E-EPAn imeytymistä vereen tutkittu Jyväskylän yliopistossa
Suomalaisilla lapsilla ja nuorilla aikuisilla on korkea omega-6/omega-3 (AA/EPA)-suhde, keskimäärin 7–8:1, kun ihanteellinen olisi 3:1. Syynä liian suureen suhteeseen on liian runsas levitteiden sekä lihan ja lihavalmisteiden käyttö suhteessa vähäiseen kalansyöntiin.
E-EPAn imeytymistä vereen ja sen vaikutusta omega-6/omega-3-suhteeseen tutkittiin lapsilla ja aikuisilla Jyväskylän yliopistossa. Tulosten mukaan E-EPA imeytyy erittäin hyvin ja alentaa samalla merkitsevästi omega-6/omega-3-suhdetta. Muutos on ensiarvoisen tärkeä terveyden kannalta, sillä huono omega-6/omega-3-suhde lisää kaikkien kroonisten – mm. masennuksen – tautien riskiä ja pahentaa niiden kulkua.
Nämä ovat Suomen ensimmäiset tutkimukset siitä, kuinka hyvin etyyliesteröity EPA-rasvahappo (E-EPA) imeytyy vereen ja kuinka se vaikuttaa arakidonihapon (AA) ja EPA-rasvahapon suhteeseen (AA/EPA). AA on omega-6- ja EPA omega-3-rasvahappo. Niiden suhdetta pidetään tärkeänä nykyisen ja tulevan terveydentilan osoittimena (Jabbar ja Saldeen 2006, Sanders ym. 2006). AA/EPA-suhde ei saisi olla terveillä suurempi kuin 3:1 ja kroonisia tauteja potevilla 2:1. Suomalaisilla luku on 8–7:1. Se lisää kroonisten tautien riskiä ja pahentaa niiden kulkua. Ihmiskunta on kehittynyt sellaisen ruokavalion varassa, jossa on yhtä paljon omega-6- kuin omega-3-rasvahappoja. Nyt niiden suhde ravinnossa on 15–17:1 (Simopoulus 2006).
Suomalainen syö keskimäärin yli 100 grammaa rasvaa päivässä. Siitä 60 % on näkymätöntä ns. piilorasvaa (johon kuuluu myös. transrasvoja). Alla olevasta kuvasta käy ilmi rasvojen jakaantuminen eri ryhmiin. Kalarasvojen osuus on vaivaiset 1 % kaikista ravinnon rasvoista.

Lähde: Finnravinto 2002.
Vain yksi prosentti (1 %) kaikista ravinnon rasvoista tulee kalasta (omega-3), mutta 28 % kasviöljyistä ja margariineista (80 % omega-6:tta, 10 % omega-3:a). Omega-6:ta tulee nyt entistä enemmän myös lihasta ja lihavalmisteista, johtuen karjan ruokkimisesta omega-6:lla. Se vääristää ihmisten omega-6/omega-3-suhdetta, mikä ilmenee lasten ja aikuisten veressä pienenä EPA-pitoisuutena ja suurena AA/EPA-suhteena. Seurauksena on masentuneisuutta, sydän- ja verisuonitauteja, astmaa, ym. kroonisia sairauksia. Suomalaiset saavat noin 80 % omega-3-rasvahapoistaan rypsiöljystä (ALAna) ja vain 20 % kalasta (EPAna ja DHA:na).
Aikuisten tutkimus
Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella analysoitiin kesällä 2006 Teemu Paajasen johdolla psykologian opiskelijoiden veren rasvahappoja. Kaksoisokkokokeessa tutkittiin myös kuinka 500 mg:n EE-EPA-kapselit vaikuttavat rasvahappotasapainoon. Koehenkilöinä on 24 vapaaehtoista tervettä miestä ja naista, joista puolet söi 45 vrk E-EPAa ja puolet vastaavaa plaseboa. Koehenkilöt valittiin satunnaisesti ryhmiin, mutta kuitenkin niin että koe- ja kontrolliryhmään molempiin tuli 6 miestä ja 6 naista. Ryhmistä tuli muutoinkin hyvin tasapainoiset, sillä ne eivät minkään taustamuuttujan suhteen eronneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan (mm. ikä, liikunnan määrä, paino ja pituus). Tulokset esitetään tässä graafisesti.

Kuva 1. 1000 mg/vrk E-EPAa nostaa aikuisella seerumin EPA-pitoisuuden yli 2-kertaiseksi.

Kuva 2. Opiskelijoiden AA/EPA-suhde oli keskimäärin 7–8:1, mutta 1000 mg/vrk E-EPAa alensi sen puoleen. Silloin tulehdussytokiinien muodostuminen elimistössä (myös aivoissa) vähenee merkitsevästi. Tulos selittää E-EPAn biologisia vaikutuksia. Professori Tom Sandersin mukaan, aikuisen AA/EPA-suhde saisi olla 3:1
Koehenkilöille tehtiin myös koneellisia aivotutkimuksia Teemu Paajasen johdolla. E-EPA- ja verrokkiryhmän välillä ei kuitenkaan havaittu mitään merkittäviä eroja.
Lasten tutkimus
Jyväskylän Yliopistoon kuuluvan Niilo Mäki Instituutin kaksoissokkotutkimuksessa 30 10-vuotiasta lasta – tyttöjä ja poikia – otti 3 kuukautta päivittäin joko yhden 500 mg:n E-EPA-kapselin tai plasebon. E-EPAa saaneiden seerumin EPA-pitoisuus nousi keskimäärin 2,8-kertaiseksi. Tutkimusryhmää johti kasvatustieteiden maisteri Leila Kairaluoma.

Kuva 3. Yksi E-EPA 500 mg -kapseli päivässä nosti 3 kuukaudessa seerumin EPA-pitoisuuden 2,5-kertaiseksi. Plaseboryhmä kuvastaa 10-vuotiaiden koululaisten tavanomaista seerumin EPA-pitoisuutta silloin kun ei käytetä EPA-pitoista kalaöljyä ravintolisänä. Japanissa se on noin 5-kertainen.

Kuva 4. AA/EPA suhde E-EPAa ja plaseboa saaneiden lasten seerumissa. Yksi E-EPA-kapseli päivässä alensi suhdeluvun lähes kolmannekseen. Muutos on edullinen terveyden kannalta pitkällä aikavälillä.
Mitä tulokset merkitsevät?
Suomalaisilla lapsilla ja aikuisilla on veren kaikista rasvahapoista keskimäärin vain 1 % on omega-3-rasvahappohin kuluvaa EPAa eli eikosapentaeenihappoa. Pitoisuus on vain 1/3 japanilaisten vastaavasta pitoisuudesta. Vastaavasti omega-6-sarjaan kuuluvan arakidonihapion (AA:n) pitoisuus on Suomessa erittäin korkea, keskimäärin 7–8 %. Osalla tutkituista oli EPAa vain 0,2–0,5 % ja AA:ta vastaavasti paljon keskivertoa enemmän. Omega-3-rasvahappojen anto ruoan lisänä alentaa tutkitusti AA/EPA-suhdetta ja samalla myös mieliala (Fontani ym. 2005, Kiecolt-Glaser 2007) ja sydänterveys paranevat (Harris ym. 2006). Mitä pienempi AA/EPA-suhde, sitä parempi, sanoo asiaa tutkinut kanadalainen tohtori Genevieve Young. Japanilaisilla suhde on keskimäärin 1,7:1 ja inuiiteilla 0.14:1 (!). Japanilaisten plasman EPA-pitoisuus on keskimäärin 2, 9 %, mutta se nousee E-EPAlla (1800 mg/vrk) 70 % (4,9:ään), ja AA/EPA-suhde alenee alle 1:1:n (Yokoyama ym. 2007).
Mistä suomalaisten korkea AA/EPAsuhde johtuu? Syynä on ilmeisesti se, että suomalaiset saavat ravinnon omega-3-rasvahapoista 80 % rypsiöljystä ja levitteistä, ja vain 20 % kalasta. [Japanissa omega-3:t saadaan pääasiassa kalasta.] Rypsiöljyssä on noin 60 % öljyhappoa (omega-9). Omega-6 rasvahappohin kuuluvaa linolihappoa siinä on noin 22 % (auringonkukkaöljyssä peräti yli 70 %) ja omega-3 rasvahappoihin kuuluvaa alfalinoleenihappoa (ALAa) 10–12 %. Näin ollen rypsiöljyn omega-6/omega-3 -suhde on 2:1. Ihminen ei kuitenkaan kykene käyttämään ALAa sellaisenaan hyväksi aineenvaihdunnassa, vaan ALA on ensin muutettava EPAksi ollakseen biologisestyi tehokasta. Vain alle 10 % muuntuu, joten ALAn teho on hyvin pieni verrattuna kalasta saatavaviin omega-3-rasvahappoihin. Omega-6/omega-3:n saannin vino suhde näkyy lasten ja aikuisten verikokeissa. Se on hätkähdyttävän korkea noin 8:1. EU suosittaa tavoitteeksi 4:1, professori Tom Sander 3:1, professori Tom Saldeen sydänpotilaille <2:1 (viitteet lopussa).
Osalla lapsista ja aikuisista AA/EPA-suhde oli paljon korkeampi kuin 7–8. He eivät olleet todennäköisesti syöneet rasvaista kalaa lainkaan tai söivät sitä vähän ja harvoin, eivätkä olleet ottaneet kalaöljyä ruoan lisänä. Jos nämä henkilöt sattuvat kantamaan astma-, lihavuus, masennus-, diabetes- tai sepelvaltimotauti- tai muulle taudille altistavaa geeniä, he todenäköisesti sairastuvat ennen pitkää. Masentuneilla kehno AA/EPA-suhde korreloi taudin vaikeusasteeseen (Adams ym. 1996). Korkea AA/EPA-suhde voi altistaa myös alkoholismille; ja kääntäen E-EPA vähentää viinanhimoa ja tasapainottaa stressihormoneja.
EPAn käyttö ravintolisänä vaikuttaa monin tavoin suotuisasti terveyteen – jopa japanilaisilla (vaikka heillä on ennestään paljon EPAa veressään), suomalaisista puhumattakaan. Suuri AA/EPA-suhde on osallisena kaikissa elintasosairauksissa sydän- ja verisuonitaudeista astmaan, masennukseen, syöpään, reumaan ja muihin autommuunitauteihin. Kolesterolia alentavia lääkkeitäkään – joita nyt syö lähes 500 000 suomalaista – ei tarvittaisi juuri lainkaan jos ihmiset ymmärtäisivät alentaa AA/EPAsuhteen matalaksi.
EPAn vaikutuksista aivoihin voi lukea klikkaamalla TÄHÄN. EPA vaikuttaa edullisesti sydän- ja verisuoniterveyteen, kuten maailman suurin kalaöljytutkimus JELIS osoitti (lue lisää). EPAsta syntyy elimistössä resolviini E1:tä, joka sammuttaa tulehdusta (inflammaatiota). EPA tuottaa elimistössä myös hyödyllisiä F3-isoprostaaneja, mikä vähentää jopa 2/3 arakidonihaposta (AA) syntyviä tulehdusta aiheuttavia F(2)-isoprostaaneja (Journal of Biological Chemistry 2006 ). Nämä havainnot selittävät uudella tavalla EPAn merkittäviä etuja muihin kalaöljyn rasvahappoihin nähden. E-EPA on hyödyllistä myös ylipainoisille, koska heidän elimistössään syntyy liikaa F2-isoprostaaneja (Am J Clin Nutr 2006). Omega-3-rasvahapot lisäävät myös terveellisen adiponektiini-hormonin tuotantoa rasvakudoksessa (Diabetologia 2006). Mitä suurempi EPA-pitoisuus, sitä suurempi omega-3-indeksi.
AA/EPA-suhteen seulominen ja tarvittaessa korjaaminen EPA-ravahapolla olisi nähdäkseni kiireellinen ja tehokkain kansanterveyttä edistävä toimenpide, joka säästäisi miljardeja euroja vähentyneinä terveyden- ja sairaanhoidon menoina.
Simopoulos AP. Evolutionary aspects of diet, the omega-6/omega-3 ratio and genetic variation: nutritional implications for chronic diseases. Biomed Pharmacother. 2006 Aug 28; [PubMed]
Yokoyama M, Origasa H, Matzunaki M. et al. Effects of eicosapentaenoic acid on major coronary events in hypercholesterolaemic patients (JELIS): a randomized open-label, blinded endpoit analysis. The Lancet 2007;369:1090-8 [Abstract] [Selostus suomeksi] [Artikkelin voi tilata maksutta Bio-Vitasta
Omega-3-indeksi – uusi tapa arvioida sydäntautiriskiä
Omega-3-indeksi, ikääntyminen paino ja diabetes
E-EPA-tutkimuksia psykiatriassa (taulukko)
Psykiatrian professori McNamaran pääkirjoitus: masennus ja omega-3
Eri kalalajien EPA- ja DHA-rasvahappojen koostumuksia
HUOM! Arakidonihapon, AA, pitoisuuksia ei ole mitattu Suomessa myytävistä kaloista. Se on nousussa, koska kaloja on alettu ruokkia viljalla kalarehun sijasta..
Muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
