Metabolinen oireyhtymä

Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa sokerin ja rasvojen aineenvaihdunta on häiriintynyt. Metabolia merkitsee aineenvaihduntaa. Metabolisen oireyhtymän kuvasi ensimmäisenä tohtori E. Kylin (1923), mutta vasta Gerald M. Reaven teki sen yleisemmin tunnetuksi vuonna 1988 (Diabetes 1988;37:1595-607). Hän kutsui sitä myös nimellä Syndrome X. Vuonna 1989 Kaplan kutsui oireyhtymää nimellä "Neljän tappava kvartetti" (‘The Deadly Quartet’) ja vuonna 1992 tilaa alettiin kutsua nimellä insuliiniresistenssioireyhtymä (‘The Insulin Resistance Syndrome’). Berberiini on lupaava luonnonaine metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn ja hoitoon (Wang ym. 2012).

Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan tilaa, jossa samalla henkilöllä on

• ylipainoa (vyötärölihavuus)
• kohonnut verenpaine
• kohonnut verensokeri
• insuliiniresistenssi
• kohonneet veren rasvat, erityisesti triglyseridit
• matala HDL-kolesteroli

Amerikkalaisen selvityksen mukaan metabolista oireyhtymää esiintyy n. 25 %:lla valkoisesta rodusta. Eniten sitä on latinoilla.

New Joint Statement Streamlines Definition of Metabolic Syndrome (2009)
Oireyhtymä kaksinkertaistaa sydäninfarktin riskin

Perinnöllisyys

Metabolinen oireyhtymä ja insuliiniresistenssi ovat vahvasti perinnöllisiä sairauksia. Insuliiniresistenssin periytyvyys on noin 66 % ja insulinemian (kohonneen veren insuliinin) 35–54 %. Näitä tiloja potevien ihmisten oireettomillakin ensimmäisen polven jälkeläisillä on usein häiriintynyt sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta. Tähän mennessä on löydetty kokonainen leegio geenivirheitä, jotka kuljettavat tautia sukupolvelta toiselle. Eniten tutkittuja geenejä on fatty acid binding protein 2 (FABP2), jota esiintyy ohutsuolessa. FABP2:lla on vahva taipumus sitoa tyydytettyjä ja tyydyttymättömiä rasvahappoja. Geeni vaikuttaa myös siihen, kuinka hyvin tai huonosti ihminen kykenee polttamaan näitä rasvahappoja aineenvaihdunnassaan (beetaoksidaatiossa). Toinen paljon tutkittu geeniperhe on rasvahappoa kiinnittävä CoA-ligaasi FACL-perhe, jonka häiriö voi aiheuttaa rasvahappohäiriön solukalvoilla.

Seurannaisvaikutukset

Metabolinen oireyhtymä yleistyy Suomessa kovaa vauhtia ja sen myötä myös tyypin 2 diabetes ja sen ikävät ja kalliit seuraukset, erityisesti sydän- ja verisuonitaudit (mukaan lukien aivohalvaus), muistin heikkeneminen ja suoranainen dementia. Tutkimuksen mukaan kohtuullinen alkoholinkäyttö vähentää metabolisen oireyhtymän riskiä. Korostan sanaa kohtuullinen. Suosittelen aina alkoholin kera ottamaan karnosiinia, koska se ehkäisee alkoholin palaessa syntyvien myrkyllisten aldehydien haittavaikutuksia. Karnosiini ehkäisee myös verensokerin nousua, sokeroitumista (glykaatiota) ja tulehdusstokiineja. Tupakointi puolestaan lisää metabolisen oireyhtymän riskiä (lue lisää). Karnosiini, magnesium, ubikinoni ja kalaöljyn omega-3:t ehkäisevät sydämen vajaatoimintaa, jota metabolinen oireyhtymä aiheuttaa.

Oireyhtymässä valkuaisaineet ja rasvat sokeroituvat, jolloin esimerkiksi LDL-kolesterolista tulee AGE-LDL:ää (sokeroitumisen lopputuotteita eli AGE:tä sisältävää LDL:ää). Se lisää tulehdussytokiinien kuten TNF-alfan ja NF-kappaB:n tuotantoa soluissa (Hodgkinson ym. 2008). Silloin solunsisäiset mitokondriot vaurioituvat ja alkavat vuotaa. Muutokset lisäävät riskiä sairastua aikuistyypin (tyypin 2) diabetekseen ja sen liitännäistauteihin, eritoten valtimomuutoksiin. Myös syövän riski kasvaa. B6-vitamiini ja benfotiamiini ehkäisevät LDL:n sokeroitumista ja siten myös valtimomuutoksia.

Psyykkiset häiriöt

Helsingin yliopiston psykologian laitos on tutkinut metabolisen oireyhtymän ja psyykkisten häiriöiden välisiä suhteita. Seitsemän vuoden seurantatutkimuksen mukaan metaboliseen oireyhtymään liittyy mielialan vaihteluita (masennus, jännitys, viha). Yhtäältä psyykkisiä ongelmia potevilla naisilla oli tavallista suurempi riski sairastua metaboliseen oireyhtymään ja toisaalta oireyhtymää poteville ilmaantui tavallista enemmän psyykkisiä ongelmia.

Psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen johtamassa tutkimuksessa ilmeni, että stressi on yleinen piirre metabolista oireyhtymää sairastavilla. Stressi lisää hormonien kautta veren sokeripitoisuutta, insuliiniresistenssiä ja muita sydäntautien tunnettuja riskitekijöitä. Jatkuva stressi tuottaa paitsi kortisolia myös tulehdussytokiineja, jotka ajan oloon johtavat haitallisiin elimellisiin muutoksiin, kuten vyötärölihavuuteen.

Lisäksi on havaittu, että oireyhtymää esiintyy eniten vähän koulutetuilla ja enemmän naisilla kuin miehillä. Eräiden tutkijoiden mukaan metabolista oireyhtymää potevilla on lisääntynyt riski sairastua bipolaariseen tautiin eli maanis-depressiiviseen mielisairauteen. Metabolinen oireyhtymä heikentää henkistä suorituskykyä, todennäköisesti verisuonimuutosten välityksellä: aivoverenkierto kärsii.

Oulun yliopiston tutkimuksessa heikentynyt insuliiniherkkyys korreloi masennuksen ja sen vakavuuden kanssa.

Edellä mainituista syistä metabolisen oireyhtymän hoitamiseen kannattaa käyttää E-EPAa, joka ehkäisee stressiä, ahdistusta, väsymystä ja masennusta (lue lisää).

Monet masennuksen ja skitsofrenian hoitoon käytetyt lääkkeet, kuten Zyprexa, Depakote, Prozac, amitriptyliini, ketiapiini ja klotsapiini lihottavat ja voivat johtaa oireyhtymään. Erityisesti klotsapiini aiheuttaa metabolista oireyhtymää (lue tutkimuksesta). E-EPA tehoaa usein masennukseen ja skitsofreniaan yhtä hyvin kuin synteettiset lääkkeet ja lisäksi se vähentää niiden sivuvaikutusriskiä.

Verisuonimuutokset

Oireyhtymään kuuluva veren sokeripitoisuuden kohoaminen ja tulehdussytokiinit jäykistävät verisuonia, joten ne ovat keskeisiä tekijöitä verisuonitautien synnyssä. Useimmilla, mutta ei aivan kaikilla, lihavilla on insuliiniresistenssi ja kohonnut verenpaine. Metabolinen oireyhtymä lisää sydänkuoleman riskin nelinkertaiseksi (lue tutkimus). Lisäksi oireyhtymä kaksinkertaistaa aivohalvauksen riskin, kertoo suomalaistutkimus. Amerikkalaistutkimuksen mukaan aivohalvauksen riski on 2–5-kertainen sen mukaan, kuinka monta ja voimakasta riskitekijää henkilöllä on. Sekin antaa kaksinverroin aihetta ehkäistä ja hoitaa terveyttä liikunnalla, ortoglykeemisellä ruokavaliolla ja ravintolisillä.

Muutokset mikro- ja makroverisuonissa ovat jo kehittyneet pitkälle, kun diagnoosi ´diabetes´ asetetaan. Diabeetikko kuolee herkemmin ensimmäiseen sydäninfarktiinsa kuin ei-diabeetikko. Sokeritaudin ja verisuonimuutosten taustalla on koko joukko yhteisiä patologisia tapahtumia: hapetusstressi, krooninen hiljainen tulehdus (inflammmaatio) ja kohonnut homokysteiini. Ne kaikki vaurioittavat mitokondrioita, mikä ajan oloon johtaa kliiniseen sairauteen. Tästä syystä mitokondrioiden suojaaminen on elintärkeää. Diabeetikko tarvitsee suojakseen erityisesti benfotiamiini-nimistä B-vitamiinia ja ubikinonia.

Elämäntavoilla on ratkaiseva merkitys metabolisen oireyhtymän ja sen seurauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Ruoka- ja liikuntatavat, suolan ja alkoholin käyttö vaikuttavat ratkaisevalla tavalla painoon, verenpaineeseen, verensokeriin ja rasvoihin. Vähäinenkin (4 kg) painon pudotus ja tupakoinnin lopettaminen parantavat ennustetta usein merkittävästi.

AGE-LDL ja ox-LDL

Sokeroitunut LDL-kolesteroli (AGE-LDL) ja hapettunut LDL eli ox-LDL ovat merkittäviä syytekijöitä metabolisessa oireyhtymässä. Mitä enemmän veressä on LDL:ää, sitä suurempi määrä sitä on hapettuneessa muodossa ja sitä suurempi on metabolisen oireyhtymän riski (KUVA). LDL:n pitoisuus sinänsä ei korreloi metabolisen oireyhtymän riskiin, mutta sitä vastoin ox-LDL korreloi vahvasti. AGE-LDL selittää osaltaan diabeetikkojen suurta sairastumista verisuonitauteihin. Näin ollen olisi ensiarvoisen tärkeää pitää niin suuri osa LDL:sta inertissä muodossa kuin mahdollista. Siinä auttaa veren antioksidanttikapasiteetin lisääminen nauttimalla ravintolisänä karnosiinia, ubikinonia, vihreää teetä ja muita hyviä antioksidantteja. Lue katsaus. Pelkän kokonais- ja/tai LDL-kolesterolin mittaaminen ja hoitaminen lääkkein on siis varsin turhaa touhua.

Ylipaino, laihdutus, liikunta ja ruokavalio

Tyypin 2 diabeetikkojen kehossa rasvakudos on jakaantunut eri lailla kuin ei-diabeetikkojen. Diabeetikoilla on enemmän viskeraalista eli sisäselinrasvaa ja lihasten välissä olevaa rasvaa, mikä altistaa insuliiniresistenssille (Am J Clin Nutr 2009). Viskeraalinen rasva on "sairasta rasvaa" ("sick fat"). Näin naulan kantaan asian ilmaisee Bays (2009).

Kuva. Elimistön rasvan kertymisalueet. Subcutaneous = ihonalainen, Visceral = sisäelin, Retoperitoneal = vatsakalvon takainen rasva. Viskeraalinen rasva on "sairasta" rasvaa. Sitä kertyy eritoten metabolista oireyhtymää potevalle.

Tarkista taulukosta oma painoindeksisi. Jos se on yli 26, ala ihmeessä laihduttaa ortoglykeemisellä ruokavaliolla. Apuna voit käyttää esimerkiksi laihdutusvalmisteita ja E-EPAa. E-EPA vähentää eritoten miesten viskeraalista rasvakudosta. Laihdutuksen jälkeen sinun tulisi siirtyä pysyvään painonhallintaan. Se on varmin ja yksinkertaisin keino vähentää sydän- ja verisuonitauteja ja diabetesta. Säännöllinen ja melko rasittavakin kuntoliikunta – vähintään tunti päivässä tai 7 tuntia viikossa – ehkäisee ja korjaa insuliiniresistenssiä ja sitä kautta metabolisen oireyhtymän oireita. Pelkkä liikunnan ajatteleminen (aikomus) ei riitä, sitä on myös tehtävä itse omilla lihaksilla.
Liikunta ehkäisee metabolista oireyhtymää

Kuva. Metabolisen oireyhtymän ja fyysisen aktiviteetin välillä vallitsee vahva negatiivinen korrelaatio: mitä enemmän liikuntaa, sitä pienempi riski – ja päin vastoin. Tulos on 60-vuotiaista ruotsalaisista miehistä ja naisista. Oddskvot = riskisuhde. Pylväät: 1 = vähäinen fyysinen aktiviteetti, 2 = kevyttä liikuntaa, 3 = kohtalaista liikuntaa, 4 = runsasta liikuntaa. Illustration: Jakob Robertsson, Typoform. Lähde: Läkartidningen 2007.

Valitse ravintolisät oikein

Oikeanlaiset ravintolisät voivat olla suureksi avuksi metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä ja hoidossa. Suosittelen ensisijaisesti seuraavia valmisteita:
- laihdutusvalmisteet
- sokeroitumista ehkäiseviä tuotteita: karnosiini kalsiumpyruvaatti (joka polttaa myös rasvaa)
- berberiiniä
- vihreää teetä
- E-EPAa, joka alentaa kohonnutta verenpainetta ja triglyseridejä sekä ehkäisee rytmihäiriöitä sekä stressiä ja muita psyykkisiä muutoksia. E-EPA parantaa omega-3-indeksiä, mikä suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta. Suositeltu annos on 1 000–2 000 mg/vrk .
- magnesiumia, foolihappoa ja muita B-vitamiineja
- ubikinonia (Q10) vähintään 50 mg päivässä.

Tutkimuksen mukaan metabolisessa oireyhtymässä vallitsee magnesiumin ja fosforin piilevä puutostila. Magnesium on erittäin tärkeä sydäntä suojaava kivennäisaine ja fosfori puolestaan on välttämätöntä muistille ja muille kognitiivisille toiminnoille.

Berberiini lisää sekä insuliinireseptoreja (InsR) että LDL-kolesterolin reseptoreja (LDLR), mikä korjaa sekä sokeri- että rasva-aineenvaihduntaa, joten se on erinomainen luonnonaine metabolisen oireyhtymän ehkäisyyn ja hoitoon (Wang ym. 2012).

Tässä artikkelissa mainitut ravintolisät vähentävät metaboliseen oireyhtymään liittyvän sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiä.

Lisää tutkittua tietoa:

Vyötärölihavan synkkä tulevaisuus
Metabolinen oireyhtymä lisää aivohalvauksen riskiä
Seleeni ja metabolinen oireyhtymä
Stressin yhteydet muihin tauteihin
Näin diabetes lisää dementian vaaraa
The metabolic syndrome. Editorial. BMJ 2003;327:61-62

Kirjallisuutta

Kylin E. Studien uber das Hypertonie-Hyperkaliumie-Hyperurikamiesyndrom. Zentralblatt fur Innere Medizin 1923;44:105–127.

Reaven GM. Insulin resistance/compensatory hyperinsulinemia, essential hypertension, and cardiovascular disease. J Clin Endocrinol Metab. 2003;88(6):2399-403. Review.

Rerald M. Reaven, Ami Laws (Eds) Insulin resistance. The Metabolic Syndrome X. Humana Press. ISBN 0-89603–588–3. Kirjaa voi lukea rajoitetusti klikkaamalla TÄHÄN.

Kotronen A, Seppälä-Lindroos A, Bergholm R, Yki-Jörvinen H. Tissue specificity of insulin resistance in humans: fat in the liver rather than muscle is associated with features of the metabolic syndrome. Diabetologia. 2008; 51 ( 1 ): 130-8 [Abstract]

Mai-Lis Hellénius M-L, Rauramaa R. Metabola syndromet hotar folkhälsan. Läkartidningen 18.12.2007 [Lue koko artikkeli]

Gallagher D, Keley DE, Yim J-E, et al. Adipose tissue distribution is different in type 2 diabetes. Am J Clin Nutr (January 21, 2009). doi:10.3945/ajcn.2008.26955 Abstract

Bays E. "Sick Fat", metabolic disease, and atherosclerosis. Am J Med 2009;122(1 suppl):S26-37. PubMed

Hodgkinson CP, Laxton RC, Patel K, Ye S. Advanced glycation end-product of low density lipoprotein activates the toll-like 4 receptor pathway implications for diabetic atherosclerosis. Arterioscler Thromb Vasc Biol. 2008;28(12):2275-81. Abstract

Zeman M, Vecka M, Jáchymová M, et al. Fatty acid CoA ligase-4 gene polymorphism influences fatty acid metabolism in metabolic syndrome, but not in depression. Tohoku J Exp Med. 2009;217(4):287-93 Free Full Text

Wang YX, Kong WJ, Li YH, et al. Synthesis and structure-activity relationship of berberine analogues in LDLR up-regulation and AMPK activation. Bioorganic and Medicinal Chemistry. 2012 Sep 24. pii: S0968-0896(12)00741-9. doi: 10.1016/j.bmc.2012.09.029.