Suomen Lääkärilehti: Voiko ravintolisillä edistää terveyttä?

Suomen Lääkärilehti 39/2011 julkaisi TYKS Raision sairaalan sisätautien klinikan vt. ylilääkärin, dosentti Jan Sundellin kirjoituksen, joka puoltaa ravintolisien käyttöä sairauksien lisähoitona ja myös terveyden edistämisessä. Ravintolisille myönteinen ajattelutapa, paradigma, valtaa siis alaa koululääketieteessä.

Dosentti Lundell kirjoittaa: "Ravintolisillä on paikkansa tiettyjen puutostilojen ja sairauksien hoidossa, mutta myös terve aikuinen voi hyötyä niistä. Lääketieteen kanta ravintolisiin on ollut hyvin pidättyväinen. Tutkimustietoa alkaa kuitenkin olla joidenkin ravintolisien hyödyllisyydestä terveyden edistämisessä.

D-vitamiini ja kalsium
Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee aikuiselle 7,5 µg päivittäistä D3-vitamiinilisää pimeänä vuodenaikana, jollei henkilö käytä säännöllisesti vitaminoituja maitovalmisteita, ravintorasvoja tai kalaa. Seniorikansalaiselle ja luukadossa suositellaan suurempaa 20 µg/vrk D-vitamiinilisää ympäri vuoden. Suosituksia on kuitenkin kritisoitu riittämättömiksi (1).

Suomalaiset saavat yleensä ottaen ruokavaliostaan kalsiumia riittävästi. Hiljattain on raportoitu runsaan kalsiuminsaannin ja sydäntapahtumien välisestä yhteydestä (2). Osteoporoosia sairastavan henkilön kalsiuminsaanti pitäisikin kartoittaa yksilöllisemmin eikä pillereillä suurentaa sitä tarpeettomasti (> 1 000 mg/vrk).

C-vitamiini, sinkki ja probiootit
Monen gramman jättiannoksina C-vitamiinilla näyttäisi olevan parhaimmillaan noin 1 vrk:n flunssaa lyhentävä vaikutus. C-vitamiinilisän 0,5–1,0 g/vrk on kuvattu vähentävän flunssien ilmaantuvuutta puolella tutkimuksissa, joissa oli fyysisesti rasittuneita ihmisiä (3). C-vitamiinilisä saattaa myös vähentää tietyissä olosuhteissa keuhkokuumeen ilmaantuvuutta.

Tuoreen Cochrane-katsauksen mukaan (4) sinkkilisä voi lyhentää flunssan kestoa (n. 1 vrk) sekä vähentää flunssan voimakkuutta ja esiintymistä.

Suomessa erityisesti Lactobacillus rhamnosus GG ja reuteri
-probioottikantojen on osoitettu lyhentävän viruksen aiheuttaman mahataudin kestoa noin vuorokaudella. Estohoidossa ripulin saamisen riski on probioottia saaneilla noin kolmanneksen pienempi kuin lumehoitoa saaneilla (5). Lisäksi sekä lasten että aikuisten hengitystieinfektioita on saatu vähenemään laktobasilleilla.

Omega- eli n-rasvahapot ja antioksidantit
Omega-3-rasvahappoja saa tarpeeksi nauttimalla esimerkiksi kaksi rasvaista kala-ateriaa viikossa ja käyttämällä päivittäin rypsiöljytuotteita. Kalan voi korvata ottamalla kalaöljykapselin. On arvioitu, että yhden sydänkuoleman estämiseksi pitäisi hoitaa 164 ja suuren riskin ryhmässä 24 henkilöä omega-3-rasvahapolla (6). Kalaöljyjen runsas käyttö pienentää myös seerumin triglyseridipitoisuutta jopa 30 %. Käypä hoito -ohjeissa suositellaankin kalaöljyjä 2–4 g/vrk hypertriglyseridemian hoitoon.

Antioksidantit eivät nykykäsityksen mukaan pillerimuodossa ehkäise sairauksia. Tämän osoitti mm. suomalainen SETTI-tutkimus (7). [Sundellin käsitykseen on saattanut vaikuttaa Jussi Huttusen ja Antti Aron tahallinen valehtelu Setin tuloksista vuonna 2005.]
A-pisteen vitamiiniskandaali

Laihdutus- ja urheiluravintolisät
Laihdutusravintolisien tehosta ei ole painavaa näyttöä (8). Proteiinilisät tehostavat voimatyyppisen harjoittelun vaikutusta ja nopeuttavat palautumista (9). Kreatiinilisä parantaa anaerobista suorituskykyä ja lisää lihasvoimaa ja -massaa. Mielenkiintoinen uusi havainto on, että kreatiini voi estää statiinihoitoon liittyvää lihastoksisuutta (10).

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet
Tavanomaisin annoksin (2 g/vrk) kasvisterolit, joita on lisätty mm. margariineihin, pienentävät seerumin kokonaiskolesterolipitoisuutta keskimäärin 10 % ja LDL-kolesterolitasoa 10-15 %. Vaikutus tehostuu aina 9 g:aan/vrk saakka (LDL-kolesteroliarvon lasku lähes 20 %) (11). Kasvisterolia sisältävien elintarvikkeiden käyttöä suositellaankin osana kohonneen kolesterolin ruokavaliohoitoa.

Maitoproteiinista saadaan pilkottua bioaktiivisia peptidejä, joilla on todettu olevan ACE:n estovaikutusta. Meta-analyysissä on osoitettu, että niitä sisältävää maitojuomaa nauttineiden systolinen verenpaine oli keskimäärin 4,0 mmHg ja diastolinen 2,1 mmHg pienempi kuin lumejuomaa saaneiden (12).

Lopuksi
Luukadossa D-vitamiinilisän rooli on ehkä lisääntymässä ja kalsiumlisän vähentymässä. Sydänpotilaiden, jotka eivät saa ravinnosta riittävästi omega-3-rasvahappoja, kannattaa käyttää kalaöljykapseleita, samoin hypertriglyseridemian hoidossa. Terveysvaikutteisia elintarvikkeita voidaan käyttää osana terveellistä ruokavaliota ihmisillä, joilla on kohonneita kolesteroli- ja verenpainearvoja.

Entä hyötyykö terve ihminen ravintolisistä? Itse käytän D-vitamiinilisää hieman suositusta suuremmin annoksin ja tähtään turvallisena pidetyn käytön ylärajoille, 50 µg:aan/vrk. Lisäksi käytän probiootteja päivittäin, sillä lääkärinä ja suurperheen isänä riskini saada mahatautivirus on tavanomaista suurempi. Jos omega-rasvahappoja ei saa riittävästi ruokavaliosta, helpoin vaihtoehto lienee ottaa parilla ruokalusikallisella rypsiöljyä päivittäiset välttämättömät rasvahapot. Jos harrastaa paljon liikuntaa ja sairastaa flunssia tiuhaan, päivittäisestä C-vitamiinilisästä voi olla apua. Sinkkilisä vaikuttaa lupaavalta flunssalääkkeeltä. Proteiinilisillä palautumisjuomissa ja kreatiinilla tietyissä urheilusuorituksissa on kuvattu tehoa. "

Jan Sundell
dosentti, vt. ylilääkäri, erikoislääkäri
TYKS Raision sairaala, sisätautien klinikka
Jan.Sundell@tyks.fi
Sidonnaisuudet:
Kirjoittaja saa urheiluun liittyvä tukea
urheiluravintolisäyritykseltä (FAST) ja kuntosaliyritykseltä.

Kirjallisuusviitteet:

1 Paakkari I. D-vitamiini - aurinkohormoni. Duodecim 2010;126:1107-8.

2 Bolland MJ, Avenell A, Baron JA ym. Effect of calcium supplements on risk of myocardial infarction and cardiovascular events: meta-analysis. BMJ 2010;341:c3691.

3 Hemilä H. C-vitamiini ja hengitystieinfektiot. Duodecim 2006;122:2062-3.

4 Singh M, Das RR. Zinc for the common cold (Review). The Cochrane Collaboration 2011. Published by JohnWiley & Sons, Ltd.

5 Hatakka K, Pitkäranta A, Valtonen V. Probiootit infektioiden ehkäisyssä. Duodecim 2007;123:1795-7.

6 Erkkilä A, Uusitupa M. N-3-sarjan rasvahapot suojaavat sepelvaltimotautipotilasta äkkikuolemalta. Duodecim 2002;118:1631-2.

7 Huttunen J. Antioksidantit ja terveys - tieteen harharetki. Duodecim 2004;120:2623-4

8 Kalliokoski A. Lääkkeenomaiset laihdutusravintolisät eivät laihduta. Suomen Lääkäril 2011;66:1020-3.

9 Sundell J, Hulmi J, Rossi J. Heraproteiini ja kreatiini urheiluravintolisinä. Duodecim 2011;127:700-5.

10 Shewmon DA, Craig JM. Creatine supplementation prevents statin-induced muscle toxicity. Ann Intern Med 2010 16;153:690-2.

11 Musa-Veloso K, Poon TH, Elliot JA, Chung C. A comparison of the LDL-cholesterol lowering efficacy of plant stanols and plant sterols over a continuous dose range: Results of a meta-analysis of randomized, placebo-controlled trials. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids 2011, Feb 21. [Epub ahead of print]

12 Jauhiainen T, Kautiainen H, Vapaatalo. Maidon peptideistä on hyötyä verenpaineen hallinnassa. Suom Lääkäril 2009;64:1453-7.