Metyyliglyoksaali
Glyoksaali (OCHCHO) ja metyyliglyoksaali (MG) ovat alfa-ketoaldehydejä ja dikarbonyylejä, joita syntyy soluissa niiden normaalissa aineenvaihdunnassa anaerobisen sokerin palamisen eli glykolyysin sivutuotteena. MG-pitoisuudet ovat kohonneet monissa kroonisissa taudeissa, mm. Alzheimerin ja Parkinsonin taudeissa, diabeteksessa ja sihhen liittyvässä valtimonkovettumataudissa. MG sokeroittaa LDL-kolesterolia, jolloin muodostaa "ultrapahaa" MGmin-LDL:ää. MG vaurioittaa myös diabeetikon hermoja ja lisää hermosärkyjä. Siksi valtimo- ja sydäntautien ehkäisyssä ja jarruttamisessa tulisi käyttää hyväksi metyyliglyoksaalia ehkäiseviä ja vähentäviä ravintolisiä, kuten berberiiniä, karnosiinia, ja pyridoksamiinia (B6-vitamiinia).
Glykogeeni ja yksinkertaiset sokerit muuntuvat Embden-Meyerhofin reaktiotien (glykolyysissa) ensi vaiheessa fruktoosidifosfaatiksi (Harden-Youngin esteri). Reaktiotien seuraavassa vaiheessa muodostuu trioosifosfaatteja – aluksi dihydroksiasetonia ja glyseryylialdehydi-3-fosfaattia. Näistä yhdisteistä syntyy sivutuotteena metyyliglyoksaalia (kaavakuva). Trioosifosfaateista muodostuu palorypälehappoa (pyruvaattia) (tai maitohappoa), ja reaktiot ovat siihen saakka anaerobisia. Reaktiotie jatkuu pyruvaatista lähtien aerobisena.
Endogeeniset eli sisäsyntyisen dikarbonyylit, mm. MG, osallistuvat hyvin pieninä pitoisuuksina hormeettisesti moniin patofysiologisiin tapahtumiin kuten syövän syntyyn (karsinogeneesiin), AGE-tuotteiden (Advanced Glycation End-products) tuottoon, vanhenemismuutoksiin ja diabeteksen lisätautien kehittymiseen ja pahenemiseen. MG inaktivoi glutationiperoksidaasia, joka on elimistön tärkeimpiä antioksidatiivisia entsyymejä. Antioksidanttipuolustuksen murtuessa pääsee hapetustressi valloilleen, mikä selittää MG:n monia patofysiologisia haittavaikutuksia. MG lisää diabeetikon hermovaurioita ja aiheuttaa hyperalgesiaa, herkistymistä hermosäkyille (Nature Medicine 2012).
Metyyliglyoksaalia esiintyy yleisesti elintarvikkeissa ja sitä voi syntyä ilman treoniinin hajoamisestakin. Metyyliglyoksaali sisältää sekä keto- että aldehydiryhmän, joten se on melkoisen aktiivinen yhdiste. Ei ole ihme, että se nappaa kiinni karnosiiniin ja muihin biologisesti aktiivisiin peptideihin ja aminohappoihin. Ortoglykeeminen ruokavalio, karnosiini ja benfotiamiini estävät glyoksaalin ja MG:n muodostumista kudoksissa.
Metyyliglyoksaalin synonyymejä:
- metyglyoksaali
- asetyyliformaldehydi
- 2-ketoaldehydi.
Kalaöljy auttaa painonhallinnassa ja ehkäisee monia sairauksia
Kalaöljyn omega-3-rasvahapot, erityisesti EPA, vaimentavat maksassa tapahtuvaa glykolyysiä ja lipogeneesiä (sokerin muuttumista rasvaksi). Silloin kudoksissa syntyy vähemmän glyoksaalia ja metyyliglyoksaalia. Omega-3:n vaikutusmekanismi tässä suhteessa on sellainen, että ne estävät soluissa tietyn proteiinin ilmentymistä ja sen pääsyä solulimasta tumaan, jonne se pyrkii kohonneen verensokeri- ja insuliinipitoisuuden vallitessa. Proteeni on nimeltään carbohydrate-responsive element–binding protein (ChREBP). Biokemiasta kiinnostuneet voivat lukea lisää aiheesta Jornal of Clinical Investation -lehdestä.
Diabetes
Glyoksaali ja MG ovat keskeisiä haittatekijöitä insuliiniresistenssissä, metabolisessa oireyhtymässä ja diabeteksessä. Diabeteksen liitännäistaudit johtuvat suureksi osaksi juuri MG:stä. Asiaa on selvitetty mm. Amsterdamissa Vrije-yliopistossa Hollannin diabetesliiton rahoittamissa tutkimuksissa.
Karnosiini, berberiini, pyridoksamiini ja ubikinoni (Q10) ovat diabeetikoille tärkeitä ravintolisiä, sillä ne estävät biokemiallisia reaktioita, jotka aiheuttavat sairaalloisia muutoksia silmissä, hermoissa, verisuonissa, munuaisissa ja ihossa.
B6-vitamiini ehkäisee sokeroitumista
Kaavakuva selvittää diabeteksen ja dyslipidemioiden yhteyksiä, joissa glyoksaalilla ja metyyliglyoksaalilla on keskeinen merkitys. Benfotiamiini ja karnosiini ehkäisevät metyyliglyoksaalin syntyä elimistössä.
Metyyliglyoksaali on koholla sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeetikoilla. Benfotiamiini ehkäisee täydellisesti aterianjälkeisen metyyliglyoksaalin tuotannon tyypin 2 diabeetikolla (Diabetes Care 2006; 29:2064-2071).
Artikkeli on kokonaisuudessaan vapaasti luettavissa tästä linkistä
http://care.diabetesjournals.org/cgi/content/full/29/9/2064
PubMedissä on kymmenittäin julkaisuja, jorka käsittelevät metyyliglyoksaalin merkitystä diabeteksessä (hakusanapariksi ´ methylglyoxsal; diabetes´ . Tässä malliksi muutamia: