tilata maksutta Bio-Vitasta

Omega-3-indeksi – uusi tapa arvioida sydäntautiriskiä
Omega-3-indeksi, ikääntyminen paino ja diabetes
E-EPA-tutkimuksia psykiatriassa (taulukko)
Psykiatrian professori McNamaran pääkirjoitus: masennus ja omega-3
Eri kalalajien EPA- ja DHA-rasvahappojen koostumuksia
HUOM! Arakidonihapon, AA, pitoisuuksia ei ole mitattu Suomessa myytävistä kaloista. Se on nousussa, koska kaloja on alettu ruokkia viljalla kalarehun sijasta..

Muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:

1. Jabbar R, Saldeen T. A new predictor if risk för cardiac sudden death. Upsala Journal Med Sci 2006;1112)169-78 [Free Full Text. pdf]

2. Sanders TAB, Fiona Lewis F, Suzanne Slaughter S et al. Effect of varying the ratio of n–6 to n–3 fatty acids by increasing the dietary intake of -linolenic acid, eicosapentaenoic and docosahexaenoic acid, or both on fibrinogen and clotting factors VII and XII in persons aged 45–70 y: the OPTILIP Study. Am J Clin Nutr 2006; 84: 513-522. [Abstract]

3. Timonen, M, Horrobin D, Jokelainen J, Laitinen J, Herva A, Räsänen P. Fish consumption and depression: the Northern Finland 1966 birth cohort study. Journal of affective disorders 2004;82(3):447-52 [PubMedPlus]

4. Lee S, Gura KM, Kim S. Current clinical applications of {omega}-6 and {omega}-3 Fatty acids. Nutrition in Clinical Practice 2006(4):323-41 [PubMed Plus] [Full Free Text, pdf]

5. Wang C, William S Harris WS, Mei Chung M et al. n–3 Fatty acids from fish or fish-oil supplements, but not linolenic acid, benefit cardiovascular disease outcomes in primary- and secondary-prevention studies: a systematic review. Am J Clin Nutr 2006 84: 5-17. [Abstract]

6. Deckelbaum RJ, Akabas SR n–3 Fatty acids and cardiovascular disease: navigating toward recommendations Am J Clin Nutr 2006 84: 1-2. [Full Text] [PDF] .

7. Goyens PL, Spilker ME, Zock PL et al. Conversion of {alpha}-linolenic acid in humans is influenced by the absolute amounts of {alpha}-linolenic acid and linoleic acid in the diet and not by their ratio. Am J Clin Nutr. 2006 Jul;84(1):44-53 [PubMedPlus] [Free Full Text]

8. Chan DC, Watts GF, Nguyen MN, Barrett PH. Factorial study of the effect of n–3 fatty acid supplementation and atorvastatin on the kinetics of HDL apolipoproteins A-I and A-II in men with abdominal obesity. Am J Clin Nutr 2006 84: 37-43 [Abstract]

9. Freemantle E, Vandal M, Tremblay-Mercier J et al. Omega-3 fatty acids, energy substrates, and brain function during aging. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2006 Jul 6; [Epub ahead of print]

10. Willams CM, Burdge G. Long-chain n-3 PUFA: plant v. marine sources. Proc Nutr Soc. 2006;65(1):42-50. Review. [PubMed]

111. Burdge GC, Calder PC. Conversion of alpha-linolenic acid to longer-chain polyunsaturated fatty acids in human adults. Reprod Nutr Dev. 2005;45(5):581-97. Review [PubMed].

12. Goyens PL, Mensink RP. Effects of alpha-linolenic acid versus those of EPA/ /DHA on cardiovascular risk markers in healthy elderly subjects. Eur J Clin Nutr. 2006 Feb 15 [PubMed]

13. Hibbeln JR, Nieminen LRG, Blasbalg TL. Healthy intakes of n–3 and n–6 fatty acids: estimations considering worldwide diversity. Am J Clin Nutr 2006 83: 1483S-1493S. [Abstract] [Free Full Text]

14. Hibbeln JR, Ferguson TA, Blasbalg TL. Omega-3 fatty acid deficiencies in neurodevelopment, aggression and autonomic dysregulation: opportunities for intervention. Int Rev Psychiatry. 2006;18(2):107-18 [PubMed][Free Full Text]

15. Chua B, Flood V, Rothchiba E et al. Dietary Fatty Acids and the 5-Year Incidence of Age-Related Maculopathy. Arch Ophthalmol. 2006;124:981-986.
[ABSTRACT]

16. DeFilippis AP, Sperling LS. Understanding omega-3's. Am Heart J. 2006 Mar;151(3):564-70 [Abstract] [Free Full Text]

17. Fritsche K. Fatty acids in immune modulation. Ann. Rev. Nutr 2006;46:45-73 [Full Text]

18. Parker G, Gibson NA, Brotchie H et al. Omega-3 fatty acids and mood disorders. American Journal of Psychiatry 2006;163(6):969-78 [Free Full Text]

19. Adams PB, Lawson S, Sanigorski A, Sinclair AJ. Arachidonic acid to eicosapentaenoic acid ratio in blood correlates positively with clinical symptoms of depression. Lipids. 1996;31 Suppl:S157-61 [PubMed]

20. Cracowski J-L, Durand T. Cardiovascular pharmacology and physiology of the isoprostanes. Fundamental & Clinical Pharmacology 2006 [Epub ahead of print] [Free Full Text. pdf]

21. McNamara RK. The emerging role of omega-3 fatty acids in psychiatry.
Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2006 Painossa [Full Free Text]

22. McNamara RK, Carlson SE. Role of omega-3 fatty acids in brain development and function: Potential implications for the pathogenesis and prevention of psychopathology. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2006 Painossa [Full Free Text]

23. McNamara RK, Ostrander M, Abplanalp W, et al. Modulation of phosphoinositide-protein kinase C signal transduction by omega-3 fatty acids: Implications for the pathophysiology and treatment of recurrent neuropsychiatric illness. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2006 Painossa [Full Free Text]

24. Schacky CV, Harris WS. Cardiovascular benefits of omega-3 fatty acids.
Cardiovasc Res. 2006 Sep 1; [Epub ahead of print]

25. Rupp H. [Omega-3 fatty acids in secondary prevention after myocardial infarct.]
Clin Res Cardiol. 2006 Sep;95(Supplement 6):vi12-vi16. German. [PubMed]

26. Rupp H, Wagner D, Rupp T, et al. Risk stratification by the "EPA+DHA level" and the "EPA/AA ratio" focus on anti-inflammatory and antiarrhythmogenic effects of long-chain omega-3 fatty acids. Herz. 2004;29(7):673-85. Review. Erratum in: Herz. 2004;29(8):805 [PubMed]

27. Harris WS, Asaad B, Poston WC. Tissue omega-6/omega-3 fatty acid ratio and risk for coronary artery disease. Review. Am J Cardiol. 2006;98(4A):19i-26i.[PubMed]

28. Fontani G, Corradeschi F, Felici A, et al. Blood profiles, body fat and mood state in healthy subjects on different diets supplemented with Omega-3 polyunsaturated fatty acids. Eur J Clin Invest. 2005;35(8):499-507 [PubMed]

29. Fontani G, Corradeschi F, Felici A, et al. Cognitive and physiological effects of Omega-3 polyunsaturated fatty acid supplementation in healthy subjects. Eur J Clin Invest. 2005;35(11):691-9 [Free Full Text pdf]

30. Young GS, Conquer JA, Thomas R. Effect of randomized supplementation with high dose olive, flax or fish oil on serum phospholipid fatty acid levels in adults with attention deficit hyperactivity disorder. Reprod Nutr Dev. 2005;45(5):549-58 [ Free Full Text pdf]

31. Young GS, Maharaj NJ, Conquer JA. Blood phospholipid fatty acid analysis of adults with and without attention deficit/hyperactivity disorder. Lipids. 2004;39(2):117-23 [Free Full Text pdf].

32. Young GS, Maharaj NJ, Conquer JA. Blood phospholipid fatty acid analysis of adults with and without attention deficit/hyperactivity disorder. Lipids. 2004;39(2):117-23 [Free Full Text pdf].

Burns T, Maciejewski SR, Hamilton WR, et al. Effect of omega-3 Fatty Acid supplementation on the arachidonic Acid:eicosapentaenoic Acid ratio. Pharmacotherapy. 2007;27(5):633-8. [PubMed]