Krooninen väsymysoireyhtymä

Krooninen väsymysoireyhtymä on itsepintainen ja masentava tila, joka kohtaa niin (yli 11-vuotiaita) lapsia kuin aikuisiakin. Lääkärit ovat tähän asti vähätelleet tautia, koska tavanomaiset laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimukset eivät paljasta mitään normaalista poikkeavaa. Niinpä on uskottu, että vika on potilaan "korvien välissä" tai että potilas on on kverulantti, joka satuilee oireita saadakseen joitakin korvauksia tai muita etuja. Tauti sekoitetaan usein masennukseen ja sitä hoidetaan väärin. Aivojen kuvausten ja rasvahappoanalyysien perusteella kyseessä on aivosairaus, joka voi mahdollisesti olla viruksen aiheuttama. Tilaa voidaan hoitaa menestyksellisesti tietyin ravintolisin, mm. ubikinonilla, sinkillä ja kalaöljyllä (E-EPA).

Oireyhtymä tunnustettiin omaksi taudikseen vasta 1980-luvulla ja Englannissa CFS-diagnoosi asetettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1996. Siellä taudista käytetään nimityksiä myalgic encephalitis (ME), Chronic Fatigue Syndrome ja Syndrome X. Tauti muistuttaa monessa suhteessa fibromyalgiaa. Erään tutkimuksen valossa krooninen väsymysoireyhtymä, fibromylagia ja keskittymisvaikeudet kulkevat usein käsi kädessä. Fibromyalgiaa ja kroonista väsymysoireyhtymää potevien selkäydinneesteestä on löydetty 20 poikkeavaa valkuaisainetta, proteomia, kertoo uusi tutkimus (BMC Neurology 2005). Siksi on ymmärrettävä, että samat itsehoito-ohjeet auttavat usein kaikissa kolmessa oireyhtymässä.

"Lääkärit eivät osaa hoitaa kroonista väsymystä oikein"
Näin otsikoi British Medical Journal aihetta koskevan kirjoituksensa. Kanadalaiset lääkäritutkijat ovat samaa mieltä: Lääkärit sekoittavat väsymysoireyhtymän masennukseen ja hoitavat sitä väärin (lue lisää). Uusien tutkimusten mukaan tilaa voidaan lievittää ravintolisillä, joista tehokkaita ovat muun muassa berberiini, B- ja D-vitamiinit, magnesium, ubikinoni, E-EPA ja maitohappobakteerit.

Vuotava suoli -soireyhtymä
Ubikinoni ja krooninen väsymysoireyhtymä
Ruotsalaistutkimus: Probiootit voivat lievittää
Kanadalaistutkimus probiooteista

Mikä on krooninen väsymysoireyhtymä?

Tätä vaivaa on kutsuttu monilla eri nimillä, muun muassa virustaudin jälkeinen väsymys (postviral fatigue), neurastenia, Epstein-Barr-virustulehdus, myalginen enkefaliitti (Myalgic Encephalitis, ME), Yuppies disease, jne. Nykynimitys on englanniksi CFS (Myhall ym. 2009).

Yhdysvaltain Center of Disease Control (CDC) määrittelee oireyhtymän seuraavasti: “Itsepintainen selittämätön väsymystila, joka ei poistu lepäämällä ja joka heikentää huomattavasti työkykyä ja sosiaalista kanssakäymistä ja henkilökohtaisia aktiviteetteja" (The presence of unexplained persistent fatigue that is not relieved by rest and that results in a substantial reduction in occupational, social, and personal activities.)

CFS kehittyy ihmisen altistuttua infektioille, neurohormonaalisille tekijöille, immuunijärjestelmän häiriötiloille, hapetusstressille ja/tai psyykkiselle stressille. Perinnöllinen alttius on usein mukana kuvassa. Uusi tutkimus vahvistaa käsitystä taudin biologisesta alkuperästä, jota selvitetään vilkkaasti: vika näkyy mm. potilaan geeneissä, valkosoluissa ja mitokondrioissa. Mitokondrioiden ulko- ja sisäkalvoja voidaan varjella nauttimalla E-EPAa, jolloin mitokondriot eivät vuoda ja ne kykenevät tuottamaan normaalisti energiaa.

Britannian Medical Research Council on julistanut CFS:n tutkimuksen painopistealueeksi, sillä Britanniassa arvioidaan olevan 240 000 ja Yhdysvalloisssa yli 500 000 tästä vaivasta kärsivää ihmistä. Sitä esiintyy yli 11-vuotiailla lapsillakin, ja tila haittaa suuresti koulunkäyntiä ja oppimista (lue lisää).

Oireita

Potilaalla on epämiellyttävä ja uuvuttava väsymys, vaikka hän nukkuisi paljon. Muina oireina voi olla infektioita, lihas- ja nivelkipuja, päänsärkyä, keskittymisvaikeutta, ahdistusta, masennusta ja huonomuistisuutta. Koska kaikki nämä oireet voivat johtua myös muista syistä, tarvitaan perusteellisia tutkimuksia mahdollisten vakavien, muulla tavalla hoidettavien sairauksien poissulkemiseksi. CFS:n toteamiseksi ei ole olemassa mitään spesifistä testiä tai koetta, joten diagnoosiin päädytään poissuljennan avulla. Hoitamattomana tauti jatkuu keskimäärin 4–5 vuotta. Tautia potevien keskimääräinen elinikä on vain 58,7 vuotta, kun muu väestö elää keskimäärin 83,1 vuotta, ilmenee uudesta raportista.

Mistä CFS johtuu?

Kukaan ei tiedä varmasti, mistä tauti johtuu ja kuinka se syntyy. Sen voi laukaista virusinfektio, yksipuolinen ruokavalio tai stressi. Vuonna 2009 Lombardin työryhmä kirjoitti johtavassa tiedelehdessä (Science), että kahdella kolmesta CFS-potilaasta on todettu retroviruksen vasta-aineita, kun terveillä verrokeilla se on ollut vain 3,7 prosentilla. Raportti on aiheuttanut kiivaan väittelyn siitä, onko löydös aito, vai onko se mahdollisesti laboratoriossa tehty virhe. Toisin sanoen, onko taudin syynä retrovirusinfektio vai ei (Weiss 2010).Yhtäältä runsas antibioottien sekä särky- ja tulehduslääkkeiden käyttö voi altistaa taudille. Toisaalta CFS voi iskeä yhtä hyvin täysin terveeseen ja hyväkuntoiseen kuin huonokuntoiseenkin ihmiseen. Taudin yhdeksi syytekijäksi on paljastunut geenivirhe.

Geenivirhe voi olla taudin syynä

Aivojen kuvantamismenetelmät

Kroonista väsymysoireyhtymää on tutkittu mm. Lontoossa Hammersmithin yliopistosairaalassa psykiatri Basant K. Purin johdolla. Professori Puri toimii klinikan MRI-yksikön johtajana ja on tehnyt uraa uurtavaa työtä kuvaamala psykiatristen potilaiden aivoja. Kuvantamismenetelmät (funktionaalinen magneettiresonanssi eli fMRI) ja neurospektroskopia ovat paljastaneet muutoksia aivojen rakenteissa – lateraalikammioiden laajenemaa. Se on merkkinä aivokudoksen tuhosta. Samat tutkijat ovat havainneet myös poikkeavuutta aivojen rakenteissa ja toiminnoissa (lue lisää).

Potilaiden hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akselin (HPA-akselin) hormonit ovat usein epätasapainossa, osoittaa uusi tutkimus. Professori David Horrobinin tutkijaryhmä on osoittanut ensimmäisenä mailmassa, että etyyli-EPA (E-EPA) voi korjata hormonitasapainoa, jolloin stressioireet lievittyvät. Nyttemmin myös eräät huippupsykiatrit ovat tutkineet HPA-akselin häiriöiden merkitystä psyykkisissä häiriöissä. Heidän havaintonsa tukevat Horrobinin käsityksiä (lue lisää).

Purin työryhmä on osoittanut, että E-EPA-hoito voi palauttaa potilaan tuhoutunutta aivokudosta ja samalla parantaa oireita. E-EPA korjasi aivojen rakenteen ja poisti oireet naiselta, joka oli potenut kroonista väsymystä yhtäjaksoisesti kuusi vuotta. Mikään lääkehoito ei ollut auttanut. Hänen aivonsa kuvattiin ennen E-EPA-hoidon alkua ja 16 viikkoa myöhemmin. Alussa lateraaliset aivokammiot olivat suurentuneet, mutta 16 viikossa ne normaalistuivat (lue lisää).

E-EPA stimuloi uusien kantasolujen syntyä aivoissa, mikä selittää kuvissa tapahtuneet muutokset, sanoo professori Puri The Timesin haastattelussa. Hän on havainnut myönteisiä muutoksia aivojen rakenteissa myös masentuneilla ja skitsofreenisillä potilailla, jotka ovat saaneet pitkään E-EPAa. Puri suosittaa E-EPAa 1 g/vrk ensisijaiseksi hoidoksi krooniseen väsymykseen ja 2 g/vrk masennukseen.
Lue Purin haastattelu

Tulehdussytokiinit

Uusien tutkimusten mukaan CFS on tulehdustila, jossa potilaan veren tulehdussytokiinit (interleukiinit ja isoprostaanit) ovat koholla (Clin Diagn Lab Immunol. 2005). Ne heikentävät muistia ja aiheuttavat väsymystä, letargiaa (voimattomuutta) ja insuliiniresistenssiä. Tutkimusten mukaan karnosiini ja E-EPA vaimentavat tulehdussytokiinien aktiivisuutta (lue lisää), joten näitä lisäravinteita tulisi käyttää väsymysoireyhtymän itsehoitoon.

E-EPA vastustaa tulehdussytokiineja monella tavalla. Se tuottaa elimistössä hyviä E3-sarjan prostaglandiineja (PGE3) ja F3-sarjan isoprostaaneja ja lisäksi se vaikuttaa myönteisesti hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akselin hormoneihin. Tämä vaikutusmekanismi selittää sitä, että E-EPA ehkäisee mm. stressiä, muistin heikkenemistä ja masennusta. E-EPAlla on saatu hyviä vaikutuksia myös anoreksiassa. Karnosiini puolestaan vaimentaa erityisesti tulehdussytokiinia nimeltään interleukiini 8 (IL8).

Tulehdus on kaikkien kroonisten tautitilojen syytekijänä

Vuotavat mitokondriot syynä heikkoon sydämeen
Sydänlääkäri Arnold Peckermanin työryhmä (VA Medical Center in East Orange, N.J.) osoitti ensimmäisenä, että kroonista väsymysoireyhtymää potevien henkilöiden sydämen – erityisesti vasemman kammion – toiminta on normaalia heikompaa. Terveen ihmisen sydän pumppaa minuutissa 5–7 litraa verta, CFS-potilaan vain ehkä 3,5–5 litraa/minuutti. Potilailla on usein myös sydämen rytmihäiriöitä (tykytyskohtauksia) ja tavallista alhaisempi verenpaine. Yhtenä ilmeisenä syynä sydämen heikkoon pumppauskykyyn on sen lihassolujen mitokondrioiden vauriot. Ne puolestaan johtuvat muutoksista mitokondrioiden sisä- ja ulkokalvojen rasvahappojen koostumuksessa. E-EPA korjaa niitä parhaiten. Toisaalta karnosiini ja ubikinoni lisäävät mitokondrioiden energiantuotantoa, josta hyötyy paitsi sydänlihas myös koko ihminen.

Englanninkielinen raportti

Vasoaktiiviset neuropeptidit

Uuden teorian mukaan fibromyalgia on autoimmuunitauti, jossa vasoaktiivisilla neuropeptideillä on suuri merkitys. Vasoaktiiviset neuropeptidit – vasoactive intestinal peptide (VIP) ja pituitary adenylate activating polypeptide (PACAP) – kuuluvat sekretiini/glukagoni-superperheeseen ja ne toimivat hormoneina, immuunivasteen säätelijöinä ja neurotrofisina yhdisteinä. Ne säätävät verenvirtausta, lämpötaloutta sekä muistia ja keskittymiskykyä. Ne toimivat asetyylikoliinin apuaineina hermosignaalien välityksessä ja ne hillitsevät tulehdusta ja sitä aiheuttavia sytokiineja. Vasoaktiivisten neuropeptidien vajaus heikentää elimistön tasapainoa eli homeostaasia. Fibromyalgia voi kehittyä, kun immuunijärjestelmä menettää kykynsä reagoida normaalisti vasoaktiivisiin neuropeptideihin. Silloin kudoksiin ilmaantuu ylimäärin tulehdssytokiineja, erityisesti kuormittavan liikunnan tai vamman seurauksena. Sytokiinit saavat aikaan poikkeavan vasteen tietyissä vasoaktiivisissa neuropeptideissä. Teoria sopii hyvin siihen käytännön kokemuksen, mitä potilailla on sytokiineja vaimentavista ravintolisistä, karnosiinista ja E-EPAsta.

Isoprostaanit

Kroonista väsymysoireyhtymää potevien henkilöiden aivoissa ja muissa kudoksissa syntyy liikaa myrkyllisiä isoprostaaneja ravinnon arakidoni- ja dokosaheksaeenihapoista (Kennedy ym. 2005). Suomalaisilla niiden syntyyn vaikuttaa liian suuri omega-6-rasvahappojen saanti rypsiöljystä ja levitteistä suhteessa omega-3:n saantii kalasta. E-EPA ja karnosiini estävät haitallisten isoprostaanien muodostusta ja vaikutusta hermostossa, mikä selittää potilaiden kokemia näiden ravintolisien edullisia vaikutuksia. Karnosiinilla on muutenkin tervehdyttävä vaikutus, kuten seuraavasta kappaleesta käy ilmi.
Suomalaisten lasten ja nuorten aikuisten AA/EPA-suhde

Karnosiinin merkitys

Karnosiini on normaalisti ihmisen lihaksistossa oleva proteiini, dipeptidi, jolla on monia tehtäviä elimistössä. Jo 1950-luvulla venäläinen fysiologi Sergei Severin osoitti, että se puskuroi tehokkaasti maitohappoa. Karnosiinista saattaa olla huomattavaa hyötyä väsymysoireyhtymän lihasoireiden ehkäisyssä ja hoidossa.

Virus saattaa pesiytyä potilaan lihaksistoon ja aiheuttaa siellä toiminnallista haittaa. Se ärsyttää veren makrofagisoluja erittämään tulehdussytokiineja, muun muassa IL8:aa. Tohtori R. J. M. Lanen työryhmä Lontoon Imperial Collegessa otti koepalan 48 potilaan ja 29 terveen verrokin lihaksesta. Joka 5. potilaan lihaksen RNA:sta löytyi enterovirusta, verrokeista ei keneltäkään. Lisäksi koehenkilöille tehtiin kuntokoe ergometrillä. Siinä väsymysoireyhtymän potilaista suurella osalla kertyi tavallista enemmän maitohappoa lihaksiin (lue abstrakti). Karnosiini estää IL8:n aktiviteettia, kuten edellä jo oli puhe.

Toiseksi, karnosiini estää lihasten sokereiden ja valkuaisaineiden patologista reaktiota, jota kutsutaan nimellä glykaatio tai glykosylaatio. Siinä sokerit ja proteiinit reagoivat keskenään, jolloin syntyy haitallisia ristisidoksia. Ne heikentävät lihasten toimintaa ja jäykistävät ja vanhentavat niitä.

Karnosiini vaikuttaa myös keskushermostossa (HPA-akselin hormoneissa), jossa se ehkäisee stressiä, ahdistusta, ärtymystä, suuttumusta ja aggressiivisuutta. Karnosiini suojaa aivosoluja kaikenlaisilta haitallisilta muutoksilta. Siksi monet tutkijaneurologit kutsuvatkin karnosiinia neuropeptidiksi.

Kun aivojen karnosiinipitoisuus vähenee – kuten meille kaikille käy iän myötä – aivot altistuvat vaurioille. Karnosiini muuttuu aivoissa homokarnosiiniksi, joka ehkäisee epilepsiaa ja tuottaa hermojen välittäjäainetta, jota kutsutaan nimellä gamma-aminovoihappo (GABA). Se ehkäisee muun muassa ahdistusta, stressiä, masennusta ja paniikkihäiriötä.

Karnosiinin nauttiminen ravintolisänä (800–1200 mg/vrk)on siten suositeltavaa kaikille ikääntyville ihmisille, mutta erityisen tärkeää se näyttää olevan kroonista väsymysoireyhtymää ja fibromyalgiaa poteville henkilöille.

Yksilöllistä hoitoa

Koska jokainen CFS-potilas on yksilöllinen tapaus, jokin tietty hoito voi auttaa yhtä, mutta ei välttämättä toista. Ellei yksi hoitokeino auta, kannattaa kokeilla toisia, kunnes apua löytyy.

Monipuolinen ruokavalio ja sitä täydentävät lisäravinteet ovat kuitenkin kaikille tärkeitä. Vältä liikaa kahvia, alkoholia, sokeria ja valkoista leipää. Syö mieluummin ruisleipää, runsaasti kasviksia ja hedelmiä. Kevyt kuntoliikunta on hyväksi, jos vain jaksat harrastaa sitä. Väkisin ei pidä rehkiä. Kuuntele elimistöäsi. Lepää, jos tunnet tarvitsevasi lepoa.

Akupunktio auttaa monia CFS-potilaita, mutta hoitokertoja saatetaan tarvita useita. Jotkut ottavat akuhoitokuurin muutaman kerran vuodessa. Jotkut saavat apua homeopatiasta, jotkut taas magneeteista.

Musiikin kuuntelu voi lievittää huomattavasti kroonista kipua ja masennusta kertoo tutkimus (Journal of Nursing 2006)

Ravintolisät

Ota päivittäin D-vitamiinia 100 mikrogrammaa (µg), karnosiinia (400–800 mg/vrk), E-EPAa (2 kapselia/vrk), berberiiniä (1-1,5 g), magnesiumia (350 mg tabletteina, joissa on mukana myös foolihappoa, B6- ja B12-vitamiineja) ja ubikinonia (Q10, 100 mg/vrk). Ne vähentävät TNF-alfan ja muiden tulehdussytokiinien haittavaikutuksia elimistössä ja auttavat mitokondrioita tuottamaan energiaa ja antamaan "virtaa". Karnosiinista on usein merkittävää apua, koska se eliminoi lihasten maitohapon väsyttävän vaikutuksen, kuten yllä olevasta linkistä ilmenee. Pre- ja probiottien yhdistelmä (synbiootti) voi tuoda dramaattisen avun.

Tutkimus: Potilaan rasvahapot ovat epätasapainossa

Plaseboefekti

Plasebolla eli lumelääkityksellä ei ole juuri mitään vaikutusta kroonisessa väsymysoireyhtymässä (Psychosomatic Medicine 2005. Tämän perusteella voidaan päätellä, että probiooteilla ja E-EPAlla saadut erinomaiset tulokset perustuvat todellisiin neurokemiallisiin vaikutuksiin.

Kirjallisuutta ja linkkejä alkuperäistöihin

Robin A. Weis. A cautionary tale of virus and disease. BMC Biology 2010, 8:124 Free Full Text

Myhill S, Booth NE, McLaren-Howard J. Chronic fatigue syndrome and mitochondrial dysfunction. Int J Clin Exp Med (2009) 2, 1-16 Full Free Text

Maes M and Twisk FN. Why myalgic encephalomyelitis/chronic fatigue syndrome (ME/CFS) may kill you: disorders in the inflammatory and oxidative and nitrosative stress (IO&NS) pathways may explain cardiovascular disorders in ME/CFS. Neuro Endocrinol Lett. 2009 Dec 29;30(6). Epub ahead of print

Maes M, Mihaylova I, Kubera M, et al. Coenzyme Q10 deficiency in myalgic encephalomyelitis / chronic fatigue syndrome (ME/CFS) is related to fatigue, autonomic and neurocognitive symptoms and is another risk factor explaining the early mortality in ME/CFS due to cardiovascular diseases. Neuro Endocrinol Lett. 2009;30(4). [Epub ahead of print]

Boldyrev AA; Petukhov VB. Localization of carnosine effect on the fatigued muscle preparation. Gen Pharmacol. 1978;9(1):17-20. (No abstract available.)

Cox IJ, Puri BK. In vivo MR spectroscopy in diagnosis and research of neuropsychiatric disorders. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2004;70(4):357-60. [PubMed]

Davey NJ, Puri BK, Catley M, et al. Deficit in motor performance correlates with changed corticospinal excitability in patients with chronic fatigue syndrome. Int J Clin Pract. 2003;57(4):262-4. [PubMed]

Lane R, Soteriou BA, Zhang. H. et al. Enterovirus related metabolic myopathy: a postviral fatigue syndrome. J Neurol Neurosurg Psychiatry. 2003;74(10):1382-6. [PubMed]

Lane R, Barret MC, Taylor DJ et al. Muscle fibre characteristics and lactate responses to exercise in chronic fatigue syndrome. J Neurol Neurosurg Psychiatry. 1998;64(3):362-7. [PubMed]

Liu Z, Wang D, Xue Q et al. Determination of fatty acid levels in erythrocyte membranes of patients with chronic fatigue syndrome. Nutr Neurosci. 2003;6(6):389-92. [PubMed]

Mannion AF, Jakeman PM, Willan PL. Skeletal muscle buffer value, fibre type distribution and high intensity exercise performance in man. Exp Physiol. 1995;80(1):89-101. [PubMed]

Marchis SD, Modena C, Peretto P, et al. Carnosine-related dipeptides in neurons and glia. Bichemistry (Mosc) 2000;65(7):824-33 [PubMed] [Full text FREE]

Natelson BH, Weaver SA, Tseng CL, Ottenweiler JE. Spinal fluid abnormalities in patients with chronic fatigue syndrome. Clin Diagn Lab Immunol. 2005 Jan;12(1):52-5. [PubMed]

Ohtsuka C, Takahashi H. Brain function estimated from the ratio of glutamine to homocarnosine levels in cerebrospinal fluid. Brain Dev 1983;5(5):509-11 [PubMed]

Ozgocmen S, Catal SA, Ardigoglu O et al. Effect of omega-3 fatty acids in the management of fibromyalgia syndrome. Int J Clin Pharmacol Ther. 2000;38(7):362-3. (No abstract available.)

Puri BK. The use of eicosapentaenoic acid in the treatment of chronic fatigue syndrome. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2004;70(4):399-401. [PubMed]

Puri BK, Counsell SJ, Zaman R. Relative increase in choline in the occipital cortex in chronic fatigue syndrome. Acta Psychiatr Scand. 2002;106(3):224-6. [PubMed]

Puri BK, Holmes J, Hamilton G. Eicosapentaenoic acid-rich essential fatty acid supplementation in chronic fatigue syndrome associated with symptom remission and structural brain changes. Int J Clin Pract. 2004;58(3):297-9. [PubMed]

Seidler NW, Yeargands GS, MorganTG. Carnosine disaggregates glycated alpha-crystallin: an in vitro study. Arch Biochem Biophys. 2004 ;427(1):110-5.[PubMed]

Song C, Li XW, Leonard BE, Horrobin DF. Effects of dietary n-3 or n-6 fatty acids on interleukin-1beta-induced anxiety, stress and inflammatory responses in rats. J Lipid Res. 2003 Jul 1 [PubMed] Full text

Tamisi far B, Tamizi B. Treatment of chronic fatigue syndrome by dietary supplementation with omega-3 fatty acids--a good idea? Med Hypotheses. 2002;58(3):249-50.[PubMed]

Zaman R, Puri BK, Main J et al. Corticospinal inhibition appears normal in patients with chronic fatigue syndrome. Exp Physiol. 2001;86(5):547-50. [PubMed]