Kolesteroli – uutta tietoa

Kolesterolia alentava lääkitys on useimmiten täysin turhaa ja suorastaan vaarallista. Suomessa lähes 80 % statiinien syöjistä (joita on lähes 700 000) on terveitä, jotka ottavat lääkettä ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa, primaaripreventiona, täysin turhaan. Valtimotautien aiheuttaja näet ei ole kolesteroli sellaisena kuin sitä nykyään verestä mitataan, vaan ilmeisesti mikrobi-infektioiden käynnistämä hiljainen krooninen tulehdus (inflammaatio) ja valtimon seinämän kalkkiutuminen. Paradoksaalisesti kolesterolilääkkeet, statiinit, kiihdyttävät valtimoiden kalkkiutumista! Valtimotauteja pitävät yllä ja pahentavat monet seikat, kuten hapettunut LDL (ox-LDL), sokeroitunut LDL (AGE-LDL), alipoproteiinit, triglyseridit, vapaat radikaalit, vapaat rasvahapot, D-vitamiinin ja omega-3-rasvahappojen puute, jotka vaurioittavat solunsisäisiä mitokondrioita ja valtimoiden sisäseinämän endoteelia. Jos nyt kuitenkin käytät statiineja, lue TÄMÄ ja jos vielä sen jälkeen aiot käyttää statiineja, niin huomaa että D-vitamiini, E-EPA, ubikinoni (koentsyymi Q10) ja berberiini voivat parantaa merkittävästi ennustettasi (lue lisää). Sydänlääkärien American Journal of Cardiology -lehti suosittelee statiinien rinnalle kalaöljyn käyttöä. Se ei aiheuta sivuvaikutuksia lihaksistossa eikä sydämessä, kuten statiinit, eikä edellytä mitään lisätutkimuksia laboratorioissa. Kolesterolilääkkeet voivat aihettaa monia ikäviä sivuvaikutuksia, kuten lihassärkyjä, -heikkoutta, diabetesta, uni- ja muistihäiriöitä, sekavuutta, maksa-, munuais-, haima-ja keuhkovaurioita. Kela tuhlaa yhteisiä rahoja turhuuden markkinoille. Eikä siinä kaikki: Monet statiinien käyttäjät kärsivät turhista sivuvaikutuksista.

"Kaikki rasvat ovat samanarvoisia"
- ensimmäinen monista väärinkäsityksistä

"Kolesteroli ei olisi mikään ongelma, jos ihmiset tasapainottaisivat omega-6- ja omega-3-rasvahappojen saantinsa."
- professori Artemis P. Simopoulos

Kaikki mitä olet kuullut kolesterolista on valhetta
Statin Nation elokuva 1:04:43

Suomen ja Ruotsin viralliset tilastot eivät tue käsitystä, jonka mukaan kolesterolilääkitys vähentäisi sydäninfarkteja ja sepelvaltimotautikuolleisuutta. Lue lisää alla olevasta linkistä
Kolesterolilääkitys on harhaa
Kolesteroliteorian muistokirjoitus

Norja: Kolesteroli suojaa ennenaikaiselta kuolemalta

Veren kolesteroli, verensokeri ja inflammasomit
British Medical Journal: "Suuri kolesterolihuijaus"
Naisten kolesteroliarvot vaihtelevat kuukautisten eri vaiheissa
Katso linkin havainnollinen grafiikka, joka näyttää kuinka kokonaiskolesteroli seuraa estrogeenin pitoisuutta veressä.

Suuri joukko maailman johtavia lääketieteen tutkijoita epäilee nykyistä kolesteroliteoriaa. Tässä heistä lista.

Professorit Järvilehto ja Tuohimaa kritisoivat kolesteroliteoriaa
Hyvästi kolesteroliteoria
Dr. Mercola tyrmää kolesterolilääkityksen (2009)
Uffe Ravnskovin kolesterolimyytti
Lääkärilehdet eivät julkaise kolesteroliteoriaa arvostelevia kirjoituksia
MOT: Rasvainen kupla 13.09.2010 (28:04 min)

Kolesterolimyytti

Kolesteroli ei ole pääasiallinen sydän- ja verisuonitautien aiheuttaja, vaikka useimmat maallikot, lääkärit ja muu terveydenhoitohenkilöstö yhä niin luulevat. Japanilaisilla on veressään yhtä paljon kolesterolia kuin amerikkalaisilla ja suomalaisilla, mutta paljon vähemmän sydäntauteja. Jopa kolmella neljästä sydänkohtauksen vuoksi sairaalahoitoon joutuneella länsimaalaisella henkilöllä "paha" LDL-kolesteroli on alle 3,3 mmol/l eli suositusarvojen rajoissa, osoittaa yli 230 000 sydänpotilaan jättitutkimus (American Heart Journal 2009). Vastoin yleistä käsitystä HDL-kolesterolista ei ole aina hyötyä, sillä sitäkin on monta eri laatua, joista osa on "hyvää" ja osa "pahaa".

Kolesterolimyytti on lääketeollisuuden aiheuttama megaluokan väärinkäsitys, joka tulee mielettömän kalliiksi kansanterveydelle ja -taloudelle. Lääketeollisuus palkkaa ja lahjoo sumeilematta sydän- ja muita lääkäreitä edistämään kolesterolilääkkeiden menekkiä. Tämä kävi ilmi MOT-ohjelmasta 26.10.2010: Käypähoitotyöryhmän jäsenistä kaikki (yhtä lukuunottamatta) ovat lääketeollisuuden palveluksessa tavalla tai toisella.

Aurinko, D-vitamiini ja kolesteroli
HDL-kolesteroli ei suojaa diabeetikon valtimoita

LDL-C vai LDL-P? Kas siinä kysymys!

Kokonaiskolesteroli = HDL-kolesteroli + LDL-kolesteroli + VLDL-kolesteroli
LDL-kolesteroli= kokonaiskolesteroli - HDL - VLDL
Tavallisesti merkitään LDL-C, joka tarkoittaa LDL-hiukkasessa olevaa kolesterolin määrää. Matalakaan LDL-C ei aina anna suojaa sydäntautia vastaan, etenkään jos henkilöllä on insuliiniresistenssi ja suurentunut seerumin triglyseridipitoisuus.

Friedewaldin kaava LDL-C:n laskemiseksi:

LDL = kokonaiskolesteroli - HDL - TGL/2,2 (kun yksikkönä on nmol/l)
LDL = kokonaiskolesteroli - HDL - TGL/5 (kun yksikkönä on mg/dl) Suomessa käytetään lähes aina mmol/l-yksiköitä.

Non-HDL-kolesteroli = kokonaiskolesteroli - HDL-kolesteroli
Se on voimakkaammin yhteydessä sydän- ja valtimotauteihin kuin LDL-kolesteroli, ainakin statiineilla hoidetuilla potilailla (JAMA 2012). Non-HDL:n tavoitetaso sydäntautia sairastavilla on alle 2 mmol/l. Jos kolesterolin hoitoon käytetään statiineja, tulos paranee, kun niiden lisänä otetaan etyyliesteröityä kalaöljyä, eritoten E-EPAa.

Yleisesti uskotaan, että HDL on "hyvää" kolesterolia, joka suojaa valtimoita ahtautumiselta ja jäykistymiseltä. Tämä käsitys ei pidäkään täysin paikkaansa. HDL voi muuntua tulehdusta aiheuttavaksi (proinflammatoriseksi) mm. diabeetikoilla. Tätä käsitystä tukee kuulun Framinghamin tutkimuksen tulos, jonka mukaan 40 % sepelvaltimotaudeista kehittyi ihmisille, joiden HDL oli "normaali" tai "korkea". HDL:n toiminnalliset ominaisuudet ratkaisevat, pikemmin kuin määrä, onko HDL hyödyllistä vaiko vahingollista valtimoille (White ym. 2009). Näin ollen HDL-verikoe on jokseenkin arvoton.

HDL:n suurikaan pitoisuus, sellaisena kuin sitä yleisesti laboratorioissa mitataan, veressä ei anna suojaa sydäntautia vastaan henkilöillä, joiden LDL-kolesteroli alennetaan rosuvastatiinilla (Crestor), ilmenee jättisuuresta JUPITER-tutkimuksesta. Havainto heittää kylmää vettä lääketeollisuuden pyrkimyksille kehittää HDL:ää lisääviä lääkkeitä statiinien rinnalle. Kaiken lisäksi on käynyt ilmi, että vaikka statiinit vähentävätkin veressä kiertävän LDL-kolesterolin määrää, ne lisäävät hapettunutta LDL:ää eli ox-LDL:ää. Asia käy ilmi MIRACL- ja REVERSAL-tutkimuksista. Suo siellä, vetelä täällä.

HDL ei ole yksi ainoa yhdiste, vaan sitä on monta muotoa, joilla on erilaisia omainaisuuksia elimistössä. Näitä muotoja ovat suuruusjärjestyksessä (suurimmasta pienempään): HDL2b, HDL2a, HDL3a , HDL3b, HDL3c, kiekonmuotoinen HDL (discoidal HDL) ja apoA-1-prebeeta-HDL. HDL:n merkitys on edelleen mysteeri.

Oksikolesteroli (ox-LDL), sokerikolesteroli (AGE-LDL) ja pienimolekyylinen (small density) sd-LDL ahtauttavat ja jäykistävät valtimoita (Younis ym. 2009), ei kokonaiskolesteroli eikä LDL sellaisenaan. Kolesterolin hapettumista ja sokeristumista voidaan estää ravintolisillä, joista kerrotaan maksuttomassa Sydänpotilaan itsehoidon oppaassa (voit myös ladata ja lukea sen oikeanpuoleiselta palstalta).

sd-LDL = LDL-3. Se on 4-5 kertaa sokeristuvampaa kuin suurimolekyylinen LDL. Siinä on suuri ero. Maksa ei kykene hevin ottamaan vastaan sokeristunutta sd-LDL:ää ja tuhoamaan sitä. Niinpä sd-LDL jää vereen ja valtimoihin kiertämään. Mitä kauemmin se kiertää, sitä suurempi riski on että se osallistuu plakin muodostukseen. Hiilihydraatit, erityisesti vehnä, tuottaa sd-LDL:ää. Se voi sokeristua, vaikka verensokeri olisi normaalilukemissa, kirjoittaa amerikkalainen sydänkirurgi William Davis blogissaan. sd-LDL:ää voidaan vähentää vähentämällä vehnäisen (pullan, leivän) syöntiä ja nauttimalla ravintolisänä E-EPAa.

Seerumin AA/EPA-suhde
Tämä omega-6- ja omega-3-rasvahappojen suhdeluku kertoo enemmän sydän- ja verisuonitautien riskistä ja taudin ennusteesta kuin kolesteroli. E-EPA korjaa nopeasti ja tehokkaasti AA/EPA-suhteen (lue lisää). EPA suojaa myös sydänsolujen mitokondrioille välttämätöntä fosfolipidiä, kardiolipiiniä. Sen tuhoutuminen rappeuttaa erityisesti diabeetikkojen sydäntä (lue lisää). E-EPA estää myös lihaksia surkastuttavaa geeniä atrogin-1:tä, jonka aktiivisuutta statiinit puolestaan lisäävät. Tämänkin havainto puoltaa E-EPA käyttöä statiinien lisänä tai niiden sijasta.

Statiinit ovat turhia primaariehkäisyyn naisille ja yli 69-vuotiaille miehille
Harvardin ja British Columbian yliopistojen mukaan statiinit eivät estä naisia sairastumasta sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkijat eivät myöskään löytäneet tieteellistä näyttöä siitä, että statiineista olisi hyötyä yli 69-vuotiaille miehille, joilla on vain kohtalainen sydän- ja verisuonitautien riski. Tutkimukset tekijät ovat John Abramson (Harvard) ja James M. Wright (British Columbia). Heidän mielestään statiineja ei tulisi enää määrätä rutiininomaisesti näille ihmisryhmille. Tutkimuksen uutisoi Isossa-Britanniassa Daily Mail 24.1.2007.

Statiinien sivuvaikutukset

Lähes 700 000 suomalaista syö kolesterolilääkkeitä, suurin osa (80 %) ihan turhaan. Uuden 11 tutkimusta ja yli 65 000 potilasta (joista 33 000 söi statiineja) käsittävän meta-analyysin mukaan statiinit eivät vähennä sydän- ja kokonaiskuolleisuutta. Iltalehti uutisoi 1.7.2010 tämän Duodecimin levittämän tutkimuksen. Miksi ihmeessä siis pitäisi syödä statiineja, elleivät ne kerran ehkäise sydänkuolemia? Kenenkään ei pitäisi syödä statiineja ainakaan ilman D-vitamiinia, E-EPAa ja ubikinonia (Q10), jotka ehkäisevät näiden lääkkeiden sivuvaikutuksia. Kolesterolilääkkeet voivat vaikuttaa ihan muuhun, kuin mihin ne on tarkoitettu, esimerkiksi ne voivat rappeuttaa sydänlihasta. Tällaisia rabdomyolyysitapauksia on raportoitu myös Suomen Lääkelaitoksen haittavaikutusrekisteriin. Rabdomyolyysin ilmaantuvuus statiinien käyttäjillä on keskimäärin 3,4 per 100 000 henkilövuotta ja kuolleisuus siihen 10 %. Rappeuman riski kasvaa 10-kertaisesti, kun statiineihin liitetään gemfibrotsoli (American Journal of Cardiology 2006). Vuonna 2011 Yhdysvaltain lääkevirasto FDA sai 516 ilmoitusta statiinien aiheuttamasta rabdomyolyysista. Niistä 123 oli Zocorin (simvastatiinin) ja 73 Crestorin (rosuvastatiinin) aiheuttamia.

Lääkärit ilmoittavat kovin vähän statiinien sivuvaikutuksia viranomaisille. Tuoreessa Kalifornian yliopiston tutkimuksessa vain 29 % lääkäreistä osasi yhdistää statiinit ja potilaiden ilmoittamat lihasheikkoudet ja -säryt. Puolet lääkäreistä kiisti statiinien aiheuttavan lihasvaivoja ja neljännes ei osannut ottaa kantaa asiaan.

Statiinien sivuvaikutukset johtuvat ainakin osaksi siitä, että statiinit aktivoivat atrogeeni-1:tä ja estävät elimistössä seleeniproteiinin synteesiä (Lancet 2004). Seleeniä ravintolisäksi määränneet lääkärit olivat siis oikeassa jo 25 vuotta sitten. Statiinien sivuvaikutukset sydämessä (myopatia) liittynevät myös liian vähäiseen D-vitamiinin saantiin.

Oxfordin yliopiston tutkimukset osoittavat, että statiinin käyttäjät, joilla on SLCO1B1-geenin muunnos, ovat alttiita saamaan lihastaudin (myopatian, lihasten väsyminen ja kipuilu). Geenivirhe voidaan todeta suun limakalvolta otetusta pumpulitikkunäytteestä.

Turun yliopiston tutkimus osoitti simvastatiinin (20 mg/vrk) muuttavan veren rasvahappojen tasapainoa epäedulliseen suuntaan mm. lisäämällä arakidonihapon (AA) osuutta 14 %. Statiinit myös heikentävät insuliiniherkkyyttä ja lisäävät siten insuliiniresistenssin riskiä. Se puolestaan lihottaa ja voi lisätä paksusuolisyövän riskiä. Nämä muutokset selittävät statiinien pleiotrooppisia haittavaikutuksia, tulkitsevat turkulaistutkijat. JELIS-tutkimus osoittaa vakuuttavasti, että statiinien käyttäjien tulisi ottaa samanaikaisesti myös E-EPAa. Todennäköisesti pelkkä E-EPA (noin 2 g/vrk) riittäisi useimmille – eikä se aiheuta mitään sivuvaikutuksia kuten statiinit.

Suosittu kolesterolilääke, Lipitor, alentaa kolesterolia ja suojaa sydäntä, mutta lisää riskiä kuolla muihin tauteihin. Lipitor ei estä aortan läpän ahtautumista, kuten on uskottu, eikä sitä tulisi määrätä siihen tarkoitukseen (lue lisää). Lipitor vähentää veren ubikinonin pitoisuutta yli 40 %, mikä voi olla syynä sivuvaikutuksiin. Jos käytät statiineja, ota ihmeessä suojaksi ubikinonia vähintään 100 mg päivässä. Meta-analyysi on nostanut esille kysymyksen, aiheuttaako liian alhainen kolesterolipitoisuus syöpää. Lue lisää alla olevasta linkistä. Kaiken lisäksi kolesterolilääkitys estää hermovälittäjäaineiden tuotantoa aivoissa, mikä aiheuttaa masennusta, aggressiivisuutta, vihamielisyyttä ja itsemurha-ajatuksia (PNAS 2009).

Aiheuttaako kolesterolin laskeminen liian alas syöpää?
Ennaltaehkäisevästä statiinihoidosta ei ole hyötyä ikääntyville (BMJ 10.8.2007)

Framinghamin tutkimuksen mukaan matala kolesteroli voi heikentää henkistä suorituskykyä. Italialaisen tutkimuksen mukaan LDL-kolesterolin liiallinen alentaminen lisää ikääntyvien ihmisten kuolleisuutta. Keski-iässä tapahtuva kolesterolin lasku ennustaa tylsistymistä. Japanilaisen suurtutkimuksen mukaan E-EPA vähentää merkittävästi statiineja syövien ihmisten sydänkuolemia ja kliinisiä infarkteja.

Statiinien sivuvaikutukset eivät tule kaikki esille kliinisissä tutkimuksissa, sillä niistä karsitaan yleensä pois ikääntyvät ja huonokuntoiset potilaat. Heillä statiinit voivat aiheuttaa paljon useammin sivuvaikutuksia kuin nuorille ja hyväkuntoisille ihmisille. Statiinit (kuten simvastatiini) aiheuttavat paljon luultua enemmän sivuvaikutuksia jo tavanomaisilla pienilläkin päiväannoksilla, osoittaa uusi tutkimus (Golomb ym. 2012).

Onko kolesterolin alentaminen diabeetikolle vaarallista?
Statiinien sivuvaikutuksista englanniksi (2009)
Lisää statiinien sivuvaikutuksista englanniksi (2010)

Kolesterolimyytin historiikkia

Veren rasvat – erityisesti plasman lipoproteiinit – ovat olleet vilkkaan tutkimuksen kohteena 1950-luvulta lähtien. Silloin havaittiin tilastollinen yhteys seerumin kolesterolin ja sepelvaltimotaudin välillä. Koska lipoproteiinit kuljettavat kolesterolia veressä, tutkijoiden kiinnostus kohdistui juuri niihin. [Tilastollinen yhteys ei ole sama kuin kausaalinen syysuhde.]

Pian kävi ilmeiseksi, että lipoproteiineja onkin useita eri alaluokkia, joita tiheytensä perusteella kutsutaan nimillä LDL, VLDL, IDL, HDL, non-HDL, IDL ja kylomikronit. Tähän asti on uskottu, että LDL (Low Density Lipoprotein) ja VLDL (Very Low Density Lipoprotein) korreloisivat voimakkaimmin positiivisesti ja HDL negatiivisesti sepelvaltimotautiin. Toisin sanoen, LDL ja VLDL olisivat pahoja ja HDL hyvää kolesterolia. Äskettäin on löydetty uusi non-HDL-kolesteroli, joka ennustaa tulevia sydänkohtauksia paremmin kuin perinteiset rasva-arvot. Nykyinen kolesterolilääkitys saattaa olla kallis tieteen harharetki. Tällä hetkellä pelätään, että diabeetikkojen kolesterolihoito heikentää heidän kykyään tuottaa insuliinia.

Tupakoitsijoilla myeloperoksidaasi (MPO) katalysoi LDL-kolesterolin karbamylaatiota, joka johtaa tulehdusmuutoksiin valtimoiden seinämissä, ilmenee osittain Oulun yliopistossa tehdystä tutkimuksesta (Wang et al 2007). Tämänkin löydöksen valossa EPAn käyttö ravintolisänä olisi suotavaa, etenkin tupakoitsijoille (lue lisää).

Smoking may provoke atherosclerosis via LDL carbamylation

Glukoosi (sokeri) ja rasvat
Professori Marja-Riitta Taskisen työryhmän raportista käy ilmi pääpiirteittäin glukoosin muuttuminen rasvoiksi ja keskeiset vuorovaikutukset. Tyypin 2 diabetesta sairastava kollega kirjoitti minulle tästä tutkimuksesta:

"Oletetaan, että veren sokeri pysyttelee korkealla kuten yleensä metaboolikoilla ja T2DM potilailla [tyypin 2 diabeetikoilla]. Syödyn (ja niin pirun vaaralliseksi tuomitun) rasvan lisäksi maksa kirnuaa uutta rasvaa 24 tuntia vrk:ssa sokerista, joka ei kulu energian tuotantoon. Tärkkelystähän piti tankata suositusten mukaan kunnolla ja tiheään, hyvä ettei pidä herätä yöllä syömään. Kyllä ateroskleroosinkin juuret löytyvät tästä logiikasta olettaen, että on ihmisiä, joilla syöty sokeri/tärkkelys leikataan verestä nopeasti insuliinipiikillä. Maksa tekee lisää rasvaa tätä tietä. Seurauksena näkyy maksan itsensä rasvoittuminen ja viskeraaliset kertymät eli se androgeeninen [miestyyppinen] keskivartalon lihavuus. Sotku alkaakin olla valmista. Uusin tutkimus (1H NMR) tunnistaa helposti myös lukuisia VLDL (ainakin 4 kpl), LDL ja HDL fraktioita. Fraktioissa aina partikkelikoko pienenee. Lisäksi VLDL:n määrällä on käänteinen vaikutus HDL:ään. Voit hyvin kuvitella, mikä rasvan tirinä näissä olosuhteissa käy koronaarien, karotisten jne. intimassa ja ilman pois siivoamista HDL:n toimesta."

Tähän asti on luultu, että HDL-kolesterolia syntyy vain maksassa. Tosiasiassa maksa valmistaa siitä vain 70–80 % ja loput 20–30 % valmistetaan suolen seinämissä. Myös syöjäsolut (makrofagit) valmistavat jonkin verran HDL:ää (lue lisää).

Rasvalääkkeiden vaikutusmekanismeja (kuva)
Kolesterolin synteesi ja lääkkeiden estovaikutus (kuva)
Sama animaationa

Rasvojen kulku veressä
Veressä kulkevat rasvahiukkaset kiinnittyvät valtimoiden seinämiin. Näin voi käydä, kun triasyyliglyserolipitoiset lipoproteiinihiukkaset (TRL) sitoutuvat seinämän endoteelin lipoproteiinilipaasiin (LpL) (lue lisää). Mutta miksi rasvahiukkaset sitten kiinnittyvät valtimoiden seinämiin yksillä, mutta eivät toisilla ihmisillä? Kas siinä kysymys!

Kuva. Kolesterolilla (keltaiset molekyylit) on solukalvolla useita tärkeitä funktioita. Ne immobilisoivat fosfolipidimolekyylejä, mikä vahvistaa kalvon rakennetta ja vähentää vesiliukoisten molekyylien pääsyä soluun. Ilman kolesterolia solut tarvitsisivat suojamuurin (kuten bakteerit). Kolesterolin väheneminen haiman beetasolujen kalvoilla heikentää insuliinin eritystä (lue lisää).

LDL-lukeman merkitys valtimotaudin synnyssä ja etenemisessä on kiistanalainen. Tohtori Paul J. Rosch kiinnittää lääkäreiden huomiota Lancetissa siihen, ettei kohonnut veren LDL-kolesteroli ennusta kovinkaan hyvin sydän- ja verisuonitautien vaaraa eikä etenemistä. Asia on osoitettu useissa suurissa väestötutkimuksissa. Kolesterolia alentavien lääkkeiden syönti voi olla pääosin turhaa (lue lisää). Uusissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että vaikka aggressiivinen kolesterolilääkitys alentaakin veren kolesterolia, etenee valtimonkovetustauti siitä huolimatta. Kalaöljy vähentää tehokkaammin sydänkuolemia kuin statiinit (Baselin yliopiston meta-analyysista alla olevasta linkistä). Hapettunut kolesteroli (ox-LDL) heikentää TGF-betan (transforming growth factor-beta) aktiivisuutta, mikä lisää valtimonkovettumataudin riskiä (lue lisää). Jos siis halutaan ehkäistä tautia, tulisi pyrkiä turvaamaan TGF-betan normaalia toimintaa ensisijaisesti kalaöljyn omega-3-rasvahappojen avulla.

Kun verinäytteistä opittiin eristämään apolipoproteiineja (apo A, B, E ja niiden alaluokkia), alettiin niiden merkitystä tutkia vilkkaasti. Apolipoproteiinit – erityisesti apoB ja apoB/apoA-1-suhde – ovatkin tärkeämpiä riskitekijöitä kuin "tavallinen" kolesteroli ja ne säätävät veren rasvojen aineenvaihduntaa. Non-HDL näyttää sitäkin tärkeämmältä riskitekijältä. Lisäksi tiedetään, että kokonaiskolesteroliarvot voivat vaihdella jopa 20–25 % eri vuodenaikoina (mitä vähemmän aurinkonvaloa ja D-vitamiinia, sitä enemmän kolesterolia). Jos siis lukema on alentunut esim. lääkehoidon aikana, se ei aina johdukaan välttämättä lääkkeestä vaan vuodenajasta!

Uusi kalaöljy statiinien lisähoitona alentaa alipoproteiineja

Rasvojen imeytyminen vereen ja siitä kudoksiin

Ravinnosta peräisin olevat triglyseridit kulkeutuvat seerumissa kylomikroneissa ja maksan (mm. vapaista rasvahapoista) syntetisoimat triglyseridit pre-beta-lipoproteiineissa. Seerumissa on triglyseridejä noin 0,50–1,70 mmol/l. Vereen imeytyneet rasvahapot (esim. EPA, DHA, GLA) kiinnittyvät glyseroliin ja kulkeutuvat verivirrassa triglyserideinä.

Rasvahappoja kiertää veressä myös jonkin verran vapaina, sillä niitä vapautuu triglyserideistä rasvakudoksen lipolyysissa. Vapaiden rasvahappojen määrä seerumissa on yleensä 0,40 - 0,95 mmol/l. Vapaat rasvahapot sitoutuvat seerumin albumiiniin ja kulkeutuvat eri kudoksiin. Ne ovat elimistön tärkeitä polttoaineita, joiden puoliintumisaika seerumissa on erittäin lyhyt. Vapaat rasvahapot voivat läpäistä aivoveriesteen.

Kalaöljyn EPA-rasvahaposta syntyy kudoksissa resolviini E1:ä, joka ehkäisee valtimon sisäseinämän tulehdusta (inflammaatiota). Silloin valtimonkovetustaudin vaara vähenee. Norjalaistutkimus osoittaa, että kalaöljyllä saadaan aikaan suotuisia muutoksia veren rasvoissa. Silloin ei välttämättä tarvitse syödä kalliita ja vaarallisia kolesterolilääkkeitä.

Antioksidantit ehkäisevät kolesterolin hapettumista

Jo 1980-luvulla tiedettiin, ettei kolesteroli sinänsä (inerttinä) ahtauta verisuonia, vaan ainoastaan hapettuneessa ja sokeristuneessa muodossaan. Hapettunutta LDL-kolesterolia (ox-LDL tai oLDL) muodostuu valtimoiden sisäseinämissä sitä enemmän, mitä korkeampi on verensokeri (lue tutkimus). Karnosiini ja sinkki ehkäisevät ox-LDL:n syntyä. B6- vitamiini ja berberiini puolestaan ehkäisevät LDL:n sokeristumista AGE-LDL:ksi.

Ateromapaakkujen tuottama otsoni (O3) hapettaa kolesterolin. Huomaa happimolekyylit (=O) alakuvan hapettuneessa o-kolesterolissa. Kolesteroli ahtauttaa valtimoita vain hapettuneessa muodossaan. Hapettumaton kolesteroli on vaaratonta.

Tutkimus osoittaa, että verisuonen seinämän ateromat tuottavat otsonia, joka hapettaa kolesterolia. Siksi valtimonkovetustautia poteva henkilö tarvitsee tehostettua antioksidanttisuojaa.

Antioksidanteilla, kuten berberiinillä, karnosiinilla, E- ja C-vitamiineilla, ubikinonilla sekä E-EPAlla, on suotuisa vaikutus myös haitallisista rasvoista elimistössä syntyviin pahoihin eikosanoideihin. Esimerkiksi C-vitamiini (250 mg/vrk) vähentää veren tulehdusta aiheuttavia prostaglandiineja (8-epi-PGF2) (Am. j Clin Nutr 2003). Siksi ravitsemushoidossa suositellaan aina käyttämään antioksidantteja, mielelään yhdistelminä. Kromi ehkäisee myös LDL-kolesterolin kohoamista ja lisäksi se aktivoi glukoosinsiirtäjiä, mikä auttaa pitämään verensokerin ja insuliininerityksen normaaleina (Molecular Endocrinology 2005). Tämä on tärkeä tieto meille suomalaisille, koska kromin saantimme ravinnosta on vähäisintä maailmassa. Jokainen tarvitsisi (orgaanista) kromia ruoan lisänä pitääkseen veren rasvat ja sokerin kunnossa.

Viime aikoina on käynyt ilmeiseksi, etteivät kehutut kasvisrasvat olekaan niin terveellisiä kuin yleisesti uskotaan. Transrasvat ovat vähintään yhtä vaarallisia sydämelle ja verisuonille kuin tyydytetyt maaeläinrasvat (lue lisää). Transrasvat lisäävät LDL-hiukkasten määrää veressä ja tuottavat pahoja eikosanoideja, jotka aiheuttavat tulehdusta valtimoiden sisäseinämissä.

Oulun yliopiston ja Kansanterveyslaitoksen tutkimus osoitti yllättäen, että terveellisenä pidetty ruokavalio – joka sisälsi noin 700 g kasviksia/vrk – lisäsi "pahan" hapettuneen LDL-kolesterolin pitoisuutta veressä.

Tiesitkö, että magnesium ehkäisee LDL-kolesterolin synteesiä maksassa yhtä hyvin kuin statiinit? Eikä taatusti aiheuta sivuvaikutuksia. Lue raportti

Geenimuunnokset säätävät LDL-kolesterolia ja lääkeherkkyyttä (tai resistenssiä)

Seitsemän avaingeeniä aiheuttaa kolesterolin kohoamisen 40 % tapauksista, eikä suinkaan ruokavalio, ilmenee Nature Genetics -lehdessä (2008) julkaistusta tutkimuksesta.

NPC1L1-geeni säätää proteiinia, joka on välttämätön ravinnon kolesterolin imeytymiselle suolesta vereen. Tätä geeniä on kaikkialla ohutsuolen limakalvolla. Geenin löytyminen voi johtaa uusien kolesterolia alentavien lääkkeiden kehittämiseen. Asiasta raportoi Science-lehti 20.02.2004.

Pcsk9-geenimuunnos vähentää maksan kykyä poistaa verestä "pahaa" LDL-kolesterolia. Geenimuunnosta on löydetty useista kansakunnista, mm. japanilaisista, norjalaisista ja amerikkalaisista. Aiheesta on useita raportteja PubMedissä. Hakusanaksi Pcsk9.

Eri ihmiset reagoivat eri tavoin lääkkeisiin, esimerkiksi statiineihin. Toisilla lääke alentaa kolesterolia, tosilla ei. Syy lääkkeiden erilaiseen vaikutukseen löytyy geeneistä. Paul Ridker (Brigham and Women's Hospital, Boston) työryhmineen testasi äskettäin pravastatiinin vaikutusta yli 1 500 henkilöllä. Kymmenen kolesterolia tuottavan ja kuljettavan geenin rakenne tutkittiin, jolloin geeneistä löytyi kaksi erilaista muunnosta, jotka säätävät lääkeherkkyyttä. Lue lisää Nature Sciencesta.

On ilmeistä, että geenit säätävät vastaavalla tavalla muidenkin lääkkeiden sekä myös ravintolisien vaikutusta eri ihmisiin.

Laboratoriokokeista

Nykyään sydänpotilailta mitataan rutiininomaisesti seerumin kokonaiskolesterolia, LDL- ja HDL-kolesteroleja sekä triglyseridejä. Ne antavat paljon tietoa, mutta eivät kuitenkaan kerro läheskään kaikkea sydäntaudin riskeistä ja ennusteesta, sillä niihin ratkaisevasti vaikuttavia tekijöitä on muitakin.

Viitearvot
-kokonaiskolesteroli 5,0 mmol/l
-LDL-kolesteroli 3 mmol/l
-triglyseridit 2 mmol/l

Rajat ovat keinotekoisia, sopimuksella asettuja. Esimerkiksi triglyseridilukema yli 1,5 mmol/l lisää jo todennäköisesti sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Lukemat 5–10 mmol/l ovat jo melko tavallisia, ja silloin tarvitaan omega-3-rasvahappoja ensisijaiseksi hoidoksi. LDL-lukema voi hyvin olla matala henkilöllä, jolla on korkea kokonaiskolesteroli ja korkea triglyseridi. Etyyliesteröidyn omega-3-lisän (2 g/vrk) voi odottaa alentavan triglyseridejä 15–60 %. Italialaisessa tutkimuksessa jo 1 g/vrk vähensi merkittävästi kuolemaan johtaneita rytmihäiriöitä. 2 g/vrk alentaa kohonnutta verenpainetta ja leposykettä, jolloin ennuste paranee.

Aikaisemmin LDL:ää ei mitatttu suoraan verestä, vaan lukema saatiin laskemalla moninutkaisella tavalla. Ensin verestä määritettiin kokonaiskolestroli. Sitten saostetttiin pois HDL ja määritettiin uudelleen kolesteroli. Lukeman pienenemä oli yhtä kuin HDL. Nyt LDL- ja HDL-kolesteroleille on olemassa omat suorat analyysinsä (Biomed) mm. Bayerin Advia-analysaattorilla. Jossakin saatetaan edelleen käyttää laskentamenetelmääkin.

Kolesterolin lisäksi veressä on muita rasvoja, joista tärkeimpiä ovat triglyseridit. Ne määritetään verestä, lukema jaetaan 2,2:lla ja vähennetään saostuksen jälkeisestä kolesteroliarvosta, jolloin saadaan LDL. Jos triglyseridi on korkea (yli 4 mmol/l), on laskutapa liian epätarkka. Kokonaiskolesteroli ei kuvaa terveysriskiä. Kohonneen triglyseridiarvon saa helposti laskemaan etyyliesteröidyllä kalaöljyllä (päiväannokseksi suositellaan 4 grammaa tähän tarkoitukseen). Diabeetikko sairastuu hermovaurioon (neuropatiaan) sitä herkemmin, mitä suurempi hänen verensä triglyseridipitoisuus on. E-EPA alentaa tehokkaasti triglyseridejä.

Diabetes, hermovaurio ja triglyseridit

Tiesitkö, että HDL-kolesterolin laatu vaihtelee sen mukaan, mitä olet syönyt ennen verikokeen ottoa? Tyydytettyjä rasvoja sisältävä ruokavalio heikentää HDL:n kykyä ehkäistä tulehdusta (inflammaatiota), joka on valtimon kovetustaudissa keskeinen syytekijä (lue lisää). Pelkkä laboratorion antama lukema ei siis kerrokaan niin paljoa kuin yleisesti luullaan.

Edellä mainittujen keinotekoisesti asetettujen rajojen noudattaminen merkitsisi sitä, että yli 90 % 50 vuotta täyttäneistä ihmisistä joutuisi loppuikänsä syömään kolesterolia ja/tai verenpainetta alentavia lääkkeitä. "Minulle määrättiin kolesterolilääkkeet loppuiäksi. Siinä on se hyvä puoli, ettei nyt enää tarvitse välittää siitä mitä syö. Nyt saan syödä makkaroita ja muuta rasvaa vapaasti", sanoi minulle äsken eräs kaverini – muuten ihan fiksu mies. Taidatkos tuon sen selkeämmin sanoa.

Norjan Lääkärilehti kirjoittaa samasta aiheesta otsikolla "Medikalisering uten grenser" (Rajatonta medikalisoitumista): "Uusimpien sydän- ja verisuonitautien hoitosuositusten mukaan 90 % yli 50-vuotiaasta väestöstä tarvitsee lääkitystä. On aika tulla järkiinsä" (Det er tid for besinnelse.)

Eurooppalaisten hoitosuositusten perusteella pitäisi lähes kaikkien 50 vuotta täyttäneiden ihmisten syödä verenpainetta tai kolesterolia alentavia lääkkeitä tai molempia. Kuva on Norjan lääkärilehdestä, joka pitää suosituksia järjettöminä.

Talvella saadaan korkeampia kolesterolilukemia kuin kesällä. Syynä on auringovalon puute, jolloin ihon skvaleeni muuntuu kolesteroliksi. Auringonvalossa skvaleenista syntyy D-vitamiinia (lue lisää). Lukemat eivät ole muutoinkaan yksiselitteisiä, sillä kolesteroli ahtauttaa ja jäykistää verisuonia vain hapettuneessa ja sokeristuneessa muodossaan. Hapettumaton kolesteroli on inerttiä eli vaikutuksetonta (verisuonten seinämien kovetusta ajatellen). Hapettumista voidaan ehkäistä antioksidanteilla, esimerkiksi karnosiinilla. HYKSin kardiologit ja neurologit ovat alkaneet mitata potilaittensa veren homokysteiiniä, josta saadaan paljon hyödyllistä tietoa taudin ennusteesta. Jos lukema on koholla, potilaille annetaan foolihappoa sekä B6- ja B12-vitamiineja.

Triglyserideistä

Jos nämä veren rasvat ovat koholla, tarvitaan pysyvä elintapojen muutos. Siihen kuuluu mm. säännöllinen kuntoliikunta ja ruokavalio, jossa hiilihydraattien osuus kokonaiskaloreista rajoitetaan 50–60 %:iin. E-EPAa tai E-EPAn ja E-DHA:n yhdistelmä ehkäisevät hiilihydraattien muuttumista triglyserideiksi maksassa, jolloin myös pitoisuudet veressä vähenevät.

E-EPA annoksella 2 g/vrk alentaa trigyleridejä keskimäärin 20 % ja 4 g/vrk keskimäärin 33-45 %. Silloin sydän- ja verisuonitautien riski vähenee merkittävästi.

Kaikki mitä olet aina halunnut tietää triglyserideistä

Kylomikronien jätepartikkelit RLP-kolesteroli ja RLP-triglyseridi

Viime aikoina on tutkittu veressä kiertäviä kolesterolin ja triglyseridien lipoproteiinijäännöksiä (Remnant-like particles) eli RLP. Ne ovat vahvasti aterogeenisia eli ne jäykistävät ja ahtauttavat valtimoita. Näitä lipoproteiineja pidetään nyt perinteisistä riskitekijöistä (mm. kolesterolista) riippumattomina, "uusina" sydän- ja verisuonitautien riskitekijöinä. Niitä voidaan mitata verinäytteestä ultrasentrifuugikäsittelyn jälkeen keskitiiviinä lipoproteiineina (intermediate density lipoproteins IDL). Tällainen tutkimus ei ole vielä rutiinia kliinisissä laboratorioissa, eivätkä potilaat ja muut maallikot yleensä ole kuulleetkaan tällaisista vaarallisista veren rasvoista. Suomen Sydänliitto ei vielä edes mainitse RLP-lipoproteiineja nettisivuillaan.

RLP-pitoisuus on usein kohonnut henkilöillä, joilla on

• insuliiniresistenssi
• metabolinen oireyhtymä
• diabetes
• sepelvaltimotauti
• kohonneet triglyseridit.

Nämä havainnot selittävät osittain sitä, miksi diabeetikko sairastuu ja kuolee muita useammin sydän- ja verisuonitauteihin. Diabeetikon HDL ei suojaa valtimoita, kuten on uskottu. Lisäksi diabeetikon sydän menettää suojaavaa rasvaa, kardiolipiiniä. Diabeetikon kannattaa siis syödä antioksidantteja (etenkin karnosiinia), niasiinia (B3-vitamiinia) ja kalaöljyä (E-EPAa), joka suojaa kardiolipiiniä.

Framinghamin tutkimuksen mukaan RLP on sepelvaltimotaudin itsenäinen riskitekijä, joka ennustaa erityisen hyvin naisten sepelvaltimotautia. Eräät kolesterolia alentavat lääkkeet ja kalaöljyn EPA-rasvahappo vähentävät verestä pahoja RLP-hiukkasia.

Valtimonkovetustauti on pohjimmaltaan tulehdustauti, jonka syntyyn ja kehitykseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin veren rasvat. Tulehdusta osoittavat veren C-reaktiivinen proteiini (CRP) ja leptiini kuvastavat paremmin sydäntautiriskiä kuin kolesteroli. Seleenientsyymin, glutationiperoksidaasin, vähäinen aktiviteetti on niinikään itsenäinen riskitekijä. Riskiä voidaan siis pienentää ottamalla ruuan lisänä seleeniä.

Jätepartikkelit

Englanninkielessä käytetään nimitystä remnant, joka on suomeksi jäänne, jäännös, jäte. Kylomikronien ´jätepartikkeli´ on lipoproteiinin aineenvaihdunnan tuote, jota muodostuu kun VLDL ja kylomikroonit muuttuvat koostumukseltaan (entsyymien ja siirtäjäproteiinien vaikutuksesta).

Kylomikronit puolestaan ovat ovat triasyyliglysolia sisältäviä lipoproteiinipartikkeleita, jotka VLDL:n tavoin kuljettavat veressä triasyyliglyseroleja. Kylomikronit kuljettavat ravinnosta vereen imeytyneitä lipidejä, kun taas VLDL kuljettaa elimistössä syntyneitä lipidejä.

Kuva esittää lipoproteiinien kulkua ja aineenvaihduntaa

Aurinko, D-vitamiini ja kolesteroli

Viitteitä:

MedScape Education: Shedding Light on HDL: Myths and Controversies 2012 (Video)

Golomb BA, Evans MA, Dimsdale JE, White HL. Effects of Statins on Energy and Fatigue With Exertion: Results From a Randomized Controlled Trial.Arch Intern Med. 2012 Aug 13:1-2. doi: 10.1001/archinternmed.2012.2171.

Fredrickson SK. LCL-C, APO-B, LDL-P: And the Winner is... (diaesitys) 12.3.2012.

Davidson MH, Ballantyne CM, Jacobson T, et al. Clinical utility of inflammatory markers and advanced lipoprotein testing: Advice from an expert panel of lipid specialists. Journal of Clinical Lipidology 2011;5(5) 338-367 Abstract

White CR, Datta G, Mochon P et al. Vasculoprotective Effects of Apolipoprotein Mimetic Peptides: An Evolving Paradigm in HDL Therapy Vascular Disease Prevention. 2009; 6, 122–130 doi: 10.2174/1567270000906010122 (pdf)

Younis N, Charlton-Menys V, Sharma R, et al. Glycation of LDL in non-diabetic people: Small dense LDL is preferentially glycated both in vivo and in vitro. Atherosclerosis. 2009;202(1):162-8. Free Full Text

First comprehensive paper on statins' adverse effects. Physorg.com/news. pdf

Gallagher D, Keley DE, Yim J-E, et al. Adipose tissue distribution is different in type 2 diabetes. Am J Clin Nutr (January 21, 2009). doi:10.3945/ajcn.2008.26955 Abstract

Bays E. "Sick Fat", metabolic disease, and atherosclerosis. Am J Med 2009;122(1 suppl):S26-37. PubMed

Hodgkinson CP, Laxton RC, Patel K, Ye S. Advanced glycation end-product of low density lipoprotein activates the toll-like 4 receptor pathway implications for diabetic atherosclerosis. Arterioscler Thromb Vasc Biol. 2008;28(12):2275-81. Abstract

Jacobson TA. Secondary prevention of coronary artery disease with omega-3 Fatty acids. Am J Cardiol. 2006;98(4 Suppl 1):61-70 [PubMed]

Pejic RN, Lee DT. Hypertriglyceridemia. The Journal of the American Board of Family Medicine 19:310-316 (2006) [Free Full Text]

McNamara JR, Shah PK, Nakajima K, et al. Remnant-like particle (RLP) cholesterol is an independent cardiovascular disease risk factor in women: results from the Framingham Heart Study. Atherosclerosis. 2001;154(1):229-36 [PubMed].

Jialala I, Devaraj S. Remnant Lipoproteins: Measurement and Clinical Significance (Editorial) Clinical Chemistry. 2002;48:217-219. [Full Text]

Schaefer EJ, McNamara, JR, Shah PK, et al.Elevated Remnant-Like Particle Cholesterol and Triglyceride Levels in Diabetic Men and Women in the Framingham Offspring Study Diabetes Care, 2002; 25(6): 989 - 994. [PubMed]