Itsehoidon artikkelit

Dementian ehkäisy ja hidastaminen

Päivitetty 10.6.2009

Dementia ja muut aivosairaudet ovat kalleimpia kansantautejamme. Yleisin dementia on Alzheimerin tauti ja toiseksi yleisin Levyn kappale -dementia. Jos kaikkien Suomessa puhkeavien dementioiden ilmaantumista voisi viivyttää viisi vuotta, niiden määrä väestössä vähenisi puoleen. Ajatelkaa mikä säästö saataisiin aikaan terveydenhoitomenoissa! "Ihmiset tulevat liian myöhään tutkimuksiin ja hoitoon", valitti neurologian dosentti Timo Erkinjuntti Helsingin Sanomissa. Hän suositteli dementian ehkäisyyn kalaöljyä ja vitamiineja. Ne vastustavat kudostulehdusta (inflammaatiota) , joka on syynä dementiaan. Diabetes – sekin luonteeltaan tulehdustauti – lisää merkittävästi dementian riskiä (lue raportti).

Tylsistymistä ehkäiseviä ravinteita ovat

  • karnosiini ja muut antioksidantit (E-vitamiini)
  • foolihappo
  • B6-vitamiini
  • B12-vitamiini
  • magnesium
  • fosfoseriini
  • vihreä tee
  • soijan isoflavonoidit
  • kalaöljy, josta tehokkainta on E-EPA
Noin 245 000 suomalaista potee muistihäiriöitä, joiden selvittämiseksi tarvittaisiin neurologinen tutkimus. Dementiaan sairastuu Suomessa joka vuosi noin 1 000 ihmistä. Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastaa nyt noin 85 000 suomalaista, mutta luvun ennustetaan pian nousevan 110 000–130 000:een. Keskivaikean ja vaikean dementian hoito maksaa suomalaisille veronmaksajille noin 1,67 miljardia euroa eli 10 miljardia markkaa vuodessa (Vertailun vuoksi: puolustusvoimien budjetti vuodelle 2001 oli 10,2 mrd markkaa!) Neurologit arvioivat, että dementian hoidon kustannukset vielä nousevat 20% lähivuosina. Dementian yleisin muoto on Alzheimerintauti.ja toiseksi yleisin Levyn kappale-tauti (dementia with Levy bodies, DLB). Molemmilla on vahva perinnöllinen taipumus. DLB:tä aiheuttava geenivirhe on vastikään löydetty (lue lisää).

Hollantilaisen tutkimuksen mukaan ikääntyvillä ihmisillä on usein hiljaisia, oireettomia aivoinfarkteja, joiden jälkeen muisti alkaa heiketä ja tylsistyminen uhkaa. Toisen hollantilais-skottilaisen tutkimuksen mukaan ikäihmisten dementiaan liittyy kohonnut homokysteiini ja vähäinen foolihapon ja muiden B-vitamiinien saanti.

Tutkimus osoittaa, että sydän- ja verisuonitaudit lisäävät Alzheimerin taudin ja muun dementian vaaraa. Tukholman Kungsholmen-tutkimuksessa kohonnut verenpaine ja diabetes yhdessä lisäsivät dementian vaaraa yli 11-kertaisesti. Tylsistymisen syynä on usein liian matala HDL-kolesteroli ja/tai piilevä B-vitamiinien (B6-, B12-vitamiinien tai foolihapon) puutos, runsas ja pitkäaikainen alkoholin käyttö tai sairaus, esimerkiksi aivohalvaus. "Uutena" yllättävänäkin aiheuttajana on ohitusleikkaus: puolet leikatuista kadottaa älyllistä kapasiteettiaan leikkauksen yhteydessä ja sen jälkeen. Heidän kannattaisi siis nauttia jo ennaltaehkäisevästi karnosiinia, fosfoseriiniä ja B-vitamiineja.

Tohtori Miia Kivipelon Tukholman Karoliinisessa instituutissa kehittämä testi voi paljastaa 20 vuotta ennakolta dementoitumisen riskin. Tutkimus julkaistiin elokuun Lancet Neurology -lehdessä (lue lisää).

Parkinsonin tautiin yleisesti käytetty lääke L-dopa nostaa homokysteiiniä ja lisää siten dementian vaaraa. Tämä on vakava uhka potilaan terveydelle, sillä joka kolmas Parkinsonpotilas dementoituu. Riskiä voidaan vähentää nauttimalla ruuan lisänä runsaasti foolihappoa, B6- ja B12-vitamiineja, karnosiinia ja muita suoja-aineita.

Testosteronin väheneminen iän myötä tai esimerkiksi eturauhassyövän hormonihoidon vuoksi lisää miehen tylsistymisen vaaraa (lue raportti).

Riskiä voi vähentää

Dementian syynä ovat aivojen hapetusstressi (jota aiheuttavat vapaat radikaalit), tulehdus (inflammaatio, jota aiheuttavat arakidonihaposta ja DHA:sta hapettumalla syntyvät isoprostaanit) ja homokysteiini. Näihin kaikkiin syytekijöihin voidaan vaikuttaa antioksidanttien, tiettyjen B-vitamiinien (foolihappo, B6- ja B12-vitamiinit) kalaöljyn sisältämän EPAn (erityisesti farmaseuttisen E-EPAn) ja eräiden muiden lisäravinteiden avulla. Uusi tutkimus osoittaa, että beetakaroteeni ja muut antioksidantit suojaavat ikääntyviä muistihäiriöitä vastaan. Jopa Yhdysvaltain psykiatriyhdistys suosittelee antioksidantteja lievää tai keskivaikeaa dementiaa sairastaville. MEDLINE–tietokannassa on yli 200 tieteellistä julkaisua, joissa käsitellään vitamiinien merkitystä Alzheimerin taudissa (hakusanoiksi "Alzheimer; vitamins").

Tutkimus vahvistaa, että dementiaan sairastuvien veren homokysteiini on koholla jo "terveiden kirjoissa" oltaessa eli useita vuosia ennen muistin menetystä. Toinen, neurotieteellinen tutkimus varmistaa, että näin todella on asianlaita. Niinpä homokysteiiniä alentavia vitamiineja (foolihappo, B6- ja B12-vitamiinit) kannattaa nauttia dementian ehkäisyyn. Vitamiineja kannattaa suositella "kevein perustein", sillä ne ovat edullisia, mutta dementian hoito erittäin kallista, kirjoitti suomalainen professori Ralph Gräsbeck Nordisk Tidskrift for Biologisk Medisin -lehdessä (2001:1:21, Norja).

Tutkimusten mukaan kalaöljyn EPA-rasvahappo suojaa aivosoluja vanhenemista ja rappeutumista vastaan. Jos käytät kalaöljyä ruuan lisänä kapseleina, valitse mieluiten vahva farmaseuttinen kalaöljy E-EPA (ks. vertailutaulukko). Se on lipofiilinen (rasvahakuinen) ja läpäisee siksi parhaiten aivoveriesteen. E-EPA estää tehokkaasti tulehdussytokiineja (Song ym. 2006). Kalaöljyä suositellaan kognitiivisten häiriöiden ja dementian ehkäisyyn yhä laajemmin tieteellisessä kirjallisuudessa (Nutrition and Health 2006). Kasviöljyjen (rypsi- ja Canolaöljyn) omega-3:t eivät ole biologisesti läheskään yhtä tehokkaita (lue lisää).

Martin DS, Lonergan PE, Boland B ym. Apoptotic Changes in the Aged Brain Are Triggered by Interleukin-1beta -induced Activation of p38 and Reversed by Treatment with Eicosapentaenoic Acid. J Biol Chem. 2002;277(37):34239-46 (Medline)

Song C, Li X, Kang Z, Kadotomi Y. Omega-3 Fatty Acid Ethyl-Eicosapentaenoate Attenuates IL-1beta-Induced Changes in Dopamine and Metabolites in the Shell of the Nucleus Accumbens: Involved with PLA2 Activity and Corticosterone Secretion. Neuropsychopharmacology 2006 Jun 14; [PubMedPlus] [Free Full Text]

B-ryhmän vitamiinit

B1-vitamiinin eli tiamiinin piilevä vajaus on yleistä Alzheimerpotilailla. Tiamiinin vajaus saattaa olla myötävaikuttava syy taudin syntyyn tai sen etenemineen. Tällä perusteella vaikuttaa siltä, että ruokavaliota kannattaisi täydentää tiamiinilla (esim. monivitamiini-hivenainevalmisteella, jossa on mukana myös useita antioksidantteja).

Kaksi toisistaan riippumatonta tutkimusta, joista toinen tehtiin Yhdysvalloissa ja toinen Englannissa, puhuu B-vitamiinien käytön puolesta. USA:ssa Kentuckyn yliopistossa tohtori David Snowdon tutki 30 kuolleen nunnan aivot. Puolessa niistä oli vakavia surkastumismuutoksia, jotka ovat tyypillisiä pitkälle edenneelle dementialle. Snowdon tutki myös nunnien verinäytteitä, jotka oli otettu silloin, kun he vielä olivat elossa. Foolihapon ja Alzheimerin taudin välillä vallitse merkitsevä yhteys: mitä matalampi veren foolihapon pitoisuus, sitä vaikeampi Alzheimerin tauti.

Elimistössä syntyvä homokysteiini-niminen myrkyllinen aminohappo lisää tylsistymisen ja "normaalin" muistin heikkenemisen vaaraa. Homokysteiini lisääntyy veressä ja aivoissa niillä ihmisillä, joilla veressä on liian vähän foolihappoa, B6- ja B12-vitamiineja.

B6-vitamiinin piilevästä puutteesta kärsii Suomessa joka neljäs yli 65-vuotias, B12-vitamiinin puutteesta vähintään 15% 70 vuotta täyttäneistä. Foolihapon puutetta esiintyy joka viidennellä ihmisellä. Kuopion yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan vain muutama prosentti suomalaisista miehistä saa foolihappoa riittävästi ruuassaan. Yhdysvalloissa ja Kanadassa piilevä foolihapon puute on häviämässä, koska siellä lisätään foolihappoa viljatuotteisiin. Snowdonin mukaan foolihapon saanti pitäisi kaksinkertaistaa nykyisestä, jolloin Alzheimerin taudin riski vastaavasti pienenisi. Siihen tarvitaan foolihappoa pillereinä, sillä kahden edestä on kenenkään vaikea syödä.

Snowdonin tutkimien nunnien ruokavaliota ei voida pitää yksipuolisena tai puutteellisena, sillä luostarissa oli 30 vuoden ajan ollut oma ravitsemusneuvoja, jonka ohjeiden mukaan he olivat syöneet. Tulosten julkistamisen jälkeen nunnat syövät entistä enemmän kasviksia, kertoo tutkimuksesta raportoinut Time-lehti.

Nunnien tulokset ovat herättäneet suurta huomiota tiedeyhteisössä, lehdistössä ja Yhdysvaltain Terveysvirastossa, jonka vanhenemista tutkivassa laitoksessa (National Institute of Aging) on meneillään 3000 naisen sydäntautien seurantatutkimus. Naiset saavat ruuan lisänä foolihappoa, B6- ja B12-vitamiineja, joiden uskotaan vähentävän sydän- ja aivoinfarkteja. Nunnatutkimuksen tulosten johdosta sydäntutkimusta laajennettiin käsittämään myös henkisen tason mittauksia.

Englannissa Oxfordin yliopiston ns. Optima-projekti osoitti, että Alzheimerin taudin riski on 3-kertainen henkilöillä, joiden veren B12-vitamiinitaso on matala. Samoilla henkilöillä oli veressään tavallista enemmän homokysteiiniä, sillä B12-vitamiini hajottaa sitä. Tutkijat seurasivat satojen Alzheimerpotilaiden terveydentilaa 10 vuoden ajan 1988-1998. Kohonnut veren homokysteiini merkitsi viisinkertaista vaaraa sairastua Alzheimerin tautiin.

Tutkimusten mukaan myös B6-vitamiinin piilevä puute heikentää vanhusten henkistä suorituskykyä. Suomalaisessa tutkimuksessa Lahdessa Tapanilan vanhainkodissa todettiin joka neljännen yli 65-vuotiaan asukkaan potevan piilevää B6-vitamiinin puutetta, joka korjaantui kaikilta "ravitsemuksellisella" annoksella 2 mg/vrk.

Antioksidantit

Alzheimerin taudissa aivosolujen ulkopuolelle syntyy tunnusmerkillisiä muutoksia, seniilejä amyloidipaakkuja ja solukatoa. DNA-tekniikka on osoittanut, että vapailla radikaaleilla on merkittävä osuus näiden muutosten synnyssä ja etenemisessä. Radikaalit hapettavat solukalvojen rasvoja, jotka siten härskiintyvät ja vaurioittavat aivojen neuroneja. Henkinen suorituskyky, kuten lähimuisti, päättely- ja oivaltamiskyvyt, orientoituminen ja abstrakti ajattelu heikkenevät. Radikaalien määrä lisääntyy henkilöillä, joiden ravinnossa on niukasti antioksidantteja, muun muassa karnosiinia, C- ja E-vitamiineja, karotenoideja, sinkkiä ja seleeniä. Karnosiinia on pääasiassa liharuuissa. Antioksidanttien puute siis nopeuttaa dementian etenemistä.

Eräässä 10 Alzheimerpotilaan ja 10 aivoinfarktipotilaan tutkimuksessa todettiin molemmissa ryhmissä normaalia pienemmät seerumin E-vitamiinin ja beetakaroteenin pitoisuudet. Seerumin A-vitamiinipitoisuus oli normaalia pienempi Alzheimerpotilailla, mutta ei useita aivoinfarkteja sairastuneilla dementiapotilailla.

Koska vapaiden radikaalien ja huonon antioksidanttitason uskotaan myötävaikuttavan muistin heikkenemiseen ja tylsistymiseen, tutkitaan antioksidanttihoitoa sekä koe-eläimillä että ihmisillä. Rotilla antioksidantit (C- ja E-vitamiinit sekä PBN-niminen yhdiste) parantavat oppimista ja muistia.

Hollannissa tutkittiin 5182 henkilön (55-95 v) antioksidanttien saannin ja kognitiivisten toimintojen yhteyttä. Matala beetakaroteenin (mutta ei C- tai E-vitamiinin) saanti ravinnossa liittyi heikentyneeseen henkiseen toimintaan. Eräässä toisessa tutkimuksessa huonot psykologiset testitulokset liittyivät niukkaan C-vitamiinin saantiin ja pieneen seerumin C-vitamiinipitoisuuteen.

Sveitsissä mitattiin 442 henkilön (65-94 v.) plasman antioksidanttivitamiinien pitoisuus ja tehtiin joukko psykologisia kognitiivisia testejä. Vapaasti ilmaistu asioiden muistaminen ja annettujen tehtävien mieleen palauttaminen korreloi merkitsevästi plasman C-vitamiinin ja beetakaroteenin tasoon. "Antioksidantit ovat tärkeitä aivojen vanhenemismuutosten sekä henkisen suorituskyvyn laskun ehkäisyssä", päättelivät tutkijat.

Amerikkalaisessa kaksivuotisessa tutkimuksessa selvitettiin antioksidanttihoidon tehoa Alzheimerin taudin kulkuun. Yhteensä 341 keskivaikeaa tautia sairastavaa potilasta jaettiin neljään ryhmään, joille annettiin joko 1) E-vitamiinia (2000 KY/pv), 2) selegilini-nimistä lääkettä (10 mg), 3) molempia tai 4) lumehoitoa eli plaseboa. Tulosmuuttujana pidettiin taudin etenemistä: kuolema, vaikea dementia, omatoimisuuden menetys tai laitostuminen. (Selegiliini on käytössä myös Suomessa Parkinsonin taudin hoitoon.)

E-vitamiini, selegiliini tai molemmat yhdessä olivat hyödyllisiä hoitoja (plaseboon verrattuna). E-vitamiini hillitsi taudin etenemistä 230 vrk, selegiliini 215 vrk ja niiden kombinaatio 145 vrk. Laitoshoidon tarve plaseboryhmässä oli 39%, kun E-vitamiiniryhmässä se oli vain 26%. Näiden lupaavien tulosten perustella Yhdysvaltain psykiatriyhdistys suosittelee antioksidantti- ja/tai selegiliinihoitoa lievästä tai keskivaikeasta Alzheimerin taudista kärsiville.

Neuropeptidi karnosiini on tehokkaampi kuin mikään tässä mainittu perinteinen antioksidantti, sillä se estää myös isoprostaanien syntyä aivoissa.

Fosfoseriini

Aivosolujen keskinäinen viestintäjärjestelmä tarvitsee fosforia ja tiettyjä rasvahappoja ja proteiineja, joita on fosfoseriinissä. Terveet aivosolut sisältävät runsaasti fosfoseriiniä. Fosfatidyyliseriiniä eli lyhyesti fosfoseriiniä uutetaan myös soijapavusta, koska sen nauttiminen ruuan lisänä hidastaa dementian kulkua tai voi jopa parantaa lähimuistia. Asia on osoitettu jo yli 30 kliinisessä tutkimuksessa. Israelissa suoritetussa tutkimuksessa fosfoseriini paransi merkittävästi vanhusten lähimuistia sekä muuta henkisen tason laskua.

Amerikkalainen tutkijaryhmä antoi 51 Alzheimerin tautia sairastavalle potilaalle 12 viikon ajan fosfoseriiniä tai plaseboa. Fosfoseriiniä saaneilla useat henkisiä suorituksia mittaavat psykologiset testit osoittivat paranemista verrattuna sekä lähtötasoon että plaseboryhmään. Ryhmien väliset erot olivat suurimmat niillä potilailla, joiden häiriöt olivat lieviä.

Toisessa, 149 potilaan tutkimuksessa fosfoseriini paransi "tavallista" ikääntymiseen liittyvää lähimuistin heikkenemistä. Tutkimus julkaistiin neurologian päälehdessä Neurologyssa.

Fosfoseriinin vaikutus aivoissa on dokumentoitu myös aivosähkökäyrän (EEG) ja dynaamisen aivokartoituksen (aktivaatioPET) avulla. Tulosten mukaan fosfoseriini ehkäisee ja hidastaa aivojen vanhenemista.

Yhdysvalloissa on fosfoseriiniä annettu hyvällä menestyksellä myös oppimis- ja tarkkaavaisuushäiriöistä kärsiville lapsille.

Suomen Apteekkarilehden artikkeli fosfoseriinistä

Karnosiini

Karnosiini on aivoja suojaava neuropeptidi, jolla on useita aivoja suojaavia vaikutustapoja. Se toimi antioksidanttina ja se suojaa solujen telomeerejä ja DNA:ta vaurioilta. Lisäksi karnosiini kelatoi aivoista pois myrkyllisiä raskasmetalleja (elohopeaa, lyijyä, kadmiumia ym.) ja se edistää gamma-aminovoihappo (GABA) -nimisen välittäjäaineen tuotantoa aivoissa. GABA ehkäisee aivojen vanhenemismuutoksia ja se suorastaan nuorentaa aivoja (Science 2003).

Vihreä tee, soijan isoflavonoidit

Vihreä tee ja soijan sisältämät isoflavonoidit ovat tehokkaita luonnon antioksidantteja, jotka ehkäisevät vapaiden radikaalien aiheuttamia soluvaurioita ja alentavat kohonnutta kolesterolia. Parhaan suojan tylsistymistä vastaan saa nauttimalla samanaikaisesti monipuolisesti useita aivosoluja suojaavia lisäravinteita ja välttämällä tupakointia ja liikaa alkoholin käyttöä. Aivovoimistelu, kuten lukeminen, ristisanatehtävien ratkominen, vieraiden kielten opiskelu ja muu haastava ajattelutoiminta hidastaa aivojen vanhenemista.

Rasvahapot

Ikääntyvien ihmisten omega-3- ja omega-6-rasvahappojen liian niukka saanti altistaa muistihäiriöille ja dementialle (lue raportti). E-EPA, suojelee aivoja tylsistymistä vastaan. Sen vaikutus perustuu paljolti yhtäältä isoprostaanien estoon ja toisaalta resolviini E1:n tuottoon elimistössä.