Itsehoidon artikkelit

Foolihappo

Päivitetty 14.4.2014

Foolihappo on ajankohtainen vitamiini. Sitä lisätään elintarvikkeisiin Yhdysvalloissa, Kanadassa, Chilessä, Unkarissa ja 47 muussa maassa, mutta ei vielä muissa EU-maissa. Harvardin yliopisto suosittelee kaikille aikuisille foolihappoa ruuan lisänä, vaikka sitä lisätäänkin USAssa jauhoihin. Itä-Suomen yliopiston tutkimusten mukaan piilevä foolihapon puute on Suomessa yleistä ja se lisää riskiä sairastua muun muassa masennukseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Uuden meta-analyysin mukaan foolihappo jarruttaa valtimonkovetustautia. Suomessa saa nyt vapaasti ostaa vahvoja (800 µg) foolihappovalmisteita – myös terveyskaupoissa ja marketeissa.

Kohututkimusta vitamiineista tulkitaan väärin

Foolihappo on synteettinen, kun taas folaatti on kasveissa luonnostaan oleva vitamiinin muoto. Ihminen ei kykene valmistamaan elimistössään foolihappoa eikä folaattia, joten meidän on saatava niitä ravinnosta tai ravintolisistä. Folaattia on monissa vihreissä kasviksissa, joista vitamiinin nimikin juontuu (folium = lehti). Kasvikset kuitenkin menettävät nopeasti suuren osan folaatistaan: säilyttäminen huoneen lämmössä hävittää 70 % vitamiinista kolmessa päivässä ja vihannesten keittäminen vedessä vie siitä 95 %. Foolihapon (folaatin) puute onkin maailman yleisimpiä vitamiinien puutostiloja. Se on helppo ehkäistä ja hoitaa nauttimalla foolihappoa ravintolisänä (sillä Suomessa foolihappoa ei vielä lisätä jauhoihin, kuten useissa muissa maissa).

Yhdysvalloissa ja Kanadassa foolihapon saanti ei ole vieläkään riittävää huolimatta sen lisäämisestä jauhoihin. Vain 39 % valkoihoisista, 26 % mustista ja 28 % meksikolaista alkuperää olevista amerikkalaisista naisista saa tavoitteen mukaiset 400 mikrogrammaa päivässä, uutisoi Reutershealth jo vuonna 2006. Näistä luvuista huolimatta jauhojen rikastaminen foolihapolla on vähentänyt sikiövauriota ja paksusuolen syöpää (Keum ja Giovannuci 2014). Ison-Britannian hallitus ilmoitti helmikuussa 2014, että se aikoo säätää pakolliseksi foolihapon lisäämisen leipään. Suomessa ei vielä rikasteta elintarvikkeita foolihapolla, joten jokaisen kannattaisi ottaa foolihappoa purkista.

Muisti- ja mielenterveysongelmista kärsivillä ihmisillä on usein piilevää foolihapon puutetta, joka olisi helppo korjata ottamalla foolihappoa ruuan lisänä. Pitkäaikainen puute nostaa veren homokysteiiniä, mikä puolestaan aiheuttaa aivojen valkean kudoksen katoa, leukoaraioosia. Kato voi aiheuttaa muistihäiriöitä, masennusta ja dementiaa.

Homokysteiini lisää naisten Alzheimerin taudin riskiä

Foolihappo parantaa myös masennuslääkkeiden tehoa. Foolihappo (Owen 2014) ja muut B-vitamiinit sekä D-vitamiini ja etyyliesteröity kalaöljy (E-EPA) yhdessä suojaavat aivoja monin tavoin ja tehostavat masennuslääkkeiden vaikutusta. Foolihappo tehostaa DHA:n tuotantoa kudoksissa. Löytö selittää, miksi foolihappo on hyvä "yleislääke" kaikkeen.

Yhdysvallat, Kanada, Chile ja Unkari lisäävät foolihappoa elintarvikkeisiin. Lisäys on vaikuttanut suotuisasti muun muassa nuorison homokysteiiniin (American Journal of Nutrition 2006). Lisäyksestä huolimatta foolihapon käyttö ravintolisänä– etenkin hedelmällisessä iässä olevien naisten – on nyt kaikkien aikojen suurinta Yhdysvalloissa (raportti). Kansainvälisen asiantuntijaryhmän mukaan foolihappovalmisteiden käyttösuositukset eivät toimi. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa kuitenkin vain murto-osa raskautta suunnittelevista ja raskaana olevista naisista nautti foolihappoa siositusten mukaan, joten Iso-Britannia on jo päättänyt alkaa lisätä foolihappoa elintarvikkeisiin. Muut EU-maat (mm. Suomi) jahkailevat vielä.

Saksalainen tutkimus paljasti yllättäviä puutteita yli 60-vuotiaiden naisten foolihapon ja muiden B-vitamiinien saannissa. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan alkoholin käyttö ja tupakointi heikentävät ihmisen foolihappostatusta. Toisen tutkimuksen mukaan jo 15 grammaa alkoholia eli yksi grogi tai olut päivässä alentaa naisten foolihappoa ja nostaa homokysteiiniä. Hannoverin yliopisto suosittelee ikääntyville naisille B-vitamiineja ruuan lisänä. Kuopion yliopiston mukaan suomalaisten foolihapon saanti on aivan alakantissa. Etenkin masennuspotilaat– joista valitettavan moni käyttää alkoholia – näyttävät tarvitsevan foolihappoa ja muita B-vitamiineja (sekä E-EPAa).

Foolihapolla on monia edullisia vaikutuksia terveyteen, ja uudet tutkimukset paljastavat jatkuvasti niitä lisää. Britanniassa valtion komitea suosittelee yli 50-vuotiaille foolihappoa ruuan lisäksi pillereinä.

Foolihappo ehkäisee viherkaihia (glukoomaa)

Englannissa huippuneurologit suosittelevat foolihappoa ruuan lisänä 800 mikrogrammaa (µg) päivässä (Suomessa saanti on noin 200 µg/vrk), koska sen uskotaan vähentävän sydän- ja aivoinfarktien määrää neljänneksellä. Uumajan yliopiston tutkimuksen mukaan foolihappo ehkäisee aivohalvausta. Foolihapon suojavaikutus aivoissa perustuu osittain homokysteiinin vastustamiseen, mikä puolestaan ehkäisee leukoaraioosia. Ruotsalaistutkijoiden mukaan foolihapolla voi olla aivoissa muitakin, toistaiseksi tuntemattomia edullisia vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan 800 µg/vrk foolihappoa ehkäisee verenpaineen nousua. Niin paljoa ei voi saada ruoasta. Foolihappo valmistaa SAMe:a, joka on tehokas masennusta ehkäisevä ja hoitava yhdiste.

Foolihappo vaikuttaa edullisesti geenien DNA:n toimintaan. Se selittää ainakin osittain sitä, että foolihappo parantaa eturauhassyövän ennustetta ja ehkäisee munasarjasyöpää. Ravitsemustekijöiden vaikutusta geenien toimintaan tutkitaan nyt vilkkaasti. Tätä tutkimusalaa kutsutaan nimellä nutrigenomiikka.

Foolihappolisä parantaa eturauhassyövän ennustetta
Foolihappo ehkäisee munasarjasyöpää

Homokysteiinin alentaminen (foolihapolla, B6- ja B12-vitamiineilla) voi ehkäistä Alzheimerin tautia, kirjoitti neurologi Martha Clare Morris (Lancet Neurology 2003). Hänen tutkimustensa mukaan pelkkä foolihappo ei ole kuitenkaan suurina annoksina (yli 700 µg/vrk) ikääntyville suositeltava, koska heillä saattaa olla piilevää B6- ja B12-vitamiinien puutosta, jonka pelkkä foolihapon käyttö voi naamioida (Arch Neurol 2005;62:641-645). Suomalaisen professori Ralf Gräsbäckin mukaan jopa 15 %:lla yli 70-vuotiaista on piilevää B12-vitamiinin puutetta. Se voi surkastuttaa aivoja ja heikentää henkisiä toimintoja. Oma tutkijaryhmäni osoitti jo 1980-luvulla, että joka kolmas tai neljäs yli 65-vuotias suomalainen potee piilevää B6-vitamiinin puutosta. Siksi olenkin aina suositellut yhdistelmää, jossa ovat mukana foolihappo, B6- ja B12-vitamiinit. Ja tietenkin myös karnosiinia, ubikinonia, E-EPAa ja vitamiini- ja hivenaineantioksidantteja.

Ihanteellinen annos homokysteiinin alentamiseen on 800 µg foolihappoa päivässä, mieluiten yhdessä B6- ja B12-vitamiinien kanssa. Kaksi tutkimusta viittaa siihen, että liian suuri foolihapon päiväannos (2 500 µg/vrk) on tehotonta ja ehkä suorastaan haitallista sydän- ja verisuonitauteja sairastaville. Oikea annostelu on siis erittäin tärkeää.

Foolihapon pitoisuus voidaan mitata plasmasta, seerumista tai punasoluista. Veren kohonnut homokysteiini viittaa foolihapon puutteeseen ja vastaavasti seerumin, plasman ja virtsan metyylimalonihappo (MMA) antaa osviittaa B12-vitamiinin pitoisuudesta elimistössä. Foolihappo toimii yhteistyössä B6- ja B12-vitamiinien kanssa. Foolihapon viitearvot (fE-folaatti) nykytekniikalla mitattuna ovat 995–2429 nmol/l.

Foolihapon ja muiden vitamiinien vuorovaikutuksia tarkastellaan tässä linkissä.

Sikiövaurioiden ehkäisy

Vuonna 1968 ilmestyi Britanniasta ensimmäinen raportti siitä, että foolihappo ehkäisee sikiön selkäydinvaurioita (neuraalituubidefektiä).  Myöhemmin monet muut tutkimukset vahvistivat nämä havainnot, ja asiaa alettiin pitää tieteellisesti toteen näytettynä. Neuvoloissa alettiin suositella raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville naisille (12 ensimmäisen raskausviikon aikana) ruuan lisänä foolihappoa. Käytännössä vain osa naisista noudattaa suositusta, niin Suomessa kuin muualla.

Yhdysvalloissa, Kanadassa ja eräissä muissa maissa alettiin lisätä foolihappoa elintarvikkeisiin, jotta kaikkien naisten foolihapon saanti lisääntyisi riittävälle tasolle. Sikiövauriot ovatkin vähentyneet sen jälkeen viidenneksellä USAssa. Iso-Britannian terveysministeriön (The Department of Health) raportin mukaan arvioidaan, että elintarvikkeiden rikastaminen foolihapolla (240 µg/100 g viljaa) ehkäisisi 74 sikiövaurioita vuosittain

Hollantilaisen tutkimuksen mukaan foolihapon nauttiminen ennen hedelmöitystä ja sen aikana vähentää sikiön huuli- ja kitahalkion riskiä. Foolihappolisä ei kuitenkaan kykene ehkäisemään kaikkia sikiövauroita. Espanjalaisen tutkimuksen mukaan foolihappo suojaa sikiön aivoja äidin odotusaikana nauttimalta alkoholilta.

Kanadalaiset ja australialaiset tutkijat vaativat jo vuonna 2004 elintarvikkeiden foolihapporikastusta maailmanlaajuiseksi (lue uutinen).

BBC: Skotlannissa asiantuntijat suosittelevat foolihappoa naisille
Tiede tukee B-vitamiinien käyttö raskausaikana

Foolihappolisä ehkäisee keskenmenoja ja Downin syndroomaa

Ruotsissa läheskään kaikki odottavat äidit eivät saa ruuastaan riittävästi foolihappoa. Piilevä puute lisää keskenmenon riskiä 50 %. Lancetissa julkaistu tutkimus osoittaa, että foolihappolisä voi ehkäistä myös Downin syndroomaa. Lue raportti

Foolihappolisä ehkäisee ennenaikaisia synnytyksiä
Downin oireyhtymän ravitsemushoito – Tri Tolosen artikkeli

Laihdutus ja painonhallinta

Ravintolisänä otettu foolihappo alentaa kohonnutta homokysteiiniä, vaimentaa tulehdussytokiineja ja auttaa laihtumaan. Krooninen hiljainen tulehdus vallitsee ylipainossa ja lihavuudessa. Tulehdus lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Foolihappolisä suojaa siis samalla sydäntä (International Journal of Obesity 2006)

Aikuisten sairauksien ehkäisy

Foolihapolla (ja B6- ja B12-vitamiineilla) on uskottu olevan ehkäisevää vaikutusta myös moniin muihin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään, dementiaan, luukatoon, masennukseen jne. Meta-analyysin mukaan foolihappolisä alentaa homokysteiiniä keskimäärin 25 %, mutta se ei kuitenkaan vaikuttanut sydäntautien ja syöpien ilmaantumiseen 5 seurantavuoden kuluessa.

Sveitsiläiset sydänkirurgit suosittelevat foolihappoa sekä B6- ja B12-vitamiineja pallolaajennuksen jälkeen, koska vitamiinihoito ehkäisee suonten tukkiutumista uudelleen. Saksalainen ja australialainen tutkimus osoittavat, että foolihappolisä ohentaa paksuuntuneiden valtimoiden seinämiä. Nurses´Health Studyn tulokset kertovat, että foolihappo ehkäisee paksusuolen syöpää. Tutkimuksessa seurattiin 80 000 sairaanhoitajaa 16 vuotta. Samasta tutkimuksesta saatujen tietojen mukaan foolihappolisä (400–600 µg/vrk) suojaa alkoholin haitoilta. Toisen raportin mukaan foolihapon suolistosyöpää ehkäisevä vaikutus perustunee DNA:n metyloimiseen.

Piilevästi veressä koholla oleva homokysteiini kaksinkertaistaa riskin sairastua Alzheimerin tautiin tai muuhun dementiaan, ja sen vuoksi nyt uskotaan, että vanhuuden tylsistymistä voidaan ehkäistä foolihapon ja B12-vitamiinin avulla.

Harvardin yliopiston tutkijat kävivät läpi vitamiinitutkimukset vuosilta 1966–2002 ja suosittelivat Amerikan lääkärilehdessä (JAMA) monivitamiinivalmisteita kaikille aikuisille ruuan lisänä. Yhtenä tärkeänä syynä on juuri riittävän foolihapon saannin turvaaminen. Masennus liittyy usein piilevään foolihapon puutteeseen ja valveutuneet psykiatrit suosittelevatkin foolihappoa täydentäväksi hoidoksi masennukseen (lue lisää).

Kuopion yliopiston tutkimuksia masennuksesta ja foolihaposta

Skitsofrenia

Tutkimus osoittaa, että miespotilaiden homokysteiini on 65 % ja naispotilaiden 25 % korkeampi kuin terveiden verrokkien. Löydös viittaa foolihapon, B6- ja B12-vitamiinien puutteeseen ja niiden lisääntyneeseen tarpeeseen.

Israelilaisessa tutkimuksessa 42 skitsofreenikkoa sai ruoan lisänä foolihappoa sekä B6- ja B12-vitamiineja tai plaseboja kolme kuukautta. Kaikkien homokysteiini oli ennen hoitoa yli 15 µg/l. Kolmen kuukauden kuluttua ryhmät vaihtoivat paikkaa. Kaikkien homokysteiinipitoisuus aleni vitamiinihoidon aikana. Samoin vähenivät oireet (Positive and Negative Syndrome Scale eli PANSS-pisteet ja Wisonsin Card Sort testi) vitamiineja saaneissa ryhmissä. Osa skitsofreenikoista hyötyy yksinkertaisesti vitamiinihoidosta, päättelivät psykiatrit.

Levine J, Stahl Z, Sela BA, Ruderman V, Shumaico O, Babushkin I, Osher Y, Bersudsky Y, Belmaker RH. Homocysteine-Reducing Strategies Improve Symptoms in Chronic Schizophrenic Patients with Hyperhomocysteinemia. Biol. Psych. 2006 [PubMed]

Suomalaisten foolihapon puute yllätti "asiantuntijat"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on vuosia toitottanut, että suomalaiset saavat kaikkia vitamiineja (myös foolihappoa) riittävästi tavallisesta ruuasta. Lääkäriseura Duodecim, arkkiatri Risto Pelkonen ja hänen perustamansa Hyvä terveys -lehti ovat erityisesti levittäneet tätä käsitystä. Valtamedia ja suuri yleisö ovat uskoneet, mutta valitettavasti käsitys on ollut väärä. D-vitamiini on hyvä esimerkki: 70 % suomalaista koululaisista potee sen puutetta. Seuraukset näkyvät suurena sairastuvuutena sydän- ja verisuonitauteihin ja muihin ikääntymissairauksiin.

Vain muutama prosentti suomalaisista miehistä saa foolihappoa ruuastaan riittävästi. Kuopion yliopiston mukaan miesten keskimääräinen saanti on 259 µg/vrk ja vain viidennes miehistä saa päivittäin foolihappoa 300 µg ja vain muutama prosentti 400 µg/vrk (joka on amerikkalaisten asiantuntijoiden mukaan ihmisen päivittäinen tarve, mutta vain puolet brittien nyt suosittelemasta 800 µg:sta). Tutkijoiden mukaan foolihapon puute oli itsenäinen valtimonkovetustaudin (ja samalla siis myös sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin) riskitekijä.
Lue Kuopion tutkimus alkuperäisenä.

Kuopiossa on tutkittu myös masentuneita: Heistä vain joka neljäs sai ruoasta foolihappoa vähintään 300 µg/vrk.
Lue tutkimus alkuperäisenä

Pohjoissavolaisten miesten veren homokysteiiniarvot ovat Euroopan korkeimmat, mikä ilmeisesti johtuu foolihapon (ja B6- ja B12-vitamiinien) puutteesta sekä epäterveistä elintavoista (tupakoinnista, alkoholista, vihannesten vähyydestä ruuassa jne). Naisten foolihapon saanti on Suomessa keskimäärin 240 mikrogrammaa/vrk eli vieläkin vähäisempää kuin miesten, koska heidän syömänsä ruuan kokonaismäärä on pienempi. Silti ns. asiantuntijat "unohtavat" foolihapon antaessaan haastatteluja.

Foolihapon puutetta ei suinkaan esiinny ainoastaan Suomessa, vaan se on tutkimusten mukaan yleinen muissakin Euroopan maissa, muun muassa Ruotsissa ja Hollannissa. Tutkimusten valossa on kummallista, että terveysviranomaiset ja Suomen Sydänliitto ovat edelleen sitä mieltä, etteivät suomalaiset sydänpotilaat tarvitse foolihappoa ruuan lisänä. Ne eivät noteeraa lainkaan Kuopion yliopiston tutkimuksia, vaan väittävät edelleen, että foolihappoa saadaan riittävästi ruuasta.

Miten foolihappo vaikuttaa?

Foolihappo tunnetaan vanhastaan verta muodostavana B-ryhmän vitamiinina, jonka puute aiheuttaa megaloblastista (suurisoluista) anemiaa. Viimeisten 15 vuoden aikana foolihapolla on osoitettu kaksi kansanterveyden kannalta merkittävää "uutta" vaikutustapaa: Foolihappo
1) ehkäisee sikiövaurioita (uusien tutkimusten mukaan raskautta suunnittelevien naisten pitäisi aloittaa foolihapon nauttiminen mieluiten jo ennen hedelmöitystä)
2) estää homokysteiinin liiallista nousua. Homokysteiini on elimistössä metioniinista syntyvä myrkyllinen aminohappo, joka lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, muistihäiriöihin, dementiaan, syöpään, luukatoon, munuaistauteihin ja diabeteksen lisätauteihin. Lue lisää kohonneeseen homokysteiiniin liittyvästä kuolemanvaarasta. Homokysteiinin mittaus verestä paljastaa herkästi foolihapon sekä B6- ja B12-vitamiinien puutteen.

Foolihappo vaikuttaa kaikkiin keskeisiin elimiin ja niiden toimintoihin.

Foolihapolla on osoitettu monia "uusia" kiinnostavia vaikutuksia. Se voi muun muassa

  • ehkäistä ja jarruttaa sydän- ja verisuonitauteja
  • ehkäistä aivohalvausta
  • estää sydän- ja aivoinfarkteja uusimasta
  • ehkäistä suonten tukkiutumista pallolaajenuksen jälkeen
  • pitää valtimot joustavina
  • suojata maksaa lääkkeiden haittavaikutuksilta
  • parantaa ja säilyttää ikäihmisten muistia
  • ehkäistä dementiaa ja masennusta
  • ehkäistä paksusuolen syöpää
  • vähentää tupakoijan haimasyöpäriskiä
  • parantaa sperman laatua
  • ehkäistä lasten leukemiaa
  • ehkäistä suolistosyöpiä
  • ehkäistä harmaakaihia
  • ehkäistä ja lievittää astmaa
  • Lancetissa julkaistun tutkimuksen mukaan piilevä foolihapon puute (joka ilmeni punasolujen vähäisenä foolihapon pitoisuutena) ennustaa veritulpan riskiä.

Saantisuositukset

Yhdysvaltain tiedeakatemia teki takavuosina pahan virheen puolittaessaan foolihapon saantisuosituksen 400:sta 200 µg:aan/vrk. USA:ssa on jouduttu palauttamaan alkuperäinen suositus.

Useimmat muut maat seurasivat esimerkkiä ja asettivat saantisuositukseksi 200 µg/vrk, (Suomessa Kansanterveyslaitos suositteli vain 180 µg/vrk), joka on aivan liian vähän. Kun Yhdysvallat nosti suosituksen takaisen 400 µg:aan, nosti Suomi sen 300 µg:aan (pakon edessä vastahakoisesti, sillä kansanterveyslaitos vastustaa vitamiineja). Syynä olivat monet uudet tutkimukset, joiden mukaan foolihappo ehkäisee sikiövaurioita sekä sydän- ja verisuonitauteja.

Raskauden ja imetyksen aikana meillä suositellaan 400 µg/vrk, mikä vaatii foolihapon ottamista tablettina, sillä juuri kukaan ei saa sitä suomalaisesta ruuasta näin paljoa. Kanadassa, Unkarissa ja monissa muissa maissa väestön yleinen suositus nostettiin pari vuotta sitten 400 µg:aan. Koska käytännössä aniharva ihminen saa ruuastaan foolihappoa 400 µg/vrk, alettiin 1998 Yhdysvalloissa ja eräissä muissa maissa lisätä foolihappoa elintarvikkeisiin. Lisäyksen vaikutuksia väestössä on tutkittu ja tulokset ovat erinomaiset: Sikiövauriot ovat jo vähentynteet 20 % ja myös sydäntautisuuden odotetaan vähenevän. Uuden tutkimuksen mukaan äidin riittävä foolihapon saanti ehkäisee lapsen autismia.

Erityisiä piilevän foolihapon puutteen riskiryhmiä ovat laitoshoidossa asuvat vanhukset, joiden kaikkien suojaravinteiden saanti on yleisesti liian niukkaa. Syynä ei ole välttämättä laitosruuan laatu, vaan asukkaiden huono ruokahalu (jota usein heikentää vielä runsas lääkitys), hampaiden puute ja huono kunto sekä monet pitkäaikaissairaudet.

Foolihapon lähteitä ravinnossa

Foolihappoa on runsaasti tuoreissa vihreissä kasviksissa ja hedelmissä. Hyviä lähteitä ovatkin maapähkinät, salaatti, pinaatti, parsakaali, porkkana, paprika sekä herneet ja pavut. Myös täysjyväviljatuotteet, liha ja sisäelimet sekä maitotaloustuotteet sisältävät foolihappoa.

Saantia heikentää foolihapon liukeneminen keitinveteen ja tuhoutuminen hapen, auringon UV-säteilyn, kuumuuden ja säilömisen vaikutuksesta. Jopa 70 prosenttia tuoreiden vihannesten foolihaposta häviää huoneen lämmössä kolmen päivän kuluessa. Vaikka tuoreissa herneissä on runsaasti foolihappoa, säilykepurkin herneissä sitä ei ole enää juuri lainkaan jäljellä. Vihannesten keittäminen tuhoa 95 % folaatista.

Imeytyminen ja biologinen hyväksikäyttö

Ihmisen elimistössä olevan foolihapon määrä on pieni, vain 5-10 mg. Siitä puolet on varastoituneena maksaan. Koska varastot ovat näin pienet, on päivittäinen riittävä foolihapon saanti terveydelle hyvin tärkeää. Jos foolihapon saanti lakkaisi kokonaan, loppuisivat varastot 3-4 kuukaudessa, jolloin kehittyisi anemia. Kasvisten ja hedelmien foolihappo on huonosti imeytyvässä muodossa (konjugoituneena). Elimistön on ensin pilkottava se lyhytketjuiseen muotoon, jotta se ylipäätään imeytyisi ohutsuolen limakalvolta. Niinpä vain noin puolet ravinnon foolihaposta imeytyy suolistosta vereen.

Vitamiinivalmisteiden foolihappo on helposti imeytyvässä muodossa, joten elimistö käyttää sen paljon tehokkaammin hyväkseen. Tieteelliset tutkimukset osoittavat kiistatta, että vitamiinitabletin foolihappo nostaa veren ja kudosten foolihappopitoisuutta enemmän kuin sama määrä ruuasta saatuna. Jotta foolihappoa voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, on saatava päivittäin riittävästi muita B-vitamiineja (etenkin B6- ja B12-) ja C-vitamiinia. C-vitamiini auttaa elimistöä muuntamaan foolihapon sellaiseen muotoon, että ihminen kykynee käyttämään sen hyväkseen.

Miten foolihapon puutos kehittyy?

Foolihapon puutos voi johtua yksipuolisesta ruokavaliosta (liian vähän kasviksia ja hedelmiä), malabsorptiosta (imeytymishäiriöstä), runsaasta ja pitkäaikaisesta alkoholin käytöstä, lisääntyneestä tarpeesta (esim. kohonnut homokysteiini tai suolistosairaus, jotka kuluttavat foolihappoa) tai lisääntyneestä erityksestä, kuten munuais- ja maksataudeissa.

Tietyt lääkkeet ovat foolihapon vastavaikuttajia, muun muassa ehkäisypillerit, lääkehiili, epilepsialääkkeet, tietyt sytostaatit (foolihappoantagonistit), fenobarbitaali (unilääke), fenytoiini (Hydantin) ja kolestyramiini (kolesterolia alentava lääke).

Klassinen foolihapon puutos ilmenee suurisoluisena (megaloblastisena) anemiana, jonka oireita ovat väsymys, maha- ja suolisto-oireet (ripuli) ja kielitulehdus. Megaloblasti on luuytimessä esiintyvä punasolun esiaste, jonka morfologia on poikkeava tuman kypsymishäiriön vuoksi. Megaloblasteja esiintyy ihmisessä foolihapon ja B12-vitamiinin puutteessa. Piilevä foolihapon puutos sitä vastoin liittyy yleisiin kansantauteihin, kuten verisuonitauteihin, munuaistauteihin, muistihäiriöihin, dementiaan ja luukatoon. Parkinsonin taudin hoitoon käytetty levodopa-lääke voi naamioida foolihapon puutteen.

Foolihapon biokemiaa

Foolihappoa kutsutaan myös nimellä folaatti, joka itse asiassa tarkoittaa kaikkia niitä yhdisteitä, joilla on foolihapon eli ptryoolimonoglutamiinihapon biologinen aktiivisuus. Joskus folaatista on myös käytetty nimitystä B9-vitamiini.

Folaatit ovat koentsyymejä, jotka katalysoivat useita aineenvaihdunnan reaktioita etenkin puriinien, pyrimidiinien, nukleiinihapposynteesin, metioniinin, histidiinin ja tryptofaanin aineenvaihdunnassa sekä seriinin ja glysiinin muuttuessa toinen toisikseen. Nämä reaktiot ovat oleellisia ihmislapsen kasvaessa, veren muodostuksessa, hermokudoksen erilaistuessa ja monien elinten (maha ja suolisto, sukurauhaset, valkosolujen tuotanto jne) normaalissa toiminnassa. Folaatit imeytyvät ohutsuolen loppuosasta verenkiertoon aktiivisen mekanismin avulla.

Foolihappohoito

Äitiysneuvoloiden kuuluisi Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan suositella odottaville ja imettäville äideille ruuan lisänä foolihappoa.

Foolihappo on ollut niin paljon esillä julkisuudessa, että yhä useampi valveutunut kansalainen on alkanut ottaa foolihappoa (usein yhdistelmänä muiden B-vitamiinien kanssa tai monivitamiinivalmisteena) omin päin, itsehoitona. Sitä on alettu käyttää erityisesti kohonneen homokysteiinin alentamiseen.

Hollantilaiset reumalääkärit suosittelevat sitä myös suojaksi metotreksaattilääkityksen sivuvaikutuksia vastaan. Ravintolisissä foolihappo on usein yhdistetty B6- ja B12-vitamiineihin, joilla on sen kanssa synerginen yhteisvaikutus.

Todetussa folaatin puutoksessa riittävä suun kautta annettava annos on yleensä 1 mg/vrk, malabsorptiossa 5-15 mg/vrk. Foolihappo on käytännössä myrkytöntä. Jos sitä ottaa päivittäin jättiannoksia, 15 mg eli 50 kertaa suomalaisen suosituksen verran (siis paketin verran päivässä), voi kuukauden kuluessa ilmetä mahavaivoja, huimausta, tasapainohäiriöitä ja muita keskushermosto-oireita.

Kang JH, Loomis SJ, Wiggs JL et al. A Prospective Study of Folate, Vitamin B6, and Vitamin B12 Intake in Relation to Exfoliation Glaucoma or Suspected Exfoliation Glaucoma ONLINE FIRST. JAMA Ophthalmology. Published online April 03, 2014. doi:10.1001/jamaophthalmol.2014.100