Terveysuutiset

Ravintolisät ja lääkemainokset lääkärilehdissä

Päivitetty 30.4.2009

Amerikkalaiset tilastotieteilijät ovat analysoineet lääkärilehtien kirjoittelua ravintolisistä ja suhteuttaneet kirjoitukset samojen lehtien julkaisemiin lääkemainoksiin. Tulokset ovat mielenkiintoiset: Lääkemainonta vaikuttaa suuresti lääkärilehtien suhtautumiseen ravintolisiin. Suomessa tuuli on nyt kääntynyt myötäiseksi.

Eniten lääkemainoksia sisältävistä lääkärilehdistä peräti kaksi kolmasosaa (67 %) julkaisi artikkeleita, joiden mukaan ravintolisät eivät ole turvallisia (P < 0.005). Vähiten lääkemainoksia sisältäneistä lehdistä vain 4 % julkaisi tällaisia kirjoituksia ravintolisistä. Eniten lääkemainoksia sisältävistä lääkärilehdistä puolet (50 %) julkaisi kirjoituksia, joiden mukaan ravintolisät ovat tehottomia, kun taas tällaisia artikkeleita oli vain 27 prosentissa vähemmän lääkemainoksia sisältävissä lehdissä.

Tutkijat päättelivät, että lääketehtaiden runsailla mainoksilla on huomattava vaikutus lääkärilehtien negatiiviseen kirjoitteluun ravintolisistä. Paljon lääkkeitä mainostavat lehdet pitävät ravintolisiä turvattomina ja tehottomina.

Tavalliset lääkärit saavat lääkärilehdistä harhaisen kuvan ravintolisillä tehdyistä tutkimuksista ja siten niiden turvallisuudesta ja hyödyllisyydestä. Lääkärit lukevat vain harvoin alkuperäisiä ravintolisätutkimuksia, mutta sitäkin enemmän lääkärilehtien niistä julkaisemia kommentteja, joita puolestaan usein sävyttää kielteinen asenne. Syy on sinä, että tehokkaat ja tutkitut ravintolisät kilpailevat suoraan lääkkeiden kanssa: Kun ravintolisiä käytetään asianmukaisesti pitkäaikaissairauksien ehkäisyyn ja täydentävään hoitoon, tarvitaan vähemmän synteettisiä lääkkeitä. Näin ollen lääketehtaiden intressissä on rohkaista lääkärilehtiä vähättelemään ravintolisien tehoa ja korostamaan niiden haittoja ja turvattomuutta.

On enemmän kuin yhteensattuma, että lääkärilehdet julkaisevat kielteisiä pääkirjoituksia ravintolisistä juuri tiettyinä vuodenaikoina, jolloin ne saavat julkisuutta myös muissa tiedotusvälineissä.

Suomessakin media hyökkää pari kertaa vuodessa ravintolisiä vastaan. STT ja muut lehdet kertovat hanakasti ravintolisiin liittyvistä kielteisistä kannanotoista. Tuorein esimerkki on kuopiolaisen terveyssosiologian dosentti Markku Myllykankaan televisiossa (A-talk: Luontaishoidot kuriin) ja lehdissä (esimerkiksi jämsäläinen kaupunkilehti Vekkari, ks. artikkelit Vaihtoehtohoidoissa piilee vaara ja Terapeuttilaki herättää tunteita) esittämät aggressiiviset hyökkäilyt täydentäviä hoitoja ja ravintolisien käyttöä vastaan. STT:n toimittamassa kiertoartikkelissa Myllykangas esiteltiin ravintolisien ja vaihtoehtohoitojen asiantuntijana, mikä on kaukana totuudesta. Tosin Lääkäriseura Duodecimin lehti (Duodecim) on julkaissut viime vuosina useita positiivisia kirjoituksia ravintolisistä. Kalaöljyn käyttöä ei enää pidetä uskomushoitona; se on nyt "koululääketiedettä".

Duodecim selostaa japanilaista E-EPA-tutkimusta
Duodecimin pääkirjoitus kalaöljystä masennuksen hoidossa
Duodecim lisäsi kalaöljyn Käypä hoito -suosituksiin

Kemper KJ, Hood KL. Does pharmaceutical advertising affect journal publication about dietary supplements? BMC Complement Altern Med. 2008;811. Free Full Text