Itsehoidon artikkelit

Biotiini

Päivitetty 25.3.2010

Biotiini on vesiliukoinen B-ryhmän vitamiini. Saksassa sitä on kutsuttu myös H-vitamiiniksi sen edullisten ihovaikutusten vuoksi (saksan Haut = iho). Biotiini on eläimille ja ihmiselle välttämätöntä, sillä se osallistuu hiilihydraattien, valkuaisaineiden ja rasvojen aineenvaihduntaan. Se on välttämätöntä muun muassa rasvahappojen (EPA) synteesissä.

Biotiini on alkanut uudelleen kiinnostaa tutkijoita ja siitä on äskettäin saatu uutta tietoa (1-14). Maailman johtava ravitsemuslääketieteen lehti kiinnittää biotiiniin huomiota helmikuun 2002 numerossaan katsauksessa, joka on otsikoitu "Biotiini, unohdettu vitamiini" (1).

Luusto, kynnet hiukset

Biotiinilla on luustossa samanlainen vaikutus kuin K-vitamiinilla ja välttämättömillä rasvahapoilla: Biotiini muuttaa luuston verkostoproteiineja sellaiseen muotoon, että kalkki kiinnittyy niihin ja pysyy niissä (2). Tällä hetkellä tunnetaan neljä eri biotiinista riippuvaista ihmisen karboksylaasi-entsyymiä. Luussa on verkostoproteiineja, joihin kalkki kiinnittyy ja luutuu kovaksi hydroksiapatiitiksi. K-vitamiini ja biotiini karboksyloivat näiden proteiinien muuttumista vastaanottamaan kalkki-ioneja. Biotiinin piilevä puute estää luun muodostusta sekä vähentää välttämättömien rasvahappojen, erityisesti EPA:n, synteesiä elimistössä. EPA on K-vitamiinin ja biotiinin ohella välttämätöntä luun muodostuksessa erityisesti silloin, kun kalkin saanti on niukkaa.

Biotiini on välttämätöntä elimistön välttämättömien rasvahappojen synteesissä (2). Biotiinin puutteessa voi kehittyä rasvahappojen vajaus, joka osaltaan voi haurastuttaa luustoa ja voi aiheuttaa allergista ihottumaa. Välttämättömät rasvahapot ehkäisevät luukatoa.

Lisäravinteena nautittu biotiini vahvistaa myös ihoa ja hiuksia sekä estää hiustenlähtöä. Uusien tutkimusten mukaan biotiini vahvistaa ratkaisevasti myös kynsiä (3, 10-12).

Biotiinin puute voi aiheuttaa

  • luukatoa
  • hiustenlähtöä,
  • alopeciaa,
  • hilseilyä,
  • seborreaa (taliköhnää) ja muuta ihottumaa,
  • pahoinvointia,
  • anoreksiaa,
  • oksentelua,
  • kielen tulehdusta,
  • masennusta ja
  • kolesterolin kohoamista
  • sappiväriaineiden nousua.

Tutkijoiden mukaan kivennäis- ja hivenaineet, vitamiinit sekä välttämättömät rasvahapot voivat lujittaa luustoa ja osittain korvata hormonihoitoa. Lue lisää utta tietoa luukadosta

Saksassa Karlsruhen osavaltion ihotautiklinikka on äskettäin osoittanut, että biotiini vahvistaa hauraita ja lohkeilevia kynsiä (3). Kaksoissokkotutkimukseen osallistui 60 henkilöä, joilla oli ollut hauraat kynnet yli 18 vuoden ajan. Heistä puolet sai 2.5 mg biotiinia päivässä puolen vuoden ajan ja toinen puoli vastaavaa lumehoitoa. Biotiinia saaneen ryhmän kynsien laatu parani merkitsevästi, vaikka kenelläkään ei ollut todettavissa biotiinin puutetta.

Biotiini vahvistaa kynnen keratiinia. Tarkkaa vaikutusmekanismia ei vielä täysin tunneta. Vaikutus johtunee pääosin biotiinin osallistumisesta moniin karboksylaatioreaktioihin kynsien aineenvaihdunnassa ja edullisista vaikutuksista epidermissolui hin. Biotiini nopeuttaa ja lisää kynsien keratiinin muodostusta. Sen vaikutus kynsissä alkaa näkyä noin kolmen kuukauden kuluessa.

Raskaus

Biotiinin piilevä puute raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana on yleistä ja puutos voi aiheuttaa sikiövaurioita (4).

Diabetes

Biotiini tehostaa kromin (erityisesti kromipikolinaatin) vaikutusta verensokerin säätelyssä, ja niitä suositellaan aikuisdiabeteksen ja sen liitännäistautien täydentävään hoitoon (6-9).

Biotiinin saanti ravinnosta voi olla niukkaa

Hyviä biotiinin lähteitä ruuassa ovat:

  • hiiva (100-200 µg/100g),
  • soijajauho (60-70 µg),
  • viljatuotteet (3-30 µg),
  • maksa ja munuainen (27-39 µg),
  • munankeltuainen (16 µg).


Liha ja hedelmät sisältävät biotiinia niukasti (0.6-2.3 µg/100g).

Saantisuositusta ei ole annettu

Biotiini kuuluu niihin harvoihin ravintoaineisiin, joille ei ole vielä annettu varsinaista päivittäistä saantisuositusta. Biotiinin keskimääräiseksi saanniksi ravinnossa arvioidaan USA:ssa 28-42 µg/vrk ja Länsi-Euroopassa 50-100 µg/vrk. Yhdysvalloissa suositellaan päivän tarpeeksi alustavasti 30-100 µg/vrk (2) ja Saksassa 12 µg/MJ (4). Amerikkalaisen arvion epävarmuus johtuu siitä, ettei ravinnon biotiinin biologista hyötysuhdetta vielä tunneta riittävästi eikä suoliston biotiinisynteesin vaikutusta kokonaissaantiin tunneta hyvin.

Tuore saksalainen tutkimus (5) osoittaa, että käytännössä biotiinin saanti on suositusta niukempaa: 60% saksalaisista (62-88 v) sai sitä alle 30 µg päivässä ja 85% nuorista (13-18 v) ja aikuisista (21-24 v) sai vähemmän kuin 65 µg/vrk. Kukaan tutkituista 120 henkilöstä ei saanut biotiinia suositeltua määrää 12 µg/MJ.

Kuulutko Sinä riskiryhmään?

Biotiinin saanti voi olla liian vähäistä seuraavissa riskiryhmissä:
- odottavat ja imettävät äidit
- yli 60-vuotiaat
- urheilijat
- leikkauspotilaat (leikkauksen jälkeen)
- henkilöt, joilta on osittain tai kokonaan poistettu mahalaukku
- suolitulehduspotilaat (Crohnin tauti)

Biotiinia on ollut saatavana Suomenkin apteekeissa jo vuosikausia, mutta sitä ei ole osattu käyttää hyväksi hauraiden kynsien hoidossa ja luuston lujittamisessa. Biotiinilla ei ole mitään sivuvaikutuksia eikä sitä voi yliannostella. Siksi se sopii myös lapsille.


Lähteet:
  1. Said HM. Biotin: the forgotten vitamin. Am J Clin Nutr. 2002 Feb;75(2):179-80.
  2. Weiser H: Osteopenie bei Vitaminunterversorgung. VitaMinSpur 10, 165-174, 1995
  3. Gehring W: Biotin. Ein vergessenes Vitamin mit therapeutischem Nutzen bei splitternden und brüchigen Nägeln. VitaMinSpur 10, 185-189, 1995.
  4. Mock DM, Quirk JG, Mock NI. Marginal biotin deficiency during normal pregnancy. Am J Clin Nutr. 2002 Feb;75(2):295-9.
  5. Helbig M, Bitsch R: Erhebungen zur Biotinaufnahme verschie dener Bevölkerungsgruppen. VitaMinSpur 11, 30-34, 1996
  6. McCarty MF. High-dose biotin, an inducer of glucokinase expression, may synergize with chromium picolinate to enable a definitive nutritional therapy for type II diabetes. Med Hypotheses 1999 ;52(5):401-6
  7. Maebashi M, Makino Y, Furukawa Y, et al. Therapeutic evaluation of the effect of biotin on hyperglycemia in patients with non-insulin dependent diabetes mellitus. J Clin Biochem Nutr. 1993;14:211–218.
  8. Coggeshall JC, Heggers JP, Robson MC, et al. Biotin status and plasma glucose in diabetics. Ann N Y Acad Sci. 1985;447:389–392.
  9. Koutsikos D, Agroyannis B, Tzanatos-Exarchou H. Biotin for diabetic peripheral neuropathy. Biomed Pharmacother. 1990;44:511–514.
  10. Floersheim GL. Treatment of brittle finger nails with biotin [in German; English abstract]. Z Hautkr. 1989;64:41–48.
  11. Colombo VE, Gerber F, Bronhofer M, et al. Treatment of brittle fingernails and onychoschizia with biotin: scanning electron microscopy. J Am Acad Dermatol. 1990;23:1127–1132.
  12. Hochman LG, Scher RK, Meyerson MS. Brittle nails: response to daily biotin supplementation. Cutis. 1993;51:303–305.
  13. Krause K-H, Bonjour JP, Berlit P, et al. Biotin status of epileptics. Ann N Y Acad Sci. 1985;447:297–313.
  14. Said HM, Redha R, Nylander W. Biotin transport in the human intestine: inhibition by anticonvulsant drugs. Am J Clin Nutr. 1989;49:127–131.