Skitsofrenia ja sen ravitsemushoito

Skitsofrenian syitä etsitään nyt geeneistä, ravinnosta ja solukalvojen rasvahapoista. Psykiatrian johtavissa lehdissä on julkaistu useita lupaavia hoitotuloksia vitamiineilla ja kalaöljyllä, eritoten E-EPAlla. Potilaat käyttävät sitä mielellään, koska se ei aiheuta sivuvaikutuksia, kuten lääkkeet. Myös berberiinistä, karnosiinista ja muista antioksidanteista (mm. C- D- ja E-vitamiineista) näyttää olevan apua niin skitsofreniassa kuin muissakin neuropsykiatrisissa tiloissa. Ravitsemushoito tulisi aloittaa heti ensimmäisten oireiden tai niiden epäilyn ilmaannuttua – silloin hoidon teho on suurin. Koska skitsofrenia kulkee suvuittain, suosittelen riskille alttiille sukulaisille (myös lapsille) ennalta ehkäisevässä mielessä D-vitamiinia, E-EPAa, berberiininä ja karnosiinia. Ne vähentävät myös riskiä sairastua diabeteksen ja veren rasvahäiriöihin, joita psyykelääkkeet aiheuttavat.

Suomen VTT tutkii rasvahappojen merkitystä skitsofreniassa
Tri Tolonen Duodecimissa: Nuorten ensipsykoosi ja E-EPA (2012)
Pittsburghin yliopisto tutki karnosiinin vaikutusta skitsofreniassa

Ultrasuuren psykoosiriskin nuorilla on usein nervonihapon (NA) puutetta, joka altistaa psykoosin puhkeamiselle. Tämä rasvahappo on tärkeä aivojen normaaleile toiminnoille. NA kuuluu omega-9-sarjaan (C24:1n-9). Omega-3-rasvahapot kompensoivat nervonihapon puutetta, jolloin psykoosiriski pienenee. Havainnot puoltavat kalaöljyn omega-3-rasvahappojen käyttöä suuren psykoosiriskin potilailla (Amminger ym. 2012 ). E-EPA mainitaan nimeltä muun muassa uudessa katsauksessa (Porcelli ym. 2012).

E-EPA-kalaöljy on hyödyllistä ensimmäiseen psykoosiinsa sairastuneiden nuorten lisähoitona jo 4–6 viikossa, osoittaa itävaltalaisten ja australialaisten psykiatrien tutkimus. Mitä enemmän solukalvon omega-3-rasvahappojen (lähinnä EPAn) pitoisuus nousee, sitä parempi on teho kliinisesti, kertoo uusi etelä-afrikkalainen tutkimus. Eri henkilöiden päiväannoksen tarve voi siis olla erilainen. Keskimäärin suositellaan 2 g/vrk. Myös berberiinistä voi olla hyötyä skitsofreniassa.

Kalaöljy ehkäisee psykoosiriskissä olevien nuorten sairastumista
Omega-3:n puute on skitsofrenian riskitekijä
Berberiini mielenterveyshäiriöissä

E-EPA voi olla hyödyksi skitsofreniaa sairastavaille henkilöille, ilmenee uudesta Harvardin, Arizonan ja Pittburghin ylipistojen kliinisestä tutkimuksesta (2012). E-EPAa annettiin 2 grammaa päivässä 24 viikon ajan 27 potilaalle, joiden skitsofrenia oli kestänyt keskimäärin 4,2 vuotta. Kaikki potilaat saivat käyvän hoidon mukaisia atyyppisiä psyykelääkkeitä, myös koko E-EPA-hoidon ajan. Vaikutusta tutkittiin Wisconsin Card Sort Test (WCST)-testillä, joka tehtiin vaikutusjakson alussa sekä 4, 12 ja 24 viikon kuluttua. Testin tekemiseen kuluu 12–20 minuuttia ja se selvittää koehenkilön henkistä suorituskykyä.

E-EPA-hoito vähensi toistuvia tai pysyviä virheitä (Perseverative errors) – WCSTin avainlöydöstä – merkitsevästi: Niitä ilmeni keskimäärin 28,2 hoidon alussa ja 18,4 lopussa. Myös positiiviset oireet paranivat merkitsevästi. Löydös viittaa siihen, että EPA-rasvahapolla on positiivisia vaikutuksia skitsofreniapotilaiden kognitiiviseen suorituskykyyn (Reddy ym. 2012). Tässä tutkimuksessa ei ollut verrokkiryhmää, mutta tulokset tukevat yksittäisiä tapausselostuksia ja pieniä kliinisiä kaksoissokkokokeita, joissa E-EPA (2 g/vrk) on antanut myönteisiä tuloksia, mutta vain silloin, kun sairaus ei ole kestänyt vuosikymmeniä.

Jonathanin vaikea skitsofrenia parani E-EPA:lla
Nuorten ensipsykoosi ja kalaöljy

Foolihappo ja B12-vitamiini
Uusi amerikkalaisten psykiatrian klinikoiden yhteinen kliininen tutkimus osoittaa, että foolihappo ja B12-vitamiini, lääkkeellisinä päiväannoksina, livittää skirfofrenian negatiivisia oireita: apatiaa, eristäytymistä ja tunneköyhyyttä. Aineistona oli 140 potilasta (Roffman ym. 2013).

Pittsburghin yliopistossa on meneillään uusi tutkimus, jossa skitsofreenikoille ja masentuneille annetaan päivittäin joko 2 grammaa E-EPAa tai lumetta. Tarkoitus on selvittää, kuinka tämä kalaöljy vaikuttaa sepelvaltimotaudin riskiin, joka on koholla mielenterveyspotilailla (Clinical Trials).

Pittsburghin yliopiston psykiatrin professori Kadiamada Nanaiah Roy Chengappa on tutkinut karnosiinin vaikutusta skitsofrenian lisähoitona. Kokeeseen osallistui 70 potilasta, karnosiiniannos oli 1600 mg/vrk, ja sitä annettiin 4 kk. Tulokset puoltavat karnosiinin käyttöä skitsofrenian hoidossa (lue lisää). Karnosiini on monipuolinen ja tehokas antioksidantti, joka vaimentaa potilaiden aivoissa vallitsevaa hapetusstressiä. Se ilmenee mm. aivosoluja vaurioittavan proteiinin S100 B lisääntymisenä (Sarandol ym. 2007). Muistakin antioksidanteista, kuten C- ja E-vitamiinista ja omega-3-:sta voi olla merkittävää apua skitsofrenian täydentävänä hoitona, etenkin koska taudin lääkitys (haloperidolilla) lisää hapetusstressiä. Ravintolisät vaimentavat tautia aiheuttavia ja ylläpitäviä geenivirheitä.

Nutrigenomiikka eli nutrigenetiikka tutkii ravitsemuksen ja ravintolisien ja geenien vuorovaikutusta ja tarjoaa uusia selitymalleja mm. sille, miksi ravintolisistä – eritoten E-EPAsta, antioksidanteista ja B-vitamiineista – saattaa olla merkittävää hyötyä skitsofrenian lisähoitona. Nuorena skitsofreniaan sairastuneiden aivoissa on alentunut N-asetyyliaspartaatin (NAA) pitoisuus, mikä heikentää aivosolujen ravinnonsaantia ja toimintakuntoa. E-EPA lisää NAA:n pitoisuutta, mikä saattaa selittää E-EPAlla satuja rohkaisevia hoitotuloksia.

Skitsofrenia on perinnöllinen sairaus, jonka syy on geeneissä 70–80 %:ssa tapauksista. Ihmisen genomin (geenistön) kartoitus on avannut aivan uusia mahdollisuuksia selvittää taudin periytyvyyttä. Työ on kuitenkin vasta alkutaipaleella, sillä ihmisen noin 30 000 geenin sisältämien 3,3 miljardin emäsparin joukossa on monenlaisia muunnoksia (polymorfismia), noin 0.1 % koko genomista. Virheitä näyttää olevan useissa eri geeneissä, joita on löytynyt mm. kromosomissa 22. Geenimuunnos 22q11.2 microdeletion, jota esiintyy yhdellä ihmisellä 4 000:sta aiheuttaa skitsofrenian tai muun mielisairauden joka kolmannella geenin kantajalla (lue lisää). Muita skitsofreniaan myötävaikuttavia geenivirheitä ovat mm. NRG1, DTNBP1, AKT1, ZDHHC8, PCM1 (geeni 8:ssa) (lue lisää). Myös aivoperäisen hermokasvutekijän (BDNF) tuotantoon vaikuttavilla geeneillä näyttää olevan merkitystä etenkin skitsofrenian erilaisten oireiden (mm. kognitiivisten häiriöiden) ilmenemisessä (lue lisää). "Kymmenen vuoden kuluttua meillä saattaa olla vastaus kysymykseen, mikä on geenien osuus skitsofreniassa", sanoi genetiikan ja psykiatrian professori Patrick F. Sullivan Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen (APA) vuosikokouksessa Torontossa 24.5.2006.

Aivojen kuvantaminen paljastaa huomattavia rakenteellisia muutoksia skitsofreniassa verrattuna terveisiin verrokkeihin. Edinburghin yliopiston meta-analyysissa (27 tutkimusta) verrattiin 928 skitsofreenikon ja 867 verrokin aivokuvia (MedScape 2012). Tulokset vahvistavat Jonathanin tapauksen löydöksiä. Hänen kohdallaan E-EPA-hoito korjasi aivomuutoksia.
Jonathanin vaikea skitsiofrenia parani E-EPAlla

Skitsofreenikkojen – etenkin nuorten miespotilaiden – homokysteiinipitoisus on koholla (Haidemenos ym. 2007). Miespotilaiden homokysteiinin pitoisuus on 65 % ja naispotilaiden 25 % suurempi kuin terveiden verrokkien (Neeman ym. 2005). Löydös viittaa foolihapon ja B6- ja B12-vitamiinien puutteeseen ja niiden lisääntyneeseen tarpeeseen. Tilannetta on vaikea, käytännössä mahdotonta, korjata pelkällä ruokavalio-ohjeella. Havainto puoltaa foolihapon ja B6-vitamiinin käyttöä lääkkellisinä annoksina, sillä ne toimivat homokysteiinin vastavaikuttajina. Raskauden aikana nautittu foolihappo vähentää lapsen riskiä sairastua myöhemmin elämässään skitsofreniaan; foolihappo ehkäisee myrkyllisen aminohapon, homokysteiinin, kertymistä lapsen aivoihin.

Samanaikaiset muut taudit

Skitsofrenian, sydäninfarktin, insuliiniresistenssin, metabolisen oireyhtymän ja diabeteksen välillä vallitsee merkittävä yhteys, jota vielä psyykelääkkeet saattavat lisätä. Asiasta on julkaistu satoja tutkimuksia, esimerkiksi tämä. Siinä hollantilaiset psykiatrit tukevat Horrobinin teoriaa rasvahappojen epätasapainon merkityksestä. Skitsofreenikon aivoissa myllertävät hapetusstressi ja krooninen tulehdus, jotka estävät haimaa tuottamasta riittävästi insuliinia. Kahdeksalla prosentilla skitsofreenikoista on suuri riski sairastua sepelvaltimotautiin; miehillä riski on kaksi kertaa suurempi kuin naisilla (lue lisää). Nämäkin havainnot puoltavat E-EPAn, karnosiinin, kromin, vihreän teen ja muiden ravintolisien käyttöä skitsofreniassa. Muita raportteja voi lukea PubMedistä kirjoittamalla hakusanapariksi "schizophrenia; diabetes". Myös keliakian ja skitsofrenian syy-yhtyettä tutkitaan.

Hoito tehoaa parhaiten ensimmäisen psykoosin jälkeen. Siksi myös ravitsemushoito tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua aloitettu hoito ei enää ehkä anna toivottua vastetta.

Skitsofrenian syytä haetaan solukalvojen fosfolipideistä ja vapaista radikaaleista
Vuonna 1976 saksalaissyntyinen, Englannissa vaikuttanut neurofarmakologi Wilhelm Feldberg ja vuonna 1977 englantilainen neuroendokrinologi David Horrobinin (1939–2003), toisistaan tietämättä, esittivät uuden teorian, jonka mukaan skitsofrenia johtuisikin solukalvojen fosfolipidien epätasapainosta. Se saa vasta nyt tukea psykiatreilta ja ravitsemustutkijoilta eri puolilla maailmaa. Rasvahappohäirö voidaan todeta heti taudin alussa, jo ennen kuin hoito edes aloitetaan (Reddy ym. 2004). Postmortem tutkimukset tukevat magneettikuvausten ja geenitutkimusten antamaa käsityksiä siitä, että skitsofreenikon aivosolujen rasvahapot hajoavat tavallista nopeammin, mikä johtaa myeliinikatoon ja oligopdenrosytti-solujen toiminnan heikenemiseen.

Horrobin toimi parikymmentä vuotta Iso-Britannian skitsofreniayhdistyksen asiantuntijana ja puheenjohtajana, ja hän julkaisi yli 500 tieteellistä tutkimusta johtavissa tiedelehdissä. Hänellä oli siis näkemystä siitä, mikä skitsofrenia on ja kuinka sitä tulisi hoitaa. Hänen mukaansa psykiatria on käsittänyt väärin skitsofrenian syyn ja myös hoitaa tautia väärin. Horrobin piti taudin perimmäisenä syynä yhden tai useamman geenin muunnosta, joka on tullut ihmiskuntaan ennen kuin rodut erosivat toisistaan. Geenivirheet aiheuttavat muutoksia tiettyjen entsyymien toiminnoissa, jotka johtavat solujen rasvahappojen epätasapainoon. Monet psykiatrit kannattavat Horrobinin näkemystä. Esimerkiksi Sheffieldin yliopiston psykiatrian apulaisprofessorin Malcom Peetin mielestä psykiatria on laiminlyönyt pahasti ravitsemushoidon tarjoamat mahdollisuudet täydentävänä hoitona. Jokaisen skitsofreniaa hoitavan lääkärin tulisi perehtyä Peetin seikkaperäiseen katsaukseen rasvahappohoidon tieteellisistä perusteista.

Aivojen rasvahapot
Skitsofreenikkojen aivojen monet rasvahapot ovat epätasapainossa terveisiin verrattuna. Antipsykoottinen lääkitys näyttää osittain korjaavan tilannetta, mutta ei täysin. Rasvahappohäiriön syitä voi olla monia: Huonot ruokatavat, runsas tupakointi ja alkoholinkäyttö sekä geenivirheet.

Fosfolipaasi A2 -nimiset entsyymit (PLA2) – joita on kokonainen perhe – hajottavat aivosolujen kalvoilta rasvahappoja, tuottavat suuria määriä varaita radikaaleja ja häiritsevät solujen keskinäistä tiedonsiirtoa. Kotonaan asuvien skitsofreenikkojen ruokatavoissa ei ole niin merkittäviä eroja terveisiin verrokkeihin, että ne selittäisivät rasvahappojen puutostiloja. Syyn täyty siis olla "sisäinen"; vika on solukalvojen rasvahappoja hajottavissa entsyymeissä. Nämä entsyymit toimivat solujen sisällä, ja ne kuuluvat solujenvälisen tiedonsiirron mekanismeihin. Entsyymien liiallinen aktiivisuus näkyy myös poikkeavana ihon niasiinitestissä. Entsyymit "sahaavat" irti solukalvojen DHA- ja AA-rasvahappoja, jotka hapettuvat ja tuotavat vapaita radikaaleja ja tulehdussytokiineja (mm. isoprostaaneja). Hapettajina toimivat pääasiassa 12- ja 15-lipoksigenaasi-nimiset entsyymit (12/15-LOX). Ne ovat syypäitä myös Alzheimerin taudin syntyyn ja etenemiseen sekä eturauhassyöpään (lue lisää). Koska psyykenlääkkeet – joiden on uskottu vaikuttavan solujen reseptoreissa – näyttävät auttavan jossakin määrin, on herännyt kysymys, voisivatko lääkkeet kenties säädellä itse solukalvon toimintoja, esimerkiksi fosfolipaasien aktiivisuutta, eikä siis vain reseptoreiden. Vastaus näyttää olevan kyllä (Skrede ja Holmsen 2003). Tämän perusteella rasvahappo- ja lääkehoito vaikuttaisivat soluissa samaan paikkaan, solukalvoihin. Australialais-saksalais- itävaltalainen psykiatriryhmä esittää E-EPA-hoidolle biokemialliset perusteet alla olevissa linkeissä:

E-EPAn edullinen vaikutus skitsofreniassa perustuu siis ainakin osaksi sellaisten geenien rakenteiden ja toimintojen säätelyyn, jotka vaikuttavat PLA2-entysyymien tuotantoon ja aktiivisuuteen sekä LOX-entsyymien (5-LOX ja 12/15-LOX) aktiiviteettiin. Geenitutkimuksen ansiosta ravitsemushoito nähdään nyt aivan uudessa valossa; kysymys ei olekaan "uskomushoidosta".

Skitsofreniassa on havaittu myös toisen entsyymin toiminnan häiriö: ´rasvahappokoentsyymi A ligaasi´ (FACL) nimittäin toimii liian vähäisellä teholla. Sen tehtävänä on asettaa takaisin solukalvon molekyyliin siitä irronnut rasvahappo ja korjata näin vaurio.

Skitsofreniaan sairastuneen henkilön veriplasman, punasolujen ja aivojen rasvahappojen neurokemia poikkeaa normaalista, ja se aiheuttaa aivosolujen rappeutumista. Tutkimukset viittaavat siihen, että skitsofreenikoille tulisi aina antaa ruoan lisänä niin antioksidantteja kuin välttämättömiä rasvahappoja, erityisesti EPAa (noin 2 000 mg/vrk)

Kuinka rasvahappojen puute vaikuttaa välittäjäaineisiin? Tutkimukset ovat osoittaneet, että kun solukalvojen omega-3-rasvahappojen pitoisuus lisääntyy, elpyy solukalvon joustavuus ja samalla paranee myös serotoniinin kuljetus endoteelisoluissa. Näin rasvahapot auttavat aivojen välittäjäaineiden toimintaa. Kalaöljyn rasvahapoista syntyy aivoissa sekä serotoniinia että dopamiinia.

Skitsofreeniaan nuorena sairastuneen heniklön aivojen N-asetyyliaspartaatti (NAA) -nimisen aminohapon pitoisuus on normaalia pienempi. Sen tehtävänä on ravita aivosoluja ja pitää niitä elossa. E-EPAn käyttö(2 g/vrk) lisää NAA:n määrää, mikä osaltaan selittää E-EPAn suotuisaa vaikutusta skitsofreniassa.

Tutkimukset tukevat myös sellaista käsitystä, että skitsofrenia johtuisi osittain myös vapaista radikaaleista, niiden aiheuttamasta hapetussressistä ja neuronien (aivosolujen) vaurioista. Siksi antioksidanttien (esim. karnosiinin) käyttö hoidossa – kalaöljyn ja lääkityksen lisänä – on perusteltua. Näyttää siltä, että myös etyyli-EPA hillitsee hapetusstressiä sekä tulehdusta (jota esiinty kaikissa kroonisiissa sairauksissa). Uuden tutkimuksen mukan negatiivisista oireista kärsivien potilaiden veren foolihapppopitoisuus on tavallista pienempi. Syynä voivat olla epäterveet ruokatavat ja runsas tupakointi. Foolihappoa voidaan sis suositella täydentäväksi hoidoksi.

Skitsofreenikoilla on usein heikentynyt insuliiniherkkyys (insuliiniresistenssi), alentunut sokerinsieto, kohonnut verensokeri ja insuliini sekä kortisolipitoisuus. Zyprexa heikentää vielä lisää insuliiniherkkyyttä, mikä altistaa potilaan diabetekselle ja sen lisätaudeille (lue lisää). Näistäkin syistä insuliiniherkkyyttä parantavat ja glykaatiota ehkäisevät ravintolisät (E-EPA, karnosiini, berberiini, orgaaninen kromi, vihreä tee) ovat suositeltavia.

Aivojen tutkiminen magneettiresonanssin (MRI) ja PETin avulla osoittaa, että skitsofreniapotilaiden aivojen fosfolipidien aineenvaihdunta on epänormaalia. Aivokuvissa näkyy poikkeamia jo ensimmäisten kliinisten oireiden ilmaantunessa. Aivojen rappeutuminen on ollut käynnissä yleensä jo pitkään ennen kliinisten oireiden alkamista. Myös skitsofreenikkojen oireettomien lähisukulaisten aivojen otsalohkoissa näkyy rappeumaa, joskin lievempänä. Potilaiden aivojen hippokampus-alueet ovat usein surkestuneet molemmin puolin, mutta mantelitumake (amygdala) on suurentunut. Sen yliaktiivisuus aiheuttaa monenlaisia seurannasvaikutuksia.

Psykiatrinen lääkitys ei estä aivojen surkastumisen etenemistä, vaikka se näyttää osittain normalisoivan rasvahappohäiriöitä. Ravintolisähoito (E-EPA, karnosiini, foolihappo, C- ja E-vitamiinit) tulisi aloittaa aina niin pian kuin epäillään skitsofrenian riskiä. Täydentävän hoidon laiminlöynti heikentää potilaan ennustetta.

MRI-kuvien mukaan skitsofreenikon (ja yllättäen myös heidän terveiden lähisukulaistensa) aivoihin kehittyy tyypillisiä poikkeamia: aivokammiot laajenivat hitaasti, mutta vääjäämättömästi. Kun tyhjät, nesteen täyttämät aivokammiot suurenevat, se merkitsee sitä, että itse aivokudos surkastuu. Uuden tutkimuksen mukaan myös talamuksen alue surkastuu n. 7 %. Kaikkien skitsofreenikkojen aivot eivät välttämättä surkastu, mutta monien kylläkin. Mitä suurempi lateraalisten aivokammioiden suurenema on, sitä kehnompi on potilaan ennuste. EPAn päivittäinen nauttiminen (2 g/vrk) ehkäisee aivojen surkastumista ja voi suorastaan palauttaa aivojen rakennetta ennalleen, kuten Jonathanin ja muiden potilaiden aivokuvaukset todistavat.

Skitsofreenikoilla on usein myös vähäisiä erikoisia fyysisiä poikkeamia, kuten velo-cardio-facial syndrome (VCFS), joita syntyy jo sikiökehityksen aikana. Nämä uudet havainnot vahvistavat epäilyjä siitä, että skitsofrenian "siemen", syntyy jo varhaisessa vaiheessa sikiökehityksen aikana. Poikkeamien riskiä voidaan todennäköisesti vähentää, jos äiti saa riittävästi omega-3-rasvahappoja odotusaikana. Ne edistävät sikiön aivojen ja silmien normaalia kehitystä.

Skitsofreenikot tupakoivat usein runsaasti. Tämän ilmiön uskotaan johtuvan siitä, että tupakan nikotiini lievittää lääkkeiden ikäviä sivuvaikutuksia. Toisaalta tupakointi lisää aivojen hapetusstressiä, mikä lisää fosfolipaasientsyymin aktiivisuutta. Se puolestaan tuhoaa aivojen solukalvoilta rasvahappoja.

EPA-hoitoa tutkitaan
Kalaöljystä tunnettu rasvahappo EPA (20:5n-3) näyttää auttavan skitsofreniassa, mutta tavallista suurempina annoksina (n. 2 g/vrk) EPAn etyyliesterinä etyyli-EPAna eli E-EPAna, joka on biologisesti tehokkaampaa kuin tavallinen kalaöljy ja EPA-tiiviste. Tulokset paranevat todennäköisesti vielä, kun etyyli-EPAn lisäksi otetaan karnosiinia ja muita antioksidantteja, sillä skitsofreenikon aivoissa vallitsee voimakas hapetusstressi. Karnosiini toimii antioksidanttina ja vaikuttaa myös GABA-nimisen välittäjäaineen kautta.

Etyyli-EPA ehkäisee PLA2:n aktiviteettia ja suojaa siten aivosoluja ja pitää yllä niiden normaalia tiedonsiirtoa. Häiriöiden korjaaminen etyyli-EPAn avulla avaa uusia mahdollisuuksia hoitaa skitsofreniaa jopa ilman synteettisiä lääkkeitä (Vaddadi ym 1996, Peet 2003) tai niiden täydennyksenä.

Cochrane-tutkimuslaitoksen meta-analyysit rohkaisevat kokeilemaan ja tutkimaan lisää E-EPAa skitsofrenian hoidossa, joskin lisää tutkimusta tarvitaan suuremmilla potilasaineistoilla. Kontaxakis ym.( 2005) toteavat, että E-EPA parantaa klotsapiini-nimisen lääkkeen vaikutusta. Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen (APA) hoitosuositus helmikuulta 2004 esittää että potilaille annettaisiin E-vitamiinia (400–800 mg/vrk) (sivulla 24) ja myös omega-3-rasvahappoja käsitelllään myönteisesti (sivulla 67).

E-EPAn vaikutusmekanismeja skitsofreniassa

Tapausselostuksia

Lääketieteessä ei nykyään yleensä arvosteta tapausselostuksia, mutta jos vuosikausia kestänyt hoitoresistentti skitsofrenia paranee uuden hoidon avulla, se herättää taatusti huomiota. Ja hoito alkaa kiinnostaa vielä enemmän, jos muutkin alkavat raportoida samanlaisia paranemisia.

Horrobin kuvaa kirjassaan tapauksen, jossa nuori mies, Jonathan, parantui rasvahappohoidon avulla dramaattisesti syvästä vuosikausia kestäneestä skitsofreniasta, johon mikään lääkitys ei ollut tehonnut. Sama Jonathanin parantuminen on kuvattu myös Yhdysvaltain lääkäriliiton kustantamassa psykiatrian alan ammattilehdessä. Jonathan oli sairastanut 7 vuotta yhteen menoon vaikeaa masennusta, jossa oireina oli muun muassa unettomuutta, jännitystä, sosiaalisia pelkotiloja, pessimismiä, letargiaa, ruokahaluttomuutta ja itsemurha-ajatuksia. Häntä yritettiin lääkitä 19-vuotiaana, mutta siitä ei tullut mitään. 21-vuotiaana potilas suostui kokeilemaan etyyli-EPA-hoitoa (2 g/vrk), ja kuukauden kuluessa hänen sosiaaliset pelkonsa hävisivät ja muutkin oireet alkoivat lieventyä. Yhdeksän kuukauden kuluttua hän oli käytännössä parantunut.
Jonathanin uskomaton paraneminen

Tohtorien Basant Puri ja Alexandra Richardson johtama tutkijaryhmä on julkaissut toisenkin vastaavanlaisen tapausselostuksen (Puri ym. 2000). Lääkeresistentin ja huumeita käyttäneen miespotilaan punasolujen ja fosfolipidien rasvahapot olivat ennen hoitoa "ihan sekaisin", mutta alkoivat korjaantua kuukauden kuluessa ja vakiintuivat vähitellen normaalitasolle EPA-hoidossa (2g/vrk). Oireet alkoivat lievetä kahdessa kuukaudessa ja vuoden kuluttua mies oli käytännössä parantunut. Kahden vuoden seurannassa hän oli edelleen oireeton.

Tapausselostukset johtivat satunnaistettuihin kliinisiin tutkimuksiin (taulukko)

Lääkkeistä diabetesta

Klotsapiinin, olantsapiinin ja risperidonin käyttö lisää riskiä sairastua diebetekseen (lue lisää). Olantsapiini heikentää insuliinin tehoa ja aiheuttaa insuliiniresistenssiä.

Omega-3-rasvahapot parantavat klotsapiinia käyttävien potilaiden veren rasvaprofiilia, kertoo uusi tutkimus. Tässäkin suhteessa tehokkain omega-3-valmiste on E-EPA. Siitä elimistö valmistaa tehokkaita tulehdusta ehkäiseviä, vaimentavia ja sammuttavia yhdisteitä (resolviineja, maresiineja ja omega-3-oksilipiinejä). Etyyliestrlöidyt kalaöljyt vaikuttavat suotuisasti myös tulehdukseen osallistuviin neutrofiilisiin valkosoluihin. Tulehduksen vaimennus on tärkeä osa skitsofrenian hoitoa, sillä "skitsofreenikon aivot ovat tulessa", kuten eräs suomalainen psykiatri asian minulle ilmaisi. Brasilialaiset tutkijat pyrkivät selvittämään skitsofrenian hiirimallissa, mihin kalaöljyn positiivinen vaikutus perustuu. Ainakin aivoperäinen hermokasvutekijä BDNF lisääntyi, mikä voi selittää vaikutusta (Gama ym. 2012). Tutkimustulos tukee Duodecimissä maaliskuussa 2012 julkaisemaani kirjoitusta nuorten ensipysoosin ehkäisystä E-EPAlla.

EPA sammuttaa tulehdusta

Uusinta kirjallisuutta (jota lääkärisi tuskin on vielä lukenut)

Roffman JL, Lamberti JS,  Achtyes E, et al. Randomized Multicenter Investigation of Folate Plus Vitamin B12 Supplementation in Schizophrenia. JAMA Psychiatry. 2013;():1-9. doi:10.1001/jamapsychiatry.2013.900 Free Full Text

Fleischhacker WW, Simma AM. Managing the prodrome of schizophrenia.
Handbook of Experimental Pharmacology. 2012;(212):125-34. doi: 10.1007/978-3-642-25761-2_5.

Keller WR, Kum LM, Wehring HJ, et al. A review of anti-inflammatory agents for symptoms of schizophrenia. Journal of Psychopharmacolpgy. 2012 Nov 13. Epub ahead of print

Gama CS, Canever L, Panizzutti B, et al. Effects of omega-3 dietary supplement in prevention of positive, negative and cognitive symptoms: A study in adolescent rats with ketamine-induced model of schizophrenia. Schizophrenia Research. 2012 Sep 3.
Referenssit

Tolonen M. Nuorten ensipsykoosi ja kalaöljy. Duodecim 2012:128:543 pdf

Reddy R, Fleet-Michaliszyn S, Condray R, et al. Reduction in perseverative errors with adjunctive ethyl-eicosapentaenoic acid in patients with schizophrenia: Preliminary study.Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2011 Mar-Apr;84(3-4):79-83. Free Full Text

Amminger GP, McGorry PD. Update on Omega-3 Polyunsaturated Fatty Acids in Early-Stage Psychotic Disorders. Neuropsychopharmacology 2012;37:309–10

Amminger GP, Schäfer MR, Klier CM et al. Decreased nervonic acid levels in erythrocyte membranes predict psychosis in help-seeking ultra-high-risk individuals Molecular Psychiatry 2012 In print. doi:10.1038/mp.2011.167

Amminger GP, Schäfer M, Papageorgiou K, et al. Long-Chain -3 Fatty Acids for Indicated Prevention of Psychotic Disorders: A Randomized, Placebo-Controlled Trial. Arch Gen Psychiatry 2010;67:146–54.

Berger GE, Proffit TM, McConchie M, et al. Ethyl-eicosapentaenoic acid in first-episode psychosis: a randomized, placebo-controlled trial. J Clin Psychiatry 2007;68:1867–75.

Heinimaa M, Svirskis T. Kuinka hoitaa psykoosiriskissä olevaa? Suom Lääkäril 2005;60:3003–8.

Mees L, Zdanowicz N, Reynaert C, Jacques D. Adolescents and young adults at ultrahigh risk of psychosis: detection, prediction and treatment. A review of current knowledge. Psychiatr Danub 2011;23 Suppl 1: S118–22.

Mossaheb N, Schloegelhofer M, Schaefer MR, et al. Polyunsaturated Fatty Acids in Emerging Psychosis. Curr Pharm Des 2012, julkaistu verkossa 10.1.2012.

Ruhrmann S, Klosterkötter J, Bodatscha M, et al. Pharmacological Prevention and Treatment in Clinical at-Risk States for Psychosis. Curr Pharm Des 2012, julkaistu verkossa 10.1.2012.

Porcelli S, Balzarro B, Serretti A. Clozapine resistance: Augmentation strategies. Eur Neuropsychopharmacol. 2012 Mar;22(3):165-82. Abstract