Ekvuoli

Soija sisältää isoflavonoideja, joista ekvuoli syntyy suolessa bakteerien avulla. Ekvuoli selittää uudella tavalla soijan monia terveysvaikutuksia, kuten rinta- ja eturauhassyöpien, sydän- ja verisuonitautien sekä luukadon ja dementian ehkäisyä. Ekvuoli ehkäisee myös hiustenlähtöä.

Suomessa ja muissa länsimaissa soijavalmisteita käyttävät pääasiassa vaihdevuosi-ikäiset ja sitä vanhemmat naiset. Soijan isoflavonoidit ehkäisevät ja hillitsevät vaihdevuosivaivoja ja estävät hormoneista riippuvaista (ER+) rintasyöpää ja kohtusyöpää. Uusien tutkimusten mukaan soijasta voi olla merkittävää apua myös miehille, sillä isoflavonoideista syntyy suolessa huipputehokas molekyyli, ekvuoli, joka ehkäisee eturauhassyöpää, huistenlähtöä, aknea ja luukatoa. Lisäksi ekvuoli on erittäin tehokas antioksidantti, joka alentaa kohonnutta kolesterolia ja homokysteiiniä.

Soijan terveysvaikutuksia tutkitaan erittäin vilkkaasti kaikkialla maailmassa. Väestötutkimusten mukaan Japanissa esiintyy kymmenen kertaa vähemmän rinta- ja eturauhassyöpiä kuin länsimaissa. Syytä eroon etsitään muun muassa soijasta. Yksi gramma soijan siemeniä sisältää 2–3 mg isoflavonoideja.

PubMedissä on jo yli 200 tutkimusta ekvuolista, joukossa kymmeniä suomalaisen professori Herman Adlercreutzin työryhmän raporttia. (Hakusanoiksi esim. ´adlercreutz; equol´). Hakusanoilla ´equol; cancer´, löytyy runsaasti uusia dokumentteja.

Kuinka ekvuolia ja O-DMA:ta syntyy suolessa?

Suolistobakteerit muuntavat daidtseiini- ja daidtsiini-nimisiä isoflavonoideja pieneksi ekvuoli-molekyyliksi (Atkinson ym. 2003, Hoey ym. 2004), joka estää dihydrotestosteronin (DHT) vaikutuksen (Setchell ym. 2002). Ekvuolia syntyy sitä enemmän, mitä enemmän nautimme soijan isoflavoinoideja. Tutkimusten mukaan vain 30–50 % ihmisistä tuottaa ekvuolia, vaikka he söisivätkin päivittäin isoflavonoideja. O-DMA:ta puolestaan tuottaa 80–90 % soijan syöjistä. Ekvuolia syntyy suolessa sen mukaan, kuinka paljon isoflavonoideja syödään päivittäin. Miesten nauttimana vähintään 30 mg/vrk isoflavonoideja tuottaa yli viisi kertaa enemmän ekvuolia kuin 5 mg/vrk (Hedlund ym. 2005).

Ihmiset luokitellaan ekvuolin tuottajiin ja ei-tuottajiin, sen mukaan kuinka paljon heidän veriplasmassaan on ekvuolia. Edellisillä sen pitoisuus on yli 20 µg/l ja jälkimmäisillä alle 10 µg/l (Setchell ym. 2002). Osa ihmisistä sijoittuu välimaastoon. Ekvuolin pitoisuus voidaan mitata myös virtsasta. "Tuottajat" erittävät ekvuolia yli 1 0000 nmol/l. Ihmisten väliset erot tässä asiassa johtuvat ruokavaliosta ja tiettyjen entsyymien erilaisesta aktiivisuudesta.

Daidtseiiniä – ekvuolin esiastetta – on soijan lisäksi jonkin verran muissakin kasviksissa ja hedelmissä. Runsaasti kuituja ja kasviproteiineja sisältävät hiilihydraatit sekä vihreä tee edistävät ekvuolin synteesiä suolessa. Tässäkin mielessä ortoglykeeminen dieetti on erittäin suositeltava. Myös frukto-oligosakkaridit saattavat parantaa ekvuolin tuotantoa. Sitä vastoin antibiootit tappavat suoliston hyviä bakteereja, mikä vähentää ekvuolin tuotantoa tai lopettaa sen tykkänään.

Kuva 1. Ekvuolia syntyy soijan daidzeiinistä.

Soijavalmisteilla tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa – esimerkiksi vaihdevuosivaivoissa – on saatu ristiriitaisia tuloksia. Nyt ymmärretään, että ne voivatkin johtua siitä, kuinka paljon hyviä tai huonoja ekvuolin tuottajia koeryhmässä on ollut. Sama koskee tavallisia kuluttajia. ´Tuottajilla´ soijan vaikutukset ovat selvästi parempia kuin ´ei-tuottajilla´, olipa kyse sitten vaihdevuosivaivojen ehkäisystä, kolesterolin ja homokysteiinin alentamisesta, luuston vahvistamisesta tai syövän taikka hiustenlähdön ehkäisystä.

Ruokatavoilla ja lisäravinteilla voidaan lisätä ekvuolin tuottoa suolessa, kuten edellä jo oli puhe.

Mikä ekvuoli on?

Ekvuoli löydettiin vuonna 1932 kantavan tamman virtsasta (Marrian ja Haslewood 1932). Siitä tuo erikoiselta kuulostava nimikin on johdettu (lat. equus = hevonen). Amerikkalainen lastentautiopin professori Kenneth D. Setchell löysi sen ihmisestä vuonna 1982 ja on tutkinut sitä siitä lähtien Coloradon valtionyliopistossa (Lund ym. 2004). Viime vuosina monet muut riippumattomat tutkijaryhmät eri puolilta maailmaa – myös Suomesta – ovat julkaisseet valtavasti uutta kiinnostavaa tietoa ekvuolista.

Kuva 2. Kemiallisesti ekvuoli on 7-hydroxy-3-(4'-hydroxifenyyli)-kromaani]. Sillä on kaksi isomeeria, R- ja S-muoto. Niiden rakenne muistuttaa estradiolia. S-isomeeri vaikuttaa estrogeenireseptorissa, kun R-muoto on inaktiivinen (Setchell ym. 2005).

Ekvuoli kuuluu polyfenoleihin, jotka kaikki kykenevät luovuttamaan vedyn tai elektronin, ja sen vuoksi se kykenee sieppaamaan vapaita radikaaleja. Ekvuolilla on suurin antioksidatiivinen teho kaikista isoflavonoideista. Ekvuoli ehkäisee ja hillitsee hapetusstressiä, joka vallitsee kaikissa kroonisissa taudeissa (sydän- ja verisuonitaudit yms.) (Setchell ym. 2002). Niinkin tavalliset sairaudet kuin verenpainetauti ja masennus ovat hapetusstressitiloja, joissa ekvuolista voi siis olla huomattavaa hyötyä. Uuden tutkimuksen mukaan ekvuoli ei sitoudu eturauhasen androgeeniseen reseptoriin ja sillä on vain kohtalainen affiniteetti estrogeenireseptori betaan (ERß), eikä lainkaan affiniteettia ER:aan.

Professori Adlercreutzin työryhmän mittausten mukaan suomalaisten plasman ekvuolipitoisuus on 1,27–512 nmol/l ja virtsan 1,9–512nmol/l. Erot ovat näin suuria, koska osa ihmisistä ei kykene tuottamaan ekvuolia juuri lainkaan.

Vaikutus luustoon

Soijan isoflavonoidien on osoitettu lujittavan niin koe-eläinten kuin ihmisten luustoa. Perustavaa laatua oleva tutkimus osoitti, että puolen vuoden isoflavonoidihoito (90 mg/vrk) vahvisti merkittävästi naisten luustoa (Potter ym. 1998). Helsingin naistensairaalan tutkimuksissa soijan isoflavonoidien anto (114 mg/vrk) ehkäisi naisten luuston haurastumista. Tutkijat päättelivät, että aasialaisten naisten parempi luuston kunto (länsimaalaisiin verrattuna) johtunee soijan syömisestä (Nikander ym. 2004). Farmaseuttisia isoflavonoideja sisältävät valmisteet näyttävät vahvistavan luustoa paremmin kuin sellaiset soijaproteiinit, joissa ei ole merkittäviä määriä isoflavonoideja. Markkinoilla on siis teholtaan hyvin erilaisia soijatuotteita. Soijakastikkeella tuskin on mitään suotuisaa vaikutusta.

Soijatuotteet näyttävät vaikuttavan myös luustoon sen mukaan, onko henkilö ekvuolintuottaja vai ei. Eräässä tutkimuksessa, johon osallistujista 45 % oli ´ekvuolintuottajia´, soijavalmiste lisäsi näiden koehenkilöiden luuston tiheyttä, kun taas ´ei-tuottajilla´ tätä vaikutusta ei havaittu (Lydeking-Olsen ym. 2002).

Ehkäisee eturauhassyöpää

"Lääketeollisuus on pyrkinyt kehittämään eturahassyövän hoitoon sellaisia lääkkeitä, jotka estävät entsyymejä, jotka muuttavat testosteronia DHT:ksi. Valitettavasti näillä lääkkeillä on ikäviä sivuvaikutuksia. Tämä soijan isoflavonoideista elimistössä syntyvä luonnollinen yhdiste, ekvuoli, estää DHT:n vaikutukset hyvin tehokkaasti ja ilman sivuvaikutusten vaaraa", riemuitsee Setchell.

"Ekvuoli ei estä DHT:n muodostumista testosteronista, mutta tekee sen vaarattomaksi. Se ikään kuin pistää DHT:n käsirautoihin ja estää siten eturauhassyöpää kasvamasta", Setchell selittää. Silloin DHT ei kykene sitoutumaan androgeenireseptoreihin eli soluissa oleviin miessukuhormonien vastaanottimiin.

Eräs japanilainen tutkimus käsitti 276 miespuolista sairaalapotilasta, joiden verestä mitattiin ekvuolia (Miyanaga ym. 2004). Miehistä 122 sairasti eturauhassyöpää ja loput 154 toimivat verrokkeina. Syöpäpotilaista 29 % ja 45 % verrokeista tuotti ekvuolia. Miesten ruokatapoja selvitettäessä kävi ilmi, että runsaasti soijaa, vihreää teetä, seleeniä ja kuituja nauttineet miehet tuottivat suolessaan ekvuolia useammin ja enemmän kuin muut. Tutkijat päättelivät, että soijan, vihreän teen ja seleenin käyttö tehostaa ekvuolin toimintaa. Tämä havainto saattaa selittää sitä, miksi seleeni tunnetusti estää eturauhassyöpää.

Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että mitä suurempi seerumin genisteiini- daidtseiini- ja ekvuolipitoisuus on, sitä pienempi on eturauhassyövän riski (Osaza ym. 2004).

Eturauhasen liikakasvukin estyy

Ekvuoli näyttää estävän myös eturauhasen liikakasvua. Biokemiallisesti asia selitetään siten, että ekvuoli inaktivoi DHT:n vaikuttamatta testosteroniin, jolloin monet testosteronin haitat voidaan estää vaikuttamatta sen hyviin ominaisuuksin (Kaplan 2003).

Ekvuolia on testattu ruiskuttamalla sitä urosrottiin, jolloin niiden eturauhanen on kutistunut. Yhdessä kokeessa rottien kivekset poistettiin, jolloin DHT:n tuotanto saatiin kokonaan loppumaan. Kun rottiin sitten ruiskutettiin DHT:tä, alkoi niiden eturauhanen suureta. Kun rotille annettiin ekvuolia, mitään ei tapahtunut. Kun rottiin ruiskutettiin sekä DHT:tä että ekvuolia, estyi DHT:n vaikutus, eivätkä eturauhaset suurentuneet. Toisin sanoen ekvuoli ei muuttanut rottien testosteronin synteesiä, mutta se esti täydellisesti DHT:n vaikutuksen (Lund ym. 2004).

Ekvuolin löytyminen ja sen vaikutuksen ymmärtäminen selittää meille, miksi miehet Japanissa – jossa syödään päivittäin soijaa – harvoin sairastuvat eturauhassyöpään, vaikka eturauhasen suurentuminen on yhtä tavallista kuin länsimaissa. Useat uudet ihmistutkimukset ovat jo osoittaneet, että soijavalmisteet vähentävät eturauhassyövän riskiä.

Ehkäisee rintasyöpää

Soijan isoflavonoidit ja niistä muodostuva ekvuoli vaikuttavat suotuisasti estrogeeneihin. Ekvuoli estää naisten estrogeenistä riippuvaista (ER+) rintasyöpää. Mitä suurempi plasman ekvuolipitoisuus, sitä tehokkaampi suojavaikutus (Hong ym. 2004, Kostelac ym. 2003, Wu ym. 2004). Emme tunne mitään muuta molekyyliä, jolla olisi vastaavanlaisia tärkeitä biokemiallisia ominaisuuksia.

Estää hiustenlähtöä

Ekvuoli on tärkeää ihon hyvinvoinnille ja terveydelle. Tutkijat uskovat, että tämä yhdiste voi ehkäistä hiusten lähtöä ja muita miesten hormoneihin liittyviä tiloja, jossa DHT:llä on suuri merkitys.

Isoflavonoideja nauttivan ihmisen virtsan ja ulosteen ekvuolipitoisuus voidaan mitata (Faugnhan ym. 2004). Mittausten perusteella tiedetään, ettei ihminen, joka ei syö lainkaan soijavalmisteita, kykene tuottamaan ekvuolia suolessaan. Siksi soijan isoflavonoideja voidaan suositella miehille, jotka haluavat ehkäistä hiustensa harvenemista.

Ekvuolista on jo yli 200 tieteellistä julkaisua, jotka voi lukea maksutta Yhdysvaltain Terveysviraston lääketieteen kirjastosta. Luontaistuotekaupoista ja -osastoilta saa farmaseuttista laatua olevia soijavalmisteita.

Korjaa veren rasvahäiriöitä

Eräässä tutkimuksessa osoitettiin, että ihmisillä, joilla on veressään ja virtsassaan ekvuolia, on muita vähemmän veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Soijavalmisteen syönti alensi hyperlipemisten henkilöiden kokonaiskolesterolia 8,5%, LDL-kolesterolia 10%, LDL/HDL-suhdetta 13,5%, plasman triglyseridejä 21% ja lipoproteiini-a:ta 11% (Meyer ym. 2004). Näiden ja antioksidanttiominaisuuksiensa ansiosta isoflavonoidit ja ekvuoli ehkäisevät ja jarruttavat sydän- ja verisuonitauteja (Cos ym. 2003).

Monipuolinen ja tehokas antioksidantti

Soijan isoflavonoidit –genisteiini ja daidtseiini – ja daidtseiinista syntyvä ekvuoli ovat erittäin tehokkaita antioksidantteja (Rimbach ym. 2003). Antibioottien käyttö alentaa veren ekvuolipitoisuutta (Brair ym. 2003). Monien tutkimusten mukaan isoflavonoidit alentavat myös kohonnutta homokysteiiniä ja ehkäisevät luukatoa (lue lisää).

Tohtori Setchellin ekvuolitutkimusta siteerataan ahkerasti muissa julkaisuissa (skorllaa artikkelia alaspäin, niin näet itse).